MMX lähtee kohti Marsin kuita: näin Japanin historiallinen näytteenhakulento etenee

Japanin lento kohti Marsin kuita

Japanin avaruustutkimusorganisaation JAXA:n Martian Moons eXploration eli MMX on kunnianhimoinen näytteenhakulento Marsin järjestelmään. Luotain tutkii Marsin kuita Phobosta ja Deimosta, laskeutuu Phobokselle ja yrittää tuoda sieltä materiaalia Maahan. Samalla hanke kehittää tekniikkaa, jota voidaan hyödyntää tulevissa Mars-lennoissa. 613

Milloin ja mistä MMX laukaistaan?

MMX:n laukaisu on suunniteltu tapahtuvaksi 20. lokakuuta 2026 kello 4.41.03 Japanin aikaa. Luotain lähtee matkaan H3-raketin lennolla numero 10 Yoshinobu-laukaisukeskuksesta, joka sijaitsee JAXA:n Tanegashiman avaruuskeskuksessa Japanissa. 19

Jos laukaisua ei voida toteuttaa ensimmäisenä päivänä, varattu laukaisujakso kestää 21. lokakuuta–7. marraskuuta 2026. Kullekin varapäivälle määritellään oma laukaisuaikansa. 19

Mitä avaruusalus tekee?

JAXA johtaa MMX-hanketta, jossa ovat kansainvälisinä yhteistyökumppaneina mukana Yhdysvaltain NASA, Ranskan kansallinen avaruustutkimuskeskus CNES, Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus DLR sekä Euroopan avaruusjärjestö ESA. 2615

MMX on samassa kokonaisuudessa kiertolainen, laskeutuja ja näytteenpalautusluotain. Sen mukana on 11 tieteellistä mittalaitetta sekä CNES:n ja DLR:n yhdessä kehittämä ranskalais-saksalainen IDEFIX-mönkijä. 615

IDEFIX on tarkoitus vapauttaa Phoboksen pinnalle ennen varsinaisen MMX-luotaimen laskeutumista. Mönkijä tutkii pinnan ja irtomaan eli regoliitin fysikaalisia ominaisuuksia. Näiden tietojen avulla voidaan pienentää riskejä, joita liittyy suuren luotaimen laskeutumiseen ja näytteenottoon. 15

Miksi Phobosta ja Deimosta tutkitaan?

MMX:n keskeinen tieteellinen kysymys on, mistä Marsin kuut ovat peräisin. Päävaihtoehtoja on kaksi:

• Phobos ja Deimos ovat muualta tulleita, Marsin painovoiman vangitsemia alkuperäisiä asteroideja.
• Kuut syntyivät Marsuun kohdistuneen jättimäisen törmäyksen synnyttämästä aineksesta.

Näytteiden mineraalit, alkuainekoostumus, isotoopit ja ikä voivat auttaa erottamaan nämä teoriat toisistaan. Tulokset voivat samalla kertoa Marsin varhaisesta kehityksestä ja siitä, millaista ainesta muinainen Mars on mahdollisesti levittänyt ympäristöönsä. 245

Tutkimus ei kuitenkaan rajoitu kuiden alkuperään. MMX selvittää myös Phoboksen ja Deimoksen geologiaa, koostumusta ja pintaympäristöä sekä niiden vuorovaikutusta Marsin kanssa. Lisäksi hanke tuottaa tietoa pienikokoisen, epäsäännöllisen ja erittäin heikon painovoiman taivaankappaleen tutkimisesta. 34

Matka Marsiin ja toiminta sen ympärillä

MMX:n matkan Marsin lähistölle odotetaan kestävän noin vuoden. Luotaimen on määrä saapua Marsin järjestelmään vuonna 2027, asettua Marsin kiertoradalle ja siirtyä sen jälkeen kuiden läheisyydessä käytettäville niin sanotuille kvasisatelliittiradoille. 161213

Luotain viettää Marsin järjestelmässä suunnitelmien mukaan noin kolme vuotta. Tänä aikana se kartoittaa Phobosta ja Deimosta, tarkkailee Marsia ja valitsee Phobokselta sopivan laskeutumispaikan. 61213

Phoboksen yksityiskohtaisen tutkimuksen ja näytteenoton jälkeen MMX tarkkailee Deimosta lähiohituksilla. Deimokselle ei ole suunniteltu laskeutumista, vaan sitä tutkitaan kaukohavainnoin. 3713

Koko lento laukaisusta Maahan paluuseen kestää arviolta noin viisi vuotta. 13

Kuinka näyte kerätään?

MMX:n on tarkoitus laskeutua Phobokselle enintään kaksi kertaa eri paikoille. Luotaimessa on kaksi toisistaan riippumatonta näytteenottojärjestelmää: kairaava järjestelmä ja pneumaattinen eli ilmanpaineeseen perustuva järjestelmä. Tavoitteena on kerätä yli 10 grammaa Phoboksen regoliittia. 113

Pieni näytemäärä voi olla tieteellisesti erittäin arvokas, koska Maassa käytettävissä laboratoriolaitteissa voidaan tutkia tarkasti esimerkiksi mineraaleja, kokonaiskoostumusta, isotooppisuhteita ja näytteen ikää. Tällaisia mittauksia ei voida tehdä yhtä kattavasti pelkillä etämittauksilla. 45

Milloin näyte palaa Maahan?

JAXA:n nykyinen tavoite on palauttaa näytekapseli Maahan vuonna 2031. Kapselin mukana olisi ensimmäinen Maahan tuotu näyte Marsin järjestelmästä. 67

Julkisesti saatavilla olevissa virallisissa tiedoissa ei kuitenkaan ole vahvistettu kapselin lopullista laskeutumis- tai näytteen noutopaikkaa. Siksi mahdollinen laskeutumisalue on toistaiseksi syytä pitää avoimena, vaikka joissakin uutislähteissä on mainittu Australia. 67

Silta tuleviin Mars-lentoihin

MMX hyödyntää Hayabusa2-lennon yhteydessä kehitettyä itsenäisen näytteenoton ja näytteiden palauttamisen osaamista. Lisäksi se testaa tarkkaa suunnistamista, liikkumista ja työskentelyä pienellä ja epäsäännöllisellä taivaankappaleella sekä näytteen turvallista säilyttämistä ja palauttamista ilmakehän läpi. 1215

JAXA pitää tärkeänä myös sitä, että Marsin kuiden ympäristö opitaan tuntemaan paremmin. Tulevaisuudessa Phobosta tai Deimosta voidaan mahdollisesti hyödyntää Marsin tutkimuksen tukikohtana, mutta MMX:n tehtävänä on ennen kaikkea selvittää, millaisia nämä kuut ovat ja miten ne syntyivät. 1215