Ukraina väittää lennokkiensa osuneen kahteen venäläishävittäjään ja 11:een 14 kohteesta

Ukrainan miehittämättömien järjestelmien joukot (USF) ilmoittivat 23. elokuuta, että niiden lennokit olivat iskeneet Venäjän ilmavoimien ja ilmatorjunnan kohteisiin Rostovin alueella, Krasnodarin aluepiirissä ja miehitetyllä Krimillä. Väitettyihin kohteisiin kuuluivat kaksi hävittäjää, Orion-rynnäkkö- ja tiedustelulennokki, tutkajärjestelmiä sekä ilmatorjuntayksiköitä. Kyse on Ukrainan sotilasjohdon ilmoituksista, joita ei ole vahvistettu riippumattomasti.

Mitä Ukraina kertoi iskeneensä

USF:n komentaja Robert Brovdi, kutsumanimeltään ”Madyar”, sanoi ukrainalaislennokkien osuneen Su-33- ja MiG-29-hävittäjiin Vityazevon lentokentän lähellä Krasnodarin aluepiirissä. Samassa paikassa väitettiin osutun myös venäläiseen Orion-rynnäkkö- ja tiedustelulennokkiin.

Brovdin mukaan 11 tunnistetuista 14 kohteesta onnistuttiin iskemään. Ilmoitettu kohdeluettelo sisälsi lisäksi:

• kahdeksan tutkajärjestelmää;
• Gelendžikin lähellä sijaitsevan S-400-pataljoonan asemapaikan; sekä
• kaksi Tor- ja Pantsir-ilmatorjuntajärjestelmää.

Lentokoneiden ja ilmatorjunnan vaurioita koskevat tiedot ovat Ukrainan väitteitä. Käytettävissä olevissa lähteissä ei ole riippumatonta vahvistusta tuhoutuneiden kohteiden määrästä, eikä Venäjä ole julkisesti vahvistanut tappioita.

S-400-asemaan väitetty aiempi isku

Ukraina yhdisti 23. elokuuta esitetyn tiedon aiempaan iskuun Gelendžikin lähellä sijaitsevaa S-400-asemaa vastaan. Brovdin mukaan järjestelmä oli laukaissut 8. elokuuta kuusi ohjusta, minkä jälkeen ukrainalaislennokit iskivät asemapaikkaan myöhemmin samana päivänä. The Kyiv Independent raportoi komentajan väitteestä, jonka mukaan asemapaikka paloi useita tunteja.

Tämäkin kuvaus perustuu Ukrainan ilmoitukseen. Saatavilla olevat lähteet eivät vahvista riippumattomasti S-400-yksikön vaurioiden laajuutta.

Energiainfrastruktuuri oli toinen iskulinja

Lentokoneisiin kohdistuneita iskuja kuvattiin osaksi laajempaa kampanjaa, jonka kohteena on miehitettyyn Krimiin liittyvä infrastruktuuri. Ukraina kutsuu operaatiota nimellä ”Crimean Circuit Breaker Off”. USF:n mukaan 17.–22. elokuuta iskettiin 27 energiakohteeseen ja operaation alkamisen jälkeen 1. heinäkuuta yhteensä 267 energiakeskusta oli tehty toimintakyvyttömiksi. 457

Ilmoitettuihin kohteisiin kuuluivat Krasnodarin aluepiirissä sijaitseva 500 kilovoltin Tamanin sähköasema, miehitetyllä Krimillä toimivat kaasuturbiinivoimalat sekä sähköasemia Donetskin, Luhanskin ja Zaporižžjan alueiden miehitetyillä alueilla. 45

Ukrainan viranomaiset ja raportointi yhdistivät iskut Krimillä väitettyihin sähkökatkoihin, polttoainepulaan ja matkapuhelinyhteyksien häiriöihin. Käytettävissä olevat lähteet eivät kuitenkaan osoita häiriöiden laajuutta tai vahvista, että jokainen niistä olisi suoraan iskujen aiheuttama. 579

Samanaikainen merellinen kampanja

USF kertoi erikseen ”MoLoChKa”-operaatiosta, joka kohdistuu Venäjän merilogistiikkaan Mustallamerellä ja Asovanmerellä. Ukraina väitti, että 6. heinäkuuta ja 22. elokuuta välisenä aikana iskettiin 242 niin sanotun varjolaivaston alukseen tai muuhun merikohteeseen. 10

Aiemmissa raporteissa kampanjan ensimmäisen kuukauden kokonaismääräksi ilmoitettiin 218 alusta, joista 134 sijaitsi Asovanmerellä ja 84 Mustallamerellä. 115 Luvut perustuvat Ukrainan sotilasjohdon lausuntoihin, ja niissä käytetään eri ajankohtia ja kohteiden kuvauksia. Niitä ei siksi tule tulkita riippumattomasti varmennetuksi arvioksi alusten menetyksistä.

Mihin kampanjalla pyritään?

USF:n kuvausten perusteella kyse ei ole vain yksittäisistä lennokki-iskuista. Ukrainan mukaan kohteina ovat Etelä-Venäjän ja Krimin sotilasinfrastruktuuria suojaava ilmatorjunta, miehitettyjä alueita tukeva energiaverkko sekä Venäjän logistiikkaan liittyvät merireitit.

Ukrainan ilmoittama strateginen tavoite on tehdä Krimistä vaikeammin huollettava ja puolustettava heikentämällä asteittain sen sähkö-, liikenne- ja sotilaallisia yhteyksiä Venäjälle. Tämä on Ukrainan oma kuvaus kampanjan tavoitteista, ei riippumattomasti vahvistettu arvio sen tuloksista.

Siviilit ja vahvistamatta jääneet tiedot

Väitteet esitettiin vastavuoroisten pitkän kantaman iskujen keskellä. Venäjän viranomaiset kertoivat Ukrainan lennokki-iskun Mustanmeren Gelendžikin lomakohteen lähellä surmanneen siviilejä ja haavoittaneen kymmeniä ihmisiä. BBC:n ja Reutersin raportit kuvasivat Venäjän viranomaisten ilmoituksia kuolleista ja loukkaantuneista sekä totesivat, ettei Ukraina ollut ilmoittanut pyrkineensä tarkoituksellisesti siviilikohteisiin. 18

Keskeinen ero onkin Ukrainan väitteiden ja vahvistettujen tietojen välillä. Ukraina ilmoitti kolmen ilma-aluksen vaurioituneen tai tuhoutuneen, 11:n 14 kohteesta joutuneen iskun kohteeksi, ilmatorjunnan kärsineen laajoja vaurioita, satojen energiakohteiden tehdyn toimintakyvyttömiksi ja 242 merikohteen joutuneen iskujen kohteeksi. Käytettävissä oleva näyttö mahdollistaa näiden esittämisen Ukrainan sotilasjohdon väitteinä, mutta ei tuhoutumislukujen tai niiden väitettyjen seurausvaikutusten esittämistä varmistettuina tosiasioina.