Miten Yhdysvaltojen ja Kanadan kauppakiista muuttui diplomaattiseksi välirikoksi?

Yhdysvaltojen ja Kanadan kiista ei jäänyt tavanomaiseksi tullikysymykseksi. Kun maiden kauppaneuvottelut kariutuivat, taloudellinen painostus yhdistyi poikkeuksellisen henkilökohtaiseen retoriikkaan. Samalla kiistan ytimeen nousivat Kanadan oikeus tehdä omia kauppasopimuksiaan, sen teollisuuspolitiikka ja kansallinen päätösvalta.

Miksi neuvottelut kariutuivat?

Kanadan pääministeri Mark Carney sanoi maan vetäytyneen neuvotteluista sen jälkeen, kun Yhdysvallat esitti viime hetkillä uusia ehtoja. Carney kuvasi vaatimuksia yritykseksi rajoittaa Kanadan mahdollisuuksia solmia kauppasopimuksia muiden maiden kanssa. Hänen mukaansa ehdot koskivat myös autoteollisuutta sekä kanadalaisen kulttuurin ja ranskan kielen suojaa. 1316

Yhdysvaltojen näkökulmasta Kanada puolestaan toi pöytään kohtuuttomia vaatimuksia ja piti yllä yhdysvaltalaisille tuottajille epäoikeudenmukaisia kaupan esteitä. Julkisuudessa on siis kaksi kilpailevaa tulkintaa neuvottelujen viime vaiheista, eikä käytettävissä oleva aineisto ratkaise itsenäisesti, kumman osapuolen kuvaus viime hetken ehdoista on oikea. 41114

Tullikiistasta henkilökohtaiseksi sanasodaksi

Neuvottelujen romahduttua Donald Trump hyökkäsi julkisesti Ontarion pääministeriä Doug Fordia vastaan. Trump kutsui Fordia ”flunkyksi” eli lakeijaksi ja vertasi häntä epäedullisesti Fordin edesmenneeseen veljeen, Toronton entiseen pormestariin Rob Fordiin. 619

Ford vastasi yhtä suorasukaisesti. Hän sanoi, ettei ottaisi neuvoja ”diktaattorilta” tai ”kiusaajalta”, kutsui Trumpia ”häviäjäksi” ja nimitti tätä ”konkurssien kuninkaaksi”. Viimeksi mainittu oli viittaus Trumpin kasinoihin ja hotelleihin liittyneisiin yritys- ja konkurssijärjestelyihin. 1214

Väittely teki Fordista näkyvän maakuntatason toimijan kiistassa, joka oli alun perin liittovaltion hallitusten välinen kauppaneuvottelu. Henkilökohtaiset loukkaukset kavensivat samalla mahdollisuuksia löytää nopeasti kasvonsa säilyttävä ratkaisu.

Washington kiristi tulleja

Yhdysvaltojen voimassa oleviin toimiin kuuluivat 50 prosentin tullit kanadalaiselle teräkselle, alumiinille ja kuparille. Autoille ja auton osille sovellettiin tuolloin 25 prosentin tullia. 12

Trump uhkasi nostaa Kanadasta tuotavien autojen, kuorma-autojen, autonosien ja teräksen tullit 50 prosenttiin 1. tammikuuta 2027 alkaen. Auto- ja autonosasektorilla tämä tarkoittaisi käytännössä 25 prosenttiyksikön lisäystä jo voimassa olevaan 25 prosentin tulliin – ei erillistä 25 prosentin tullia jonkin toisen 50 prosentin tullin päälle. 4

Kanadan vastatoimet

Carney lupasi Kanadan vastaavan Yhdysvaltojen toimiin dollarin tarkkuudella. Syyskuun 8. päivänä alkaviksi ilmoitettujen vastatullien kohteiksi kaavailtiin muun muassa terästä, maitotuotteita, elektroniikkaa ja muita valmistavan teollisuuden sekä maatalouden tuotteita. 45915

Ford puolestaan nosti esiin Ontarion mahdollisuuden käyttää omaa taloudellista painoarvoaan painostuskeinona. Hän on väläyttänyt sähköviennin lisämaksua ja kriittisten mineraalien viennin rajoittamista. Tällaiset vastatoimet voivat nostaa kustannuksia molemmissa maissa ja houkutella Yhdysvallat uusiin vastatoimiin. 4513

Diplomaattinen ulottuvuus

Sanasotaa kärjisti myös Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vancen lipsahdus, jossa hän kutsui Kanadaa Yhdysvaltain ”osavaltioksi”. Vance sanoi myöhemmin kyseessä olleen freudilainen lipsahdus. Trump oli aiemmin kirjoittanut, että Kanadaa kohdeltaisiin jatkossa osavaltion tavoin, koska maa ei hänen mukaansa käy riittävästi kauppaa Yhdysvaltojen kanssa. 5

Vance väitti lisäksi Kanadan asettavan Mainelle liian korkeita tulleja ja kohtelevan kiinalaisia tuotteita Yhdysvaltoja suotuisammin. Väitteet sopivat Washingtonin laajempaan perusteluun, jonka mukaan Kanadan kauppapolitiikka mahdollistaa kiinalaisten tuotteiden jälleenlaivauksen tai tullien kiertämisen. 1514

Ottawassa nämä puheenvuorot vahvistivat käsitystä siitä, että Yhdysvaltojen vaatimukset eivät koskeneet enää vain markkinoillepääsyä vaan myös Kanadan oikeutta päättää itsenäisesti omasta talous- ja ulkopolitiikastaan.

Mitä kiistassa on vaarassa?

Suurin välitön riski kohdistuu tiiviisti integroituneisiin toimitusketjuihin, erityisesti autoihin, metalleihin, energiaan, elintarvikkeisiin ja muuhun valmistavaan teollisuuteen. Yhdysvaltojen ja Kanadan välinen kauppa on arvoltaan noin 380 miljardia dollaria vuodessa, ja Kanadan autovienti Yhdysvaltoihin on lähellä 50:tä miljardia dollaria. Autojen ja niiden osien raja ylitetään tuotantoprosessin aikana useita kertoja, joten tullit vaikuttavat kanadalaisten viejien lisäksi yhdysvaltalaisiin kokoonpanotehtaisiin, alihankkijoihin, työntekijöihin ja kuluttajiin. 4

Pitkittyessään kiista voi ohjata investointeja muualle, kannustaa yrityksiä siirtämään toimitusketjujaan ja pakottaa arvioimaan koko Pohjois-Amerikan kauppajärjestelyn uudelleen. Siksi Fordiin ja Trumpiin kohdistunut henkilökohtainen sanasota on vain näkyvin osa laajempaa taloudellista ja diplomaattista konfliktia.