Kongon demokraattisen tasavallan Ebola-epidemia: mitä tilanteesta tiedetään?

Kuinka laajasta epidemiasta on kyse?

Kongon demokraattinen tasavalta oli 20. elokuuta mennessä raportoinut 5 290 vahvistettua Bundibugyo-ebolavirustartuntaa ja 2 516 kuolemaa. Vahvistettujen tapausten perusteella kuolleisuus oli noin 48 prosenttia. 1

Kyseessä on maan historian tappavin Ebola-epidemia. Se on myös levinnyt nopeammin kuin yksikään Kongon aiempi Ebola-epidemia. Lukujen taustalla on kuitenkin huomattava epävarmuus: kyse on laboratoriossa vahvistetuista tapauksista, ja tartuntojen todellinen määrä voi olla suurempi.

Miksi epidemia on niin vaikea pysäyttää?

Tämänhetkisen epidemian aiheuttaa Bundibugyo-ebolavirus. Sitä vastaan ei ole hyväksyttyä rokotetta eikä spesifistä hoitoa. 15

Epidemiaa torjutaan lisäksi poikkeuksellisen haastavissa oloissa. Maassa on humanitaarinen kriisi, ja tartunta-alueilla on sekä syrjäisiä että tiheästi asuttuja alueita. Turvattomuus, väestön ja kaupankäynnin vilkas liikkuminen sekä puutteet terveydenhuollon resursseissa vaikeuttavat tartuntojen seurantaa, potilaiden eristämistä, altistuneiden jäljittämistä ja turvallisia hautajaisjärjestelyjä. 15

Siksi hidas torjunta ei selity vain viruksen ominaisuuksilla. Myös käytännön toimintaedellytykset rajoittavat sitä, kuinka nopeasti uusia tapauksia voidaan löytää ja eristää.

Ervebo-rokotetta saapuu – mutta suoja ei ole varmistunut

WHO:n kansainvälinen rokotteiden koordinointiryhmä osoitti Kongon demokraattiselle tasavallalle 70 000 annosta Merckin Ervebo-rokotetta. Ensimmäinen 16 250 annoksen lähetys saapui Kinshasaan 22. elokuuta. 310

Ervebo on hyväksytty Zaire-ebolavirusta vastaan. Nykyistä epidemiaa aiheuttava Bundibugyo-virus on eri viruslaji, eikä Ervebon tehosta sitä vastaan ole ihmisillä tehtyyn näyttöön perustuvaa varmuutta. 615

Suunnitelman mukaan:

• 50 000 annosta käytetään etulinjan työntekijöiden ja yhteisöjen suojaksi
• 20 000 annosta varataan vaiheen 3 kliiniseen tutkimukseen.

Tutkimuksella on kaksi tehtävää: se tukee akuuttia epidemian torjuntaa ja selvittää, tarjoaako Ervebo merkittävää ristikkäissuojaa Bundibugyo-ebolavirusta vastaan. Tuloksia ei kuitenkaan voida saada välittömästi, vaikka tartuntoja esiintyy jo runsaasti. 36

Bundibugyo-virukseen kohdennettuja rokotteita kehitetään

Oxfordin yliopiston rokoteryhmä on aloittanut ChAdOx1 BDBV -rokote-ehdokkaan vaiheen 1 tutkimuksen terveillä aikuisilla. Tutkimuksessa arvioidaan ennen kaikkea rokotteen turvallisuutta ja sen synnyttämää immuunivastetta. 256

Myös Moderna aloitti elokuun alussa ensimmäisen ihmisillä tehtävän tutkimuksen mRNA-1469-rokotteellaan. 4

Nämä rokotteet ovat kuitenkin vasta varhaisessa kehitysvaiheessa. Vaiheen 1 tutkimukset eivät vielä osoita, suojaako rokote ihmisiä tartunnalta, eikä tutkimusvaiheessa olevia rokotteita voida valmistaa riittävän nopeasti ratkaisemaan epidemian lähiviikkojen tilannetta.

Riittävätkö eristys ja kontaktien jäljitys?

Eristäminen, kontaktien jäljittäminen ja potilaiden hoito ovat edelleen välttämättömiä. WHO on kuitenkin kuvannut tilanteen olevan ”intensiivisen tartunnan” vaiheessa. Uusien tapausten määrä, Bundibugyo-virusta vastaan toimivan varmistetun vastatoimen puuttuminen ja käytännön rajoitteet merkitsevät, etteivät nykyiset toimet yksin riitä toistaiseksi. 15

Tarkastellussa aineistossa ei esitetty yksityiskohtaisia uusia WHO:n suosituksia tavanomaisten torjuntatoimien lisäksi.

Kanadan karanteenipäätös herättää kiistaa

Kanada edellyttää Kongon demokraattisessa tasavallassa hiljattain oleskelleilta Kanadan kansalaisilta ja pysyviltä asukkailta 21 päivän karanteenia maahan saapumisen jälkeen, ellei poikkeus sovellu. Muilta hiljattain Kongossa oleskelleilta matkustajilta pääsyä voidaan rajoittaa poikkeuksia koskevin ehdoin. Nykyisten määräysten on määrä päättyä 29. elokuuta kello 23.59 itäisen kesäajan mukaan. 148

Avustusjärjestöt ovat arvostelleet linjausta, koska karanteeni voi vaikeuttaa asiantuntijoiden lähettämistä epidemia-alueelle. Raportoinnin mukaan vähintään 11 Lääkärit ilman rajoja -järjestön työntekijää on perunut työkomennuksensa karanteenin vuoksi. 8

Kanadan ilmoittamaa 8 miljoonan dollarin tukea on myös verrattu yli 110 miljoonan dollarin panokseen Länsi-Afrikan vuoden 2014 Ebola-epidemian aikana. 9

Kiistan ytimessä on kysymys siitä, voivatko laajat maahantulorajoitukset ja pakolliset karanteenit vähentää juuri sitä kansainvälistä asiantuntijajoukkoa, jota tarvitaan epidemian lähteellä. WHO on yleensä painottanut näyttöön perustuvaa seulontaa, seurantaa ja nopeaa hoitoa kattavien matkustusrajoitusten sijaan. Kanada kertoo tarkistavansa määräyksiä ja uusinta näyttöä ennen niiden voimassaolon päättymistä. 8

Suurin avoin kysymys

Epidemian torjunnan kannalta ratkaisevaa on nyt se, tarjoaako Ervebo riittävän ristikkäissuojan Bundibugyo-ebolavirusta vastaan ennen kuin tähän virusmuunnokseen kohdennetut rokotteet ehtivät edetä varhaisista ihmisillä tehtävistä tutkimuksista laajempiin kokeisiin ja mahdolliseen käyttöön.