Ukrainan lennokit ylsivät syvälle Venäjälle – mitä Plesetskin iskusta tiedetään?

Mitä 23. elokuuta tapahtui?

Raporttien perusteella ukrainalaisia lennokkeja ylsi 23. elokuuta Venäjän Arkangelin alueelle, noin 1 900 kilometrin päähän Ukrainasta. Jos etäisyysarvio pitää paikkansa, kyse olisi yhdestä sodan tähän asti syvimmistä dokumentoiduista ukrainalaislennokkien tunkeutumisista Venäjän ilmatilaan.

Vahvin johtopäätös on, että alueella tapahtui laaja lennokkiuhka ja Venäjän ilmatorjunta reagoi siihen. Sen sijaan väite siitä, että Plesetskin avaruuskeskukseen olisi osuttu, on edelleen vahvistamaton. Myös siitä, oliko Plesetsk varmasti hyökkäyksen tarkoitettu kohde, ei ole ratkaisevaa näyttöä. 910

Millaista näyttöä lennokeista on?

Avoimista lähteistä koottujen tietojen mukaan Kargopolin lähellä kuvattu video on paikannettu ja siinä näkyvien lennokkien kerrotaan lentävän pohjoiseen. Kargopolista on noin 170 kilometriä Plesetskin suuntaan. Lisäksi OSINT-analyysissä savua sijoitettiin Plesetskin lähistölle. 10

Alueella otettiin käyttöön tilapäisiä ilmailurajoituksia, annettiin lennokkivaroituksia ja mobiili-internetin käyttöä rajoitettiin. Toimenpiteet sopivat yhteen todellisen ilmahyökkäyksen tai ilmatorjuntatilanteen kanssa. Ne eivät kuitenkaan yksin kerro, osuiko jokin lennokki avaruuskeskukseen tai mitä siellä mahdollisesti tapahtui. 1710

Savupatsas ei myöskään yksin paljasta savun aiheuttajaa tai tarkkaa sijaintia laajalla sotilas- ja avaruuskeskuksen alueella.

Mitä Venäjän viranomaiset ovat sanoneet?

Paikallisviranomaiset kertoivat ilmatorjunnan torjuvan laajaa lennokkihyökkäystä ja kehottivat asukkaita hakeutumaan suojaan. Joissakin raporteissa mainittiin varoituksia niin sanotuista strategisista kohteista. Venäjän ilmoitusten mukaan noin 40 lennokkia tuhottiin. 1315

Nämä ovat Venäjän viranomaisten ja venäläisiin lähteisiin perustuvia ilmoituksia. Niitä ei ole riippumattomasti vahvistettu kattavaksi arvioksi mahdollisista taisteluvaurioista.

Miksi Plesetsk olisi tärkeä kohde?

Plesetsk on Venäjän tärkein sotilaallinen laukaisukeskus. Se liittyy muun muassa sotilassatelliittien laukaisuihin ja mannertenvälisiin ohjuksiin liittyvään toimintaan.

Keskuksella on merkitystä myös Venäjän Rassvet-hankkeelle, jota maa esittelee Starlinkin kaltaisena matalan kiertoradan viestintäjärjestelmänä. Ukrainan tiedustelun mukaan Venäjä suunnittelee lähes 300 satelliitin saamista kiertoradalle vuoteen 2027 mennessä. 671

Jos isku todella häiritsisi laukaisu-, seuranta-, johto- tai tukijärjestelmiä, sen strateginen merkitys voisi olla fyysisiä vaurioita suurempi. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole riippumattomasti vahvistettua kuvamateriaalia Plesetskin vaurioista, eikä Ukraina ole virallisesti vahvistanut Plesetskiä iskun kohteeksi. Siksi ilmausta ”hyökkäys Plesetskiin” on syytä pitää mahdollisena tulkintana, ei varmistettuna faktana. 1912

Osa laajempaa lennokkikampanjaa

Elokuun 23. päivän tapaus seurasi Ukrainan huomattavasti suurempia lennokkioperaatioita. Moskovan pormestari kertoi 18. elokuuta, että Moskovan alueelle suunnattiin 620 lennokkia ja että Venäjä torjui alueella 180 niistä. 4

Lukujen mittakaava havainnollistaa, kuinka Ukrainassa käytetään yhä enemmän suuria pitkän kantaman lennokkiaaltoja Venäjän ilmapuolustuksen kuormittamiseen ja häiriöiden aiheuttamiseen kaukana rintamasta. Myös Venäjän ilmoittamat torjuntamäärät, kuten 23.–24. elokuuta raportoitu 351 lennokin luku, on syytä käsitellä virallisina väitteinä, ellei niille löydy riippumatonta vahvistusta.

Ukraina on julkisuudessa yhdistänyt pitkän kantaman iskunsa Venäjän sotateollisuuden ja avaruusinfrastruktuurin toimintakyvyn heikentämiseen. Reutersin mukaan Ukraina on väittänyt iskeneensä myös rakettikeskukseen, jonka se sanoo tukevan Venäjän Starlink-tyyppistä satelliittihanketta. 6

Aiemmin väitetystä 25. maaliskuuta tapahtuneesta Plesetskin iskusta ei ole käytettävissä näyttöä, joka vahvistaisi onnistuneen iskun tai sen aiheuttamat vauriot. Tapaus on siksi lähinnä merkki siitä, että Venäjän avaruus- ja strategisten ohjusjärjestelmien infrastruktuuri on toistuvasti ollut Ukrainan kiinnostuksen kohteena.

Mitä tapauksesta voidaan päätellä?

Keskeinen kehitys ei ole vahvistettu vaurio Plesetskissä vaan se, että lennokit näyttävät pystyneen etenemään sen laajemmalle lähialueelle. Se lisää Venäjän pohjoiseen strategiseen infrastruktuuriin kohdistuvaa puolustuspainetta.

Samalla tapaus korostaa sodankäynnin muuttuvaa logiikkaa: ratkaisevaa ei ole ainoastaan räjähdevaikutus, vaan myös kantama, reittisuunnittelu ja lennokkien määrä. Plesetskin mahdollinen joutuminen hyökkäyksen piiriin kertoo ennen kaikkea siitä, kuinka kauas tällainen painostus voi ulottua – ei vielä siitä, että avaruuskeskus olisi varmasti vaurioitunut.