Venäjän väitetty sabotaagiaalto Euroopassa: mitä asetehtaiden iskuista tiedetään?

Kyse on harmaan alueen painostuksesta

Raportoitu kokonaisuus muistuttaa niin sanottua harmaan alueen kampanjaa: häirintää ja vahingontekoa, jotka on suunniteltu kiistettäviksi. Tavoitteena olisi nostaa Ukrainan tukemisen kustannuksia, hidastaa puolustustarvikkeiden tuotantoa ja testata liittolaisten reagointikykyä ilman, että tapahtumat näyttäisivät selvästi Naton yhteisen puolustuksen laukaisevalta sotilaalliselta hyökkäykseltä.

Tärkeä varaus on kuitenkin paikallaan. Kaikki tulipalot, räjähdykset tai sähkökatkot eivät ole valtiollista sabotaasia. Tällä hetkellä saatavilla oleva näyttö ei vahvista Venäjän vastuuta kaikissa tapauksissa.

Miten väitetty toimintamalli toimii?

Länsimaisten tiedusteluraporttien mukaan Venäjä käyttää yhä useammin paikallisia välikäsiä, myös rikollisia, sen sijaan että tunnistettavat venäläiset toimijat toteuttaisivat iskut itse. Väitetysti GRU:hun, Venäjän sotilastiedusteluun, kytkeytyvät värvääjät voivat lähestyä tekijöitä verkossa, esimerkiksi Telegramissa.

Kryptovaluutalla maksettavat palkkiot ja hajautettu toimeksiantoketju voivat vaikeuttaa rahoituksen ja käskytyksen jäljittämistä. Samalla Venäjälle jää mahdollisuus kiistää suora osallisuutensa. Aiemmissa Eurooppaa koskeneissa raporteissa värvätyille on tarjottu kryptomaksuja muun muassa vakoilusta, tuhopoltoista ja muusta sabotaasista. 3

Tämä ei silti tarkoita, että Naton 5. artikla vältettäisiin automaattisesti. Artiklan soveltaminen on liittolaisten poliittinen päätös, ei mekaaninen kynnys, joka ylittyy vain avoimen sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen.

Tallinnan tapaus on tutkinnan keskiössä

Elokuun 15. päivän vastaisena yönä Tallinnassa syttyi tulipalo rakennuksessa, jota käytti puolustusteknologiayhtiö Milrem Robotics. Viranomaisten mukaan palo oli tahallisesti sytytetty ja ennalta suunniteltu. Tapauksesta pidätettiin kolme epäiltyä Latvian kansalaista, ja tutkinnassa selvitetään mahdollista Venäjä-yhteyttä.

Milrem valmistaa miehittämättömiä maajärjestelmiä, joita Ukraina käyttää esimerkiksi evakuointiin, huoltoon ja miinanraivaukseen. 4 Yhtiön mukaan palo ei ole tiettävästi häirinnyt tuotantoa, toimitusketjuja tai tämän vuoden ja ensi vuoden toimitusaikatauluja. 10

Pidätykset ja viranomaisten arvio tuhopolton tahallisuudesta eivät kuitenkaan yksin todista Venäjän valtiollista ohjausta. Tutkinta on edelleen kesken.

Bulgaria ja Italia: sama toimitusketju, eri selitykset

Bulgarian EMCO:n laitoksella Belitsan lähellä polttoainetta kuljettanut kuorma-auto syttyi tuleen 10. elokuuta. Palo levisi ammusvarastoon ja aiheutti räjähdyksiä, minkä vuoksi työntekijöitä ja lähialueen asukkaita evakuoitiin. Paikallisviranomaisten mukaan henkilövahinkoja ei ilmoitettu. 5

Kolme päivää myöhemmin räjähdys tapahtui KNDS Ammo Italian tehtaalla Colleferron kaupungissa Rooman kaakkoispuolella. Sielläkin paikalle oli ensin hälytetty palokunta tulipalon vuoksi, jonka jälkeen seurasi räjähdys. Henkilövahinkoja ei ilmoitettu. 6

Tehtaiden mahdolliset yhteydet Ukrainalle toimitettaviin ammuksiin tekevät tapauksista turvallisuuspoliittisesti merkittäviä. Ajallinen läheisyys ei kuitenkaan todista yhteistä syytä. Italian puolustusministeri Guido Crosetto sanoi hallituksella olevan ei mitään viitteitä siitä, että Colleferron räjähdyksen takana olisi Venäjä, ja kuvasi tapausta sisäiseksi ongelmaksi. 2

Nykyisen näytön perusteella kumpaakaan räjähdystä ei olisi perusteltua kutsua varmistetuksi venäläiseksi sabotaasiksi. Teollisuusonnettomuudet ja muut tekniset syyt ovat edelleen mahdollisia.

Mitä Nato on sanonut?

Naton pääsihteeri Mark Rutten kerrotut kommentit, joissa sabotaasia kuvataan ”holtittomaksi ja vaaralliseksi” ja vaaditaan selkeää, nopeaa ja päättäväistä vastausta, sopivat Naton laajempaan huoleen hybridivaikuttamisesta. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat sabotaasin lisäksi kyberhyökkäykset, häirintä ja kriittisen infrastruktuurin vaurioittaminen. 1

Saatavilla olevien hakutulosten perusteella Rutten täsmällistä sanamuotoa ei kuitenkaan voitu riippumattomasti varmistaa.

Britannian voimalaitos oli erillinen tapaus

Heinäkuun lopulla Iran-kytköksisiksi kuvattujen hakkerien kerrottiin sulkeneen pienen brittiläisen voimalaitoksen neljäksi päiväksi. Britannian hallituksen mukaan kyse oli pienimuotoisesta energiantuottajasta, eikä maan laajempi sähköjärjestelmä ollut missään vaiheessa vaarassa. Laitosta ei ole julkisesti nimetty. 7

Tapausta ei pidä esittää osana todistettua venäläisoperaatiota. Se havainnollistaa silti samaa strategista haavoittuvuutta: rajattu ja kiistettävissä oleva häiriö voi synnyttää huomattavan poliittisen ja julkisen vaikutuksen, vaikka kansallinen infrastruktuuri ei lamaantuisi.

Mitä kokonaisuus kertoo hybridisodankäynnistä?

Merkittävin kehitys ei ole se, että jokainen Euroopan palo tai käyttökatko olisi Venäjän järjestämä. Sellaiseen johtopäätökseen ei ole riittävästi näyttöä. Huolestuttavampaa on uhkien monimuotoistuminen ja yleistyminen: kohteina voivat olla puolustusteollisuus, logistiikka, viestintä, energia ja muu infrastruktuuri, jonka varaan Naton pelote ja Ukrainan tukeminen rakentuvat.

Todennäköinen toimintalogiikka on kumulatiivinen. Yksittäinen isku voi aiheuttaa viivästyksiä ja kustannuksia, pakottaa yritykset ja viranomaiset kalliimpiin turvatoimiin, lisätä epävarmuutta ja testata, kuinka nopeasti liittolaiset pystyvät nimeämään tekijän ja päättämään vastatoimista.

Juuri tämä tekee harmaan alueen toiminnasta vaikeaa: vaikutus voi olla todellinen, vaikka tekijästä ja tarkoituksesta ei vielä olisi riittävää näyttöä yhteisen puolustusreaktion käynnistämiseksi.