Tekoälyinvestointien velkavyöry alkaa haastaa sijoittajien kysyntää

Ongelma ei ole vielä luottokelpoisuus vaan velkatarjonnan määrä

Yhdysvaltain teknologiayhtiöt lainaavat ennennäkemättömän nopeasti rahoittaakseen tekoälyyn liittyviä datakeskuksia, laskentakapasiteettia ja muuta infrastruktuuria. Nykyinen tilanne ei kuitenkaan ensisijaisesti viittaa siihen, että Amazonin tai Alphabetin kaltaisten yhtiöiden kyky maksaa velkojaan olisi romahtamassa.

Markkinoiden haaste on se, että hyvin suuret ja samankaltaiset liikkeeseenlaskijat hakevat pitkäaikaista rahoitusta yhtä aikaa. Investment grade -sijoittajilla – eli korkeimpaan luottoluokkaan kuuluvia yrityslainoja ostavilla rahastoilla, vakuutusyhtiöillä ja eläkesijoittajilla – ei ole rajattomasti kapasiteettia ottaa vastaan uutta velkaa, vaikka lainanottajat olisivat laadukkaita.

Tekoälyinfrastruktuuria rakentavien hyperscaler-yhtiöiden joukkolainojen liikkeeseenlaskut olivat noin 220 miljardia dollaria 10. elokuuta 2026 mennessä. Vuoden aiemman vastaavan ajanjakson aikana summa oli 12,5 miljardia dollaria, joten kasvua on noin 18-kertaisesti. 2

Teknologiayhtiöt eivät enää saa markkinoiden niukkuuslisää

Selkein varoitusmerkki näkyy hinnoittelussa. Teknologiasektorin yrityslainojen korkoerot olivat noin 89 korkopistettä, eli 9 korkopistettä laajemman investment grade -markkinan yläpuolella. Korkoero tarkoittaa yrityslainan tuoton ja vastaavan valtionlainan tuoton välistä eroa.

Aiemmin suurten teknologiayhtiöiden velkaa saatettiin pitää markkinoilla niukkana ja haluttuna. Nyt sijoittajat hinnoittelevat mukaan kolme lisäriskiä: uutta velkatarjontaa, pitkien lainojen korkoriskiä ja epävarmuutta siitä, tuottavatko tekoälyinvestoinnit odotetusti rahaa. 2

Amazonin emissio näyttää, miten paine siirtyy hintaan

Amazonin 25 miljardin dollarin pitkäaikainen joukkolainaemissio hinnoiteltiin noin 120 korkopisteen päähän Yhdysvaltain valtionlainoista. Yhtiö sai rahoituksen järjestettyä, mutta joutui maksamaan enemmän kuin huippuluokan liikkeeseenlaskijalta aiemmin olisi ehkä odotettu. Tuottoon vaikuttivat sekä korkeampi valtionlainojen korkotaso että Amazonin suurempi yrityslainamarginaali. 2

Myös Alphabetin uusien lainojen noin 10–15 korkopisteen emissiolipsu kertoo samasta ilmiöstä. Emissiolipsu tarkoittaa sitä, että uuden lainan ehtoja on parannettava suhteessa jo markkinoilla oleviin saman yhtiön lainoihin, jotta sijoittajat ostavat lisää velkaa. Yksittäinen alennus ei merkitse epäonnistunutta antia, mutta toistuvat alennukset nostavat rahoituksen kokonaiskustannusta ja voivat painaa vanhojen lainojen hintoja jälkimarkkinoilla. 2

Pitkät laina-ajat lisäävät sijoittajien varovaisuutta

Pitkäaikaiset joukkolainat tekevät tilanteesta vaikeamman. Niihin liittyy suurempi duraatio eli herkkyys korkojen muutoksille. Kun Yhdysvaltain valtionlainojen tuotot ovat korkealla, sijoittajat joutuvat uuden yrityslainan yhteydessä kantamaan samanaikaisesti korkoriskiä, yhtiön luottoriskiä ja tekoälyinvestointien toteutusriskiä. Tämä kaventaa luontevien ostajien joukkoa ja tekee kysynnästä aiempaa hintaherkempää. 1

Lisäksi suuret eläke- ja vakuutussijoittajat rajoittavat usein yksittäisen liikkeeseenlaskijan osuuden noin 2–3 prosenttiin salkusta. Kun Amazonin, Alphabetin, Metan, Microsoftin, Oraclen tai niihin liittyvien yhtiöiden velkaomistukset lähestyvät näitä rajoja, salkunhoitaja ei välttämättä voi ostaa lisää edes silloin, kun yhtiön luottokelpoisuus on erinomainen. Ostaminen voi onnistua vasta, jos hinta on riittävän houkutteleva varojen siirtämiseksi jostakin toisesta sijoituksesta. 2

Milloin markkinoiden väsymys muuttuisi ongelmaksi?

Käännekohta ei todennäköisesti ole se, etteivät Amazon tai Alphabet enää pystyisi lainaamaan rahaa. Olennaisempaa on, alkavatko peräkkäiset suuret emissiot vaatia selvästi leveämpiä korkoeroja, suurempia emissiolipsuja tai lyhyempiä ja hitaammin toteutettavia lainakokonaisuuksia.

Markkinoiden rasitus näkyisi erityisesti kolmella tavalla:

• uudet lainat hinnoiteltaisiin kerta toisensa jälkeen aiempaa kalliimmin;
• vanhojen lainojen hinnat heikkenisivät uuden tarjonnan jälkeen;
• velkarahoitteinen tekoälyinvestointi ei enää näyttäisi tuottavan sijoittajien vaatimaa tuottoa rahoituskulujen jälkeen.

Yhtiöt voisivat tällöinkin rahoittaa investointejaan liiketoiminnan kassavirralla tai osakeannilla. Toistuva joukkolainarahoitus muuttuisi kuitenkin valikoivammaksi ja kalliimmaksi. Se voisi pakottaa yritykset hidastamaan investointeja, lisäämään yhteishankkeita ja yksityisen luoton järjestelyjä, myymään omaisuutta tai osoittamaan aiempaa vakuuttavammin, että tekoälymenot tuottavat kestävää kassavirtaa. 12