Kauppasopu kaatui viime metreillä – Yhdysvallat asetti Kanadalle 50 prosentin tullit

Yhdysvaltojen ja Kanadan kauppaneuvottelut kaatuivat viime metreillä, kun Kanada keskeytti keskustelut ja kutsui Washingtonin uusia ehtoja ”epäoikeudenmukaisiksi” ja taloudellisesti järjettömiksi. Kanadan pääministeri Mark Carney katsoi, että muutokset tekivät mahdollisesta sopimuksesta epäluotettavan. Yhdysvaltojen mukaan Kanada puolestaan perui aiempia sitoumuksia ja horjutti neuvotteluissa saavutettua tasapainoa. 4

Kyse ei ollut vain tulliprosenteista. Kiista ulottui Kanadan kulttuuri- ja kielipolitiikkaan, tuotteiden pakkausmerkintöihin, autojen valmistuksessa käytettävien osien alkuperän laskentaan sekä jo voimassa oleviin alakohtaisiin tulleihin.

Mitä tulleja määrättiin ja milloin ne alkoivat?

• Yhdysvallat asetti 50 prosentin tullit lähes 20 miljardin dollarin arvosta kanadalaisia tuontituotteita. Tullit tulivat voimaan lauantaina 22. elokuuta, ja ne koskevat noin viittä prosenttia Kanadan Yhdysvaltoihin suuntautuvasta viennistä. 4
• Tullien piiriin kuuluvat muun muassa viini, maitotuotteet, sementti, vaatteet ja jääkiekkovarusteet. 4
• Uudet tullit tulevat aiempien kanadalaiseen teräkseen, alumiiniin, autoihin ja sahatavaraan kohdistuvien Yhdysvaltojen tullien lisäksi. 4
• Kanada ilmoitti vastaavansa toimiin ”dollarista dollariin”. Saatavilla olevien tietojen mukaan vastatullit on määrä ottaa käyttöön 8. syyskuuta, ja niiden kohteiksi on mainittu muun muassa teräs, maitotuotteet ja omenat. 4

Neuvotteluissa oli aiemmin esillä luonnosratkaisu, jossa Yhdysvallat olisi laskenut teräksen ja alumiinin tullit 50 prosentista 25 prosenttiin. Kanadalaisten autojen ja kuorma-autojen tullit olisivat puolestaan voineet laskea 25 prosentista 15 prosenttiin. 48

Miksi sopimus jäi syntymättä?

Kulttuuri ja ranskan kieli

Carneyn mukaan Yhdysvallat esitti loppuvaiheessa vaatimuksia, joita Kanada ei voinut hyväksyä. Ne liittyivät kanadalaiseen kulttuuriin, autoteollisuuteen ja maan itsemääräämisoikeuteen. Carney päätyi siihen, ettei Washington tavoitellut aitoa talouskumppanuutta. 4

Kulttuurikiistassa oli kyse muun muassa Kanadan tuesta kotimaiselle kulttuurituotannolle ja ranskan kielen asemalle. Lisäksi useimmissa Kanadassa myytävissä kuluttajatuotteissa vaaditaan lain mukaan pakkausmerkinnät sekä englanniksi että ranskaksi. 2

Neuvotteluissa esillä olleiden Yhdysvaltojen kulttuuri- ja merkintävaatimusten tarkkaa lopullista sanamuotoa ei kuitenkaan ole toimitetun aineiston perusteella julkistettu. Näistä yksityiskohdista ei siksi ole riittävästi varmistettua tietoa.

Autoteollisuuden sisältövaatimukset

Autot olivat toinen keskeinen kiistakysymys. Yhdysvallat halusi tullihuojennuksissa huomioitavan vain Yhdysvalloissa valmistetun sisällön. Kanada taas vaati, että mukaan laskettaisiin koko Pohjois-Amerikan sisältö – myös Kanadassa ja Meksikossa valmistetut osat. 6

Tällä erolla voi olla suuri merkitys autoteollisuudelle, jossa ajoneuvojen osat liikkuvat useita kertoja maiden rajojen yli ennen lopullista kokoonpanoa.

Jo voimassa olleet alakohtaiset tullit

Teräs, alumiini ja sahatavara olivat jo ennen tätä kiistaa Yhdysvaltojen alakohtaisten tullien kohteena. Ehdotettu sopimus olisi voinut alentaa teräksen, alumiinin ja autojen tullitasoja, mutta se ei olisi ratkaissut kaikkia laajempia erimielisyyksiä. 48

Miten johtajat kommentoivat tilannetta?

Carney kutsui Yhdysvaltojen ehtoja ”laskuvirheeksi” ja sanoi Kanadan vetäytyvän huonosta sopimuksesta. Hän kutsui neuvottelijat takaisin Ottawaan ja lupasi vastatoimia. 4

Yhdysvaltojen mukaan Kanada oli torjunut sille tarjotun edullisen kohtelun ja horjuttanut sopimusta uusilla vaatimuksilla sekä aiempien kantojensa muutoksilla. 4

Toimitettu aineisto ei vahvista väitettä siitä, että Donald Trump olisi uudelleen ehdottanut Kanadan liittymistä Yhdysvaltoihin 51. osavaltiona. Väitteeseen ei siksi pidä suhtautua tässä varmistettuna tietona.

Keihin tullit vaikuttavat eniten?

Uusien tullien kohteeksi joutuvien tuotteiden kanadalaisille viejille Yhdysvaltojen markkinat kallistuvat jyrkästi. Erityisen alttiita ovat muun muassa viinin, maitotuotteiden, sementin, vaatteiden ja urheiluvälineiden valmistajat ja viejät. Kanadan vastatullit puolestaan nostaisivat kohteeksi joutuvien yhdysvaltalaistuotteiden kustannuksia kanadalaisille maahantuojille, yrityksille ja kuluttajille. 4

Autonvalmistajat ja niiden alihankkijat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, koska kiista liittyy Pohjois-Amerikan tuotantoketjujen sisältöön ja tullikohteluun. 6

Tilannetta pidetään poikkeuksellisen vakavana maiden syvän taloudellisen integraation vuoksi. Kanada suuntaa noin 70 prosenttia viennistään Yhdysvaltoihin. 4

Kysymyksessä mainitut 880 miljardin dollarin vuotuinen kauppa ja 5 525 mailin pituinen puolustamaton raja kuvaavat maiden välistä riippuvuutta, mutta toimitetut lähteet eivät vahvista näitä lukuja.