AnswersPublished19 sources
Tekoälykonesalit siirtyvät Euroopassa kauemmas suurkaupungeista
Vuosina 2026–2028 valmistuvien tekoälyn hyperscale konesalien arvioidaan sijaitsevan keskimäärin 175 kilometrin päässä suuresta keskuksesta, kun vuosina 2022–2025 valmistuneiden hankkeiden vastaava etäisyys oli 46 kil... Greenfield hankkeiden eli alusta asti uusille tonteille rakennettavien konesalien osuuden ennako...
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-5.6 LunaKuvat luotu mallilla GPT Image 1.5
Research answer
Key takeaways
- Vuosina 2026–2028 valmistuvien tekoälyn hyperscale konesalien arvioidaan sijaitsevan keskimäärin 175 kilometrin päässä suuresta keskuksesta, kun vuosina 2022–2025 valmistuneiden hankkeiden vastaava etäisyys oli 46 kil...
- Greenfield hankkeiden eli alusta asti uusille tonteille rakennettavien konesalien osuuden ennakoidaan nousevan 39 prosenttiin vuosien 2026–2028 hankekannasta, kun valmistuneissa hankkeissa osuus oli vain 8 prosenttia.
- Syrjäisempi sijainti ei yksin riitä: hankkeet tarvitsevat luotettavaa sähköä, kuituyhteyksiä, jäähdytys ja vesiratkaisuja sekä paikallisten yhteisöjen hyväksynnän.
AI Prompt
openai.comCreate a landscape editorial hero image for this Studio Global article: Why are European AI data-centre developers increasingly moving hyperscale facilities away from major cities, and what do the trends, figures. Article summary: European AI data-centre development is becoming “power-led” rather than “city-led.” AI hyperscale campuses need large, rapid and dependable electricity connections, extensive land and high-capacity fibre; those inputs ar. Topic tags: general, news, general web, user generated, government. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermar
Euroopan tekoälykonesalien rakentamisessa on käynnissä selvä suunnanmuutos: sijaintia ei valita enää ensisijaisesti suurten kaupunkien läheisyyden, vaan sähkön saatavuuden perusteella. Tekoälyn hyperscale-kampukset tarvitsevat valtavasti jatkuvaa sähköä, laajoja maa-alueita, tehokkaan jäähdytyksen ja kapasiteetiltaan suuret kuituyhteydet. Euroopan perinteisissä konesalikeskittymissä nämä resurssit ovat yhä niukempia, kalliimpia ja hitaampia saada käyttöön. 1
4
Muutos näkyy jo luvuissa
Vuosina 2026–2028 toimitettaviksi suunnitellut hyperscale-hankkeet sijaitsevat keskimäärin 175 kilometrin päässä suuresta EMEA-alueen keskuksesta. Vuosina 2022–2025 valmistuneiden hankkeiden keskimääräinen etäisyys oli 46 kilometriä. Etäisyys on siis lähes nelinkertaistumassa. 1
7
Myös niin sanottujen greenfield-hankkeiden osuus kasvaa. Niissä konesalikampus rakennetaan alusta lähtien uudelle maa-alueelle, eikä olemassa olevaan kaupunkikiinteistöön. Greenfield-hankkeiden arvioidaan muodostavan 39 prosenttia vuosien 2026–2028 hankekannasta, kun valmistuneissa hankkeissa osuus oli vain 8 prosenttia. 7
Tämä ei tarkoita, että Euroopan perinteiset FLAP-D-markkinat – Frankfurt, Lontoo, Amsterdam, Pariisi ja Dublin – olisivat menettämässä merkityksensä. Niiden yhteenlaskettu käytössä oleva kapasiteetti on noussut 3,8 gigawattiin, ja ne ovat edelleen tärkeitä yhteyksien, yritysasiakkaiden ja pientä viivettä vaativien palvelujen kannalta. 4
7
Eurooppaan onkin muodostumassa kaksijakoinen rakenne: kaupunkikeskukset palvelevat käyttäjien lähellä tarvittavia kuormia, kun taas suuret tekoälyn koulutus- ja pilvikampukset hakeutuvat sinne, missä sähköä ja tilaa on enemmän. 4
7
Euroopan konesalimarkkina kasvaa samalla nopeasti. CBRE arvioi kokonaiskapasiteetin nousevan 13 gigawattiin vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä merkitsee 20 prosentin vuosikasvua. Tekoälylle tarkoitettujen colocation- eli yhteiskäyttöisten konesalipalvelujen uudet sopimukset yli nelinkertaistuivat vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. 12
Miksi sähkö painaa sijaintia enemmän kuin läheisyys?
