E1:n siirtokuntahanke repii Länsirannan kahtia – miksi vastustus kasvaa juuri nyt?

Israelin E1-hanke on muuttunut kiistellystä kaavoituksesta konkreettiseksi rakennushankkeeksi. Tarjouskilpailu yli 1 200 asunnosta on saanut Euroopan, arabimaiden ja palestiinalaishallinnon vaatimaan suunnitelman välitöntä peruuttamista.

On kuitenkin tärkeää täsmentää aikajanaa: koko E1-alueen 3 401 asunnon suunnitelma sai lopullisen hyväksynnän elokuussa 2025. Nyt avattu tarjouskilpailu koskee siitä noin kolmannesta eli 1 234 asuntoa, ja se julkaistiin elokuussa 2026. Kyse on siis suunnitelman toteuttamisesta, ei sen alkuperäisestä hyväksymisestä. 17

Mikä E1:ssä on niin merkittävää?

E1 sijaitsee Itä-Jerusalemin ja Länsirannalla sijaitsevan Ma’ale Adumimin siirtokuntablokin välissä. Rakentaminen loisi nykyistä yhtenäisemmän israelilaisen siirtokuntavyöhykkeen Jerusalemin itäpuolelle.

Vastustajien mukaan seurauksena olisi käytännössä Länsirannan pohjois- ja eteläosan väliin syntyvä maantieteellinen katkos. Samalla Itä-Jerusalem – jota palestiinalaiset pitävät tulevan valtionsa pääkaupunkina – jäisi erilleen muusta palestiinalaisalueesta. EU on kuvannut E1-päätöstä yhdeksi vuosikymmenten strategisesti merkittävimmistä siirtokuntapäätöksistä. 117

Palestiinalaishallinnon mukaan hanke voisi pakottaa palestiinalaiset yhä hajanaisempiin, siirtokuntien ympäröimiin erillisalueisiin. YK:n ja useiden hallitusten näkökulmasta tämä heikentäisi entisestään mahdollisuutta muodostaa yhtenäinen Palestiinan valtio vuoden 1967 rajoihin perustuvassa kahden valtion ratkaisussa.

Miksi diplomaattinen vastustus on voimistunut?

Britannia, Ranska, Saksa, Italia, Alankomaat, Norja ja Kanada julkaisivat yhteisen kannanoton, jossa ne kutsuivat tarjouskilpailua hyväksymättömäksi ja vaativat Israelia vetämään suunnitelman takaisin. Maiden mukaan rakentaminen rikkoisi palestiinalaisalueiden alueellista yhtenäisyyttä ja vaarantaisi kahden valtion ratkaisun. 18

Reaktion laajuus on merkittävä, koska Saksa on aiemmin suhtautunut varovaisesti Israelin vastaisiin EU:n talous- ja kauppatoimiin. Ulkoministeri Johann Wadephul on kuitenkin ilmoittanut Saksan tukevan EU:n jo voimassa olevia pakotteita äärimmäisiä siirtokuntajärjestöjä vastaan eikä ole sulkenut pois uusia EU-pakotteita Israelia vastaan. Tämä ei vielä tarkoita, että Saksa tukisi uusia kauppapakotteita, mutta se voi merkitä Berliinin aiemman automaattisen vastustuksen lieventymistä. 15

Egypti on puolestaan varoittanut, että E1 jakaisi Länsirannan, saartaisi Itä-Jerusalemin ja katkaisisi sen yhteyden palestiinalaiseen ympäristöön. Egyptin kannan painoarvoa lisää se, että maa on merkittävä arabimaiden diplomaattinen toimija ja Israelin rauhansopimuskumppani. Myös Jordania ja palestiinalaishallinto ovat tuominneet hankkeen uhkana Palestiinan valtiollisuudelle. 1921

Lähteissä mainitaan lisäksi Qatarin, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, Indonesian, Pakistanin, Turkin ja Saudi-Arabian vastustus. Käytettävissä olevat aineistot eivät kuitenkaan anna riittävästi yksityiskohtaista ensikäden tietoa kunkin maan erillisestä tuoreesta lausunnosta.

Miksi hankkeen väitetään rikkovan kansainvälistä oikeutta?

E1 sijaitsee alueella, jota useimmat kansainväliset toimijat pitävät miehitettynä Länsirantana. Tämän vuoksi israelilaisten siirtokuntien rakentamista pidetään laajasti kansainvälisen oikeuden vastaisena. Israelin hallitus ja siirtokuntien kannattajat torjuvat tämän tulkinnan ja kuvaavat rakentamista lailliseksi kehitykseksi sekä turvallisuuspolitiikaksi.

Kriitikot käyttävät hankkeesta myös termejä ”apartheid” ja ”paar valtio”. Nämä ovat poliittisia ja oikeudellisia arvioita, eivät kaikkien valtioiden hyväksymiä yksiselitteisiä oikeudellisia ratkaisuja. Niillä viitataan pelkoon siitä, että pysyvä alueellinen hallinta ja eriarvoiset oikeudet tekisivät neuvotellusta aluejaosta käytännössä mahdottoman.

Onko tarjouskilpailu ”piste, josta ei ole paluuta”?

Tarjouskilpailu ei vielä itsessään tarkoita asuntojen rakentamista. Se vie hanketta kuitenkin suunnittelusta kohti taloudellisia ja hallinnollisia sitoumuksia.

Jos rakennuttajat, rahoittajat ja infrastruktuuriyhtiöt sitoutuvat hankkeeseen, peruuttamisen poliittiset ja taloudelliset kustannukset kasvavat. Tähän perustuu huoli ”pisteestä, josta ei ole paluuta”: myöhemmän Israelin hallituksen olisi vaikeampi pysäyttää hanke, jos sopimuksia olisi jo tehty.

Lähteet vahvistavat tarjouskilpailun merkityksen ja 19. lokakuuta ilmoitetun määräajan. Ne eivät kuitenkaan vahvista itsenäisesti väitettä siitä, että sitovat pankki- ja rakennuttajasopimukset olisivat jo syntyneet.

Miten hanke liittyy siirtokuntaväkivaltaan ja palestiinalaisten siirtymiseen?

E1 ei ole irrallinen asuntokysymys. Se liittyy laajempaan siirtokuntien ja laittomien etuvartioiden laajentamiseen, maankäytön rajoituksiin sekä palestiinalaisyhteisöihin kohdistuviin painostuskeinoihin.

EU on määrännyt pakotteita henkilöille ja yhteisöille, joiden se katsoo tukevan äärimmäistä siirtokuntatoimintaa ja vakavia, järjestelmällisiä ihmisoikeusloukkauksia Länsirannalla. Britannia, Australia, Kanada, Uusi-Seelanti ja Norja ovat puolestaan asettaneet henkilöpakotteita Itamar Ben-Gvirille ja Bezalel Smotrichille toistuvasta väkivaltaan yllyttämisestä palestiinalaisyhteisöjä vastaan. 12

Kriitikoiden näkökulmasta E1 virallistaisi ja vahvistaisi alueellista todellisuutta, jota väkivalta, liikkumisrajoitukset ja palestiinalaisten karkottamiseen tai siirtymiseen johtavat paineet jo muovaavat. Human Rights Watch on arvioinut hankkeen voivan johtaa yli 18 beduiiniyhteisön pakkosiirtymiseen.

Mikä Ben-Gvirin lausunnoissa muutti Saksan asemaa?

Israelin kansallisen turvallisuuden ministeri Itamar Ben-Gvir vaati lausunnoissaan Gazassa 30–40 palestiinalaisen tappamista päivittäin. EU kehotti tämän jälkeen Israelia noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja keskustelu ministeriin kohdistuvista pakotteista kiihtyi. 34

Wadephulin kannanotto on merkittävä ennen kaikkea poliittisena signaalina. Saksa tukee jo EU:n pakotteita väkivaltaisiin siirtokuntatoimijoihin ja on valmis keskustelemaan uusista toimista. EU:ssa päätökset uusista laajoista pakotteista edellyttävät kuitenkin jäsenmailta yksimielisyyttä.

Britannian ja EU:n mahdollisiksi jatkotoimiksi on raportoitu uusia henkilö- ja yhteisöpakotteita sekä äärioikeistolaisten israelilaisministerien lisäämistä pakotelistoille. EU:n laajemmista Israelin-vastaisista kaupparajoituksista ei kuitenkaan ole syntynyt yksimielisyyttä, eikä lähteiden perusteella voida sanoa, että Britannia tai EU olisi jo hyväksynyt uudet laajat kauppapakotteet. 1416

Mitä Mahmoud Abbas ja muut alueen hallitukset ovat sanoneet?

Palestiinalaishallinnon presidentti Mahmoud Abbas kiitti seitsemän länsimaan yhteistä kannanottoa ja vaati E1-suunnitelman välitöntä peruuttamista sekä siirtokuntalaajentamisen lopettamista. Hänen mukaansa maiden lausunto vahvisti kannan, jonka mukaan siirtokunnat miehitetyillä palestiinalaisalueilla ovat laittomia ja heikentävät kahden valtion ratkaisua.

Egypti on korostanut, että hanke uhkaa Palestiinan valtion perustaa ja muuttaa pysyvästi alueen maantieteellistä ja väestöllistä todellisuutta. Jordania on yhtynyt varoituksiin, joiden mukaan Itä-Jerusalemin eristäminen muusta Länsirannasta tekisi tulevan palestiinalaisvaltion yhteydestä entistä vaikeamman. 21

Miksi ajoitus ennen Israelin vaaleja on tärkeä?

Tarjousten määräajaksi ilmoitettu 19. lokakuuta osuu vain noin viikkoa ennen Israelin parlamenttivaaleiksi ilmoitettua 27. lokakuuta.

Hanke voi palvella Israelin oikeistohallitusta viestinä siitä, että se edistää käytännössä liittämiseen tähtäävää politiikkaa, vaikka muodollista Länsirannan liittämistä ei tehtäisi. Samalla kansainvälinen eristäminen, pakotteiden uhka ja suhteiden kiristyminen Eurooppaan voivat muuttua hallitukselle vaalirasitteeksi tai koalitiokysymykseksi.

Lähteet vahvistavat vaalien päivämäärän ja tarjouskilpