Raakaöljyä on jälleen saatavilla – miksi diesel ja bensiini kallistuvat silti?

Helmikuun 28. päivänä alkanut sota aiheutti öljymarkkinoilla shokin, mutta sen sitkein vaikutus on kohdistunut jalostettuihin polttoaineisiin – erityisesti dieseliin, bensiiniin ja lentopetroliin. Lähi-idän energiainfrastruktuuriin tehdyt iskut, tankkeriliikenteen väheneminen Hormuzinsalmessa ja Venäjän jalostamoihin kohdistuneet vahingot heikensivät koko ketjun kykyä muuttaa raakaöljyä valmiiksi polttoaineeksi. 36

Ero on olennainen. Raakaöljyn tarjonta ja hinta voivat alkaa palautua nopeasti, kun kuljetusreitit avautuvat. Polttoaineiden hinnat voivat silti pysyä korkeina, jos jalostamoita on vaurioitunut, vientiä rajoitetaan tai varastoja on jo käytetty. Saatavilla oleva näyttö kertoo vakavasta tarjontashokista, mutta ei vielä varmuudella siitä, että korkeat polttoainehinnat jatkuisivat vuosia.

Kuinka raakaöljyhäiriöstä tuli polttoainepula?

Hormuzinsalmi on keskeinen reitti sekä raakaöljylle että öljytuotteille. Vuoden 2026 toisella neljänneksellä salmen kautta kulki keskimäärin vain 4,9 miljoonaa barrelia raakaöljyä ja öljynjalostuksen raaka-aineita päivässä. Ennen konfliktia, vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä, määrä oli 21,6 miljoonaa barrelia päivässä.

Häiriö osui jalostusketjun molempiin päihin:

• Jalostamoiden oli vaikeampi saada raaka-ainetta.
• Valmiiden polttoaineiden toimittaminen tuontimarkkinoille vaikeutui.
• Osa Lähi-idän tuotantolaitoksista joutui iskujen kohteeksi tai pois käytöstä.
• Vaihtoehtoiset reitit pystyivät korvaamaan osan toimituksista, mutta eivät nopeasti Hormuzinsalmen normaalia liikennettä.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA kuvasi häiriötä maailman öljymarkkinoiden historian suurimmaksi tarjontakatkokseksi. Maailman havaitut öljyvarastot pienenivät maaliskuussa 85 miljoonalla barrelilla. Lähi-idän Persianlahden ulkopuoliset varastot supistuivat 205 miljoonalla barrelilla, kun kuljetukset salmen kautta tyrehtyivät.

Jalostuskapasiteetista tuli kriisin tärkein pullonkaula

Ongelma ei ollut yksinkertaisesti se, että maan sisällä olisi ollut liian vähän raakaöljyä. Keskeinen pula koski toimintakykyisiä jalostamoita ja luotettavaa logistiikkaa.

IEA arvioi, että Lähi-idän jalostus oli toisella neljänneksellä 2,9 miljoonaa barrelia päivässä sotaa edeltänyttä tasoa alempana. Kolmannella neljänneksellä vajeen arvioitiin olevan edelleen 2,2 miljoonaa barrelia päivässä. Ukrainan iskut painoivat myös Venäjän jalostuksen lähelle kahden vuosikymmenen pohjaa: Venäjän jalostamotuotannoksi raportoitiin heinäkuussa 3,9 miljoonaa barrelia päivässä. 12

Lähi-idän jalostamovauriot ja Venäjän kapasiteetin menetykset veivät toisella neljänneksellä yhteensä noin 5 miljoonaa barrelia päivässä eli noin 6 prosenttia sotaa edeltäneestä maailmanlaajuisesta jalostustuotannosta. Maailman jalostamot käsittelivät keskimäärin noin 78 miljoonaa barrelia päivässä, mikä oli IEA:n arvioiden mukaan alhaisin taso sitten koronapandemian pahimpien vaiheiden vuonna 2020. 3

Siksi markkinoilla voi syntyä pula jalostetuista tuotteista, vaikka raakaöljyä olisi saatavilla muualla. Yksittäistä öljylastia ei voi korvata pelkällä uudelleenohjauksella: vaurioituneet tuotantoyksiköt, häiriintynyt infrastruktuuri, puuttuva kuljetuskapasiteetti ja epävarmat käyttöolosuhteet rajoittavat tuotannon palautumista.

Miksi dieselin hinta nousi raakaöljyä jyrkemmin?

Diesel on erityisen herkkä häiriöille, koska sitä tarvitaan tavaraliikenteessä, maataloudessa, rakentamisessa ja raskaassa teollisuudessa. Eurooppa joutui kriisiin myös pienillä tuotevarastoilla: Amsterdam–Rotterdam–Antwerpenin eli ARA-alueen kaasuöljyvarastot, jotka toimivat dieselin likimääräisenä vertailukohtana, olivat 24 prosenttia alle viisivuotisen keskiarvon. 1

Jalostusmarginaalit kertovat markkinoiden kireydestä. Euroalueella dieselin jalostusmarginaalin osuus vähittäishinnasta nousi ennen sotaa vallinneesta 0,10 eurosta litralta 0,35 euroon litralta heinäkuun kolmen ensimmäisen viikon aikana. Bensiinin vastaava marginaali nousi helmikuun 0,04 eurosta 0,23 euroon heinäkuussa. 4

Valmiiden polttoaineiden hinnat karkasivat näin raakaöljyn ensimmäistä hinnannousua nopeammin. Euroopan diesel kallistui yli 70 prosenttia sodan alusta, ja Yhdysvalloissa bensiinin hinta nousi noin 60 prosenttia Reutersin IEA-tietoihin perustuneen raportoinnin mukaan. 5

Tilanne näkyi myös Yhdysvalloissa, jossa varastot jäivät alle viime vuosien viisivuotisten keskiarvojen. Heinäkuun 17. päivänä päättyneellä viikolla Yhdysvaltain raakaöljyvarastot olivat 6 prosenttia, bensiinivarastot 7 prosenttia ja tislevarastot 10 prosenttia alle viisivuotisen keskiarvon.

Talousvaikutus: stagflaatiota ruokkiva tarjontashokki

Polttoainepula vaikuttaa talouteen sekä hintojen että kustannusten kautta. Dieselin kallistuminen nostaa tavaroiden kuljettamisen, maatalouskoneiden käytön, infrastruktuurin rakentamisen ja teollisuuden kustannuksia. Yritykset voivat siirtää kulut hintoihin, hyväksyä pienemmät katteet tai vähentää toimintaansa.

Seurauksena voi olla stagflaatiolle tyypillinen yhdistelmä: kuluttajahintojen nousu, kotitalouksien reaalitulojen heikkeneminen ja talouskasvun hidastuminen. Paine kohdistuu voimakkaimmin aloihin, joissa dieseliä ei voida nopeasti korvata muilla energialähteillä tai joissa polttoaineen saatavuutta ei ole varmistettu pitkäaikaisin sopimuksin.

Niukat varastot tekevät näkymästä hauraan. Jos kysyntä pysyy ennallaan, uusi isku, kuljetuskatkos tai jalostamon vikaantuminen voi nostaa hintoja suhteettoman paljon, koska ostajilla on vähemmän varastoja käytettävissään. Varastojen pitkäjänteinen täydentäminen puolestaan pienentäisi riskiä ja kaventaisi jalostusmarginaaleja.

Miksi tulevaisuutta on vaikea ennustaa?

Lähteissä kuvataan kahta vastakkaista kehityskulkua. Yhtäältä IEA raportoi elokuussa, että Persianlahden tuotanto oli edelleen 8,3 miljoonaa barrelia päivässä sotaa edeltänyttä tasoa alempana. Alueen vienti supistui, kun Hormuzinsalmi sulkeutui jälleen käytännössä heinäkuun alussa. Venäjän jalostus pysyi matalana, ja jalostamoihin kohdistuneiden iskujen jälkeen Venäjä rajoitti polttoainevientiään. 26

Toisaalta Yhdysvaltain energiatietohallinto EIA kertoo Yhdysvaltojen ja Iranin 18. kesäkuuta tehdystä muistiosta, jonka tavoitteena oli lopettaa konflikti. Sen jälkeen liikenne Hormuzinsalmessa lisääntyi. EIA ennustaa raakaöljyn tuotannon ja kauppavirtojen palaavan lähelle konfliktia edeltänyttä tasoa vuoden loppuun mennessä ja suurimman osan suljetusta tuotannosta palautuvan vuoden 2027 alkuun mennessä.

Arviot eivät ole täysin yhdenmukaisia, joten kriisin kestoa on syytä kuvata ehtojen, ei varmuuden kautta. Pysyvä sopimus ja turvallinen merenkulku voisivat laskea raakaöljyn hintaa melko nopeasti. Jalostettujen polttoaineiden normalisoituminen veisi todennäköisesti kauemmin, koska vaurioituneet jalostamot on käynnistettävä turvallisesti ja varastot täydennettävä. Saatavilla oleva näyttö ei kuitenkaan anna varmaa korjausaikataulua jokaiselle vaurioituneelle Persianlahden laitokselle.

Mitä helpotukseen tarvitaan?

Polttoainemarkkinat tarvitsisivat samanaikaisesti kolme muutosta:

1. Turvallisempi ja tasaisempi liikenne Hormuzinsalmessa, jotta raakaöljy- ja öljytuotelastit voivat jälleen kulkea normaalisti.
2. Lähi-idän ja Venäjän jalostamoiden toiminnan palautuminen, jotta dieseliä, bensiiniä ja lentopetrolia voidaan tuottaa enemmän.
3. Varastojen täydentäminen, erityisesti keskitisleiden, jotta ostajat eivät olisi yhtä alttiita seuraavalle häiriölle.

Kriisin tärkein opetus on, ettei raakaöljyn saatavuuden elpyminen takaa halvan bensiinin tai dieselin nopeaa paluuta. Sota paljasti kapeamman ja vaikeammin korjattavan pullonkaulan: maailman kyvyn jalostaa, kuljettaa ja varastoida valmista polttoainetta. Hintojen todellinen helpottuminen riippuu siksi pelkkää tuotantomäärää enemmän koko toimitusketjun palautumisesta.