Sähköverkko on kriittinen pullonkaula
Tekoälyjärjestelmiä koulutetaan tiheissä GPU-laskentaklustereissa, jotka tarvitsevat suuren ja tasaisen sähkösyötön. Suurkaupungeissa sähköverkon ruuhkautuminen, tonttipula ja kaavoitusrajoitukset voivat hidastaa uuden kapasiteetin rakentamista merkittävästi. Siksi paikka, jolle suurjänniteverkon liitäntä on realistisesti ja nopeasti saatavilla, voi olla arvokkaampi kuin käyttäjiä lähellä sijaitseva tontti. 1
4
Sijainnin valintajärjestys on muuttumassa. Kehittäjät etsivät ensin käyttökelpoista sähkökapasiteettia ja nopeaa verkkoliitäntää. Sen jälkeen arvioidaan kuitureitit, liikenne, työvoiman saatavuus ja asiakkaiden saavutettavuus.
Reuna-alueilla on enemmän tilaa
Toissijaiset kaupungit ja kokonaan uudet rakennuspaikat tarjoavat usein suurempia maa-alueita, edullisempaa sähköistettyä tonttimaata ja mahdollisuuden laajentaa kampusta vaiheittain. JLL:n raportoiman arvion mukaan sähköistetyn maan keskimääräinen hinta Euroopan keskeisillä markkinoilla on 2,36 miljoonaa euroa megawattia kohden IT-kuormaa, kun toissijaisissa kaupungeissa vastaava luku on noin 978 000 euroa. Kyse on arvioista, ei kaikkialla pätevistä hinnoista, mutta luvut havainnollistavat sijainnin taloudellista merkitystä. 11
Vähemmän ahtaissa sijainneissa voi olla myös joustavampi lupaprosessi ja enemmän tilaa sähköasemille, jäähdytyslaitteistoille, varavoimalle sekä tuleville laajennuksille. Tekoälykonesali ei ole vain suuri rakennus, joka pitää saada mahtumaan kaupunkitontille.
Tekoälykampuksilla on raskaat fyysiset vaatimukset
Sijainnin muutos ei ole pelkkä kiinteistömarkkinoiden ilmiö. Suuren laskentatiheyden tekoälykonesalit tarvitsevat paljon sähkötehoa, tehokkaan jäähdytyksen, sähköisen vikasietoisuuden ja varmat tietoliikenneyhteydet. Syrjäisempi paikka toimii vain, jos nämä voidaan yhdistää luotettavaan kuituverkkoon, rakennuskapasiteettiin ja uskottavaan uusiutuvan energian hankintaan. 1
4
Halpa maaseutumaa ei siis yksin ratkaise mitään. Jos alueelta puuttuvat siirtokapasiteetti, monipuoliset verkkoreitit, vesi- tai jäähdytysratkaisut ja toimiva lupapolku, kustannusetu voi kadota nopeasti.
Minne uudet kampukset leviävät?
Rakentaminen laajenee erityisesti Iberian niemimaalle, Milanoon ja Pohjoismaihin. Etelä-Euroopan vaihtoehtoina on mainittu muun muassa Madrid, Milano, Marseille ja Ateena, joissa kasvulle arvioidaan olevan enemmän tilaa. Skandinaviaa tukevat joissakin hankkeissa uusiutuva sähköntuotanto ja viileä ilmasto. 6
7
Euroopan konesalikartta hajautuu näin:
- FLAP-D-markkinat palvelevat edelleen yritysasiakkaita, tiheää verkkoliikennettä ja käyttäjien lähellä tarvittavia työkuormia.
- Toissijaiset kaupungit voivat tarjota paremman yhdistelmän tonttimaata, sähköä ja lupakapasiteettia.
- Suuret greenfield-kampukset sopivat erityisesti tekoälyn koulutukseen ja muihin työkuormiin, joissa pidempi etäisyys väestökeskuksista ei aiheuta ratkaisevaa haittaa.
Kyse ei siis ole yksinkertaisesti siitä, että konesalit lähtisivät kaupungeista. Euroopan digitaalinen infrastruktuuri laajenee uusille alueille samalla, kun ydinkeskukset säilyvät aktiivisina. 4
7
Investoinnit voivat muuttaa kokonaisia alueita
Euroopan Data Centre Association arvioi, että konesaleihin investoidaan Euroopassa yhteensä 176 miljardia euroa vuosina 2026–2031. Kaupallisten colocation-keskusten ja hyperscale-laitosten osuus Euroopan IT-sähkötehosta on jo yli kaksi kolmasosaa. 14
16
Isäntäalueille hankkeet voivat tuoda:
- rakennus- ja maarakennustöitä
- sähköverkon ja sähköasemien parannuksia
- kuitu- ja televerkon rakentamista
- uusiutuvan energian tuotantoa ja hankintaa
- erikoistunutta käyttö- ja kunnossapitotyötä
- jäähdytys-, sähkö- ja insinööritoimittajia
- hukkalämmön talteenottoa ja kaukolämpöhankkeita
- koulutusta ja laajemman digitaalisten palvelujen ekosysteemin
Alan arvion mukaan eurooppalainen colocation-sektori tuotti vuonna 2023 noin 30 miljardin euron vaikutuksen alueen bruttokansantuotteeseen. Ennusteissa vaikutus lähestyy 100 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. 3
Työpaikkavaikutuksia on silti syytä arvioida maltillisesti. Hyperscale-konesalit ovat rakentamisen jälkeen erittäin pääoma- ja sähköintensiivisiä, eivätkä välttämättä työllistä pysyvästi suhteessa investoinnin kokoon. Suurin alueellinen hyöty syntyy todennäköisemmin silloin, kun konesali houkuttelee ympärilleen energia-, suunnittelu-, pilvipalvelu-, toimittaja- ja koulutusinvestointeja.
Ympäristövaikutukset eivät katoa siirtämällä konesalit maaseudulle
Kaupunkien ulkopuolelle rakentaminen voi vähentää painetta kaupunkien tonteilla ja sähköverkoissa. Se voi myös helpottaa suoraa yhteyttä uusiutuvaan energiantuotantoon tai hukkalämmön hyödyntämistä esimerkiksi kaukolämpöverkossa. Vaikutukset eivät kuitenkaan katoa, vaan voivat siirtyä maaseudulle ja pienempiin yhteisöihin.
Euroopan komissio pitää konesalien kasvavaa sähkönkulutusta, jäähdytysveden tarvetta ja hiilidioksidipäästöjä keskeisinä haasteina silloin, kun käytetty sähkö ei ole vähäpäästöistä. EU valmistelee lisäksi yhteistä konesalien luokitusjärjestelmää ja energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia alan kasvaessa.
Paikallisesti konesalit voivat kilpailla samoista resursseista kuin asukkaat ja nykyiset yritykset:
- sähköverkon kapasiteetista
- vedestä ja jäähdytysratkaisuista
- maa- ja liikennetilasta
- uusiutuvan energian hankkeista
- maisemasta, melutasosta ja muista ympäristöarvoista
Siksi paikallinen hyväksyttävyys on yhä tärkeämpi osa sijainnin valintaa. Kehittäjiltä ja viranomaisilta tarvitaan avoimet arviot sähköverkon vaikutuksista, selkeät vesi- ja jäähdytyssuunnitelmat, uskottavat puhtaan sähkön ratkaisut, melun ja varavoimageneraattorien hallinta sekä sitovat hyödyt paikallisille asukkaille.
Mitä vuosien 2026–2028 kehitys kertoo?
Euroopan tekoälyinfrastruktuuri ei ole yksinkertaisesti jättämässä suurkaupunkeja. Markkina jakautuu kahteen toisiaan täydentävään malliin: verkottuneisiin kaupunkikeskuksiin, joissa tarvitaan pieniä viiveitä ja läheisyyttä yritysasiakkaisiin, sekä suuriin sähkövetoisiin kampuksiin, joilla on enemmän maa-alaa ja paremmat mahdollisuudet saada sähköä ajoissa.
Ratkaiseva kilpailuetu on yhä useammin ajoissa saatava, luotettava ja mahdollisimman puhdas sähkö. Alueet, jotka pystyvät yhdistämään verkkokapasiteetin kuituyhteyksiin, lupiin, jäähdytykseen, osaaviin toimittajiin ja paikalliseen hyväksyntään, ovat parhaassa asemassa seuraavan tekoälyinvestointien aallon vastaanottajiksi. Pelkkä rakennus ei kuitenkaan riitä: ilman vedenkulutuksen, päästöjen ja paikallisen infrastruktuurin ratkaisuja taloudellinen mahdollisuus voi synnyttää pitkäkestoisia poliittisia ja ympäristöön kohdistuvia kustannuksia.
Studio Global AI
Continue your research
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
People also ask
What is the short answer to "Tekoälykonesalit siirtyvät Euroopassa kauemmas suurkaupungeista"?
Vuosina 2026–2028 valmistuvien tekoälyn hyperscale konesalien arvioidaan sijaitsevan keskimäärin 175 kilometrin päässä suuresta keskuksesta, kun vuosina 2022–2025 valmistuneiden hankkeiden vastaava etäisyys oli 46 kil...
What are the key points to validate first?
Vuosina 2026–2028 valmistuvien tekoälyn hyperscale konesalien arvioidaan sijaitsevan keskimäärin 175 kilometrin päässä suuresta keskuksesta, kun vuosina 2022–2025 valmistuneiden hankkeiden vastaava etäisyys oli 46 kil... Greenfield hankkeiden eli alusta asti uusille tonteille rakennettavien konesalien osuuden ennakoidaan nousevan 39 prosenttiin vuosien 2026–2028 hankekannasta, kun valmistuneissa hankkeissa osuus oli vain 8 prosenttia.
What should I do next in practice?
Syrjäisempi sijainti ei yksin riitä: hankkeet tarvitsevat luotettavaa sähköä, kuituyhteyksiä, jäähdytys ja vesiratkaisuja sekä paikallisten yhteisöjen hyväksynnän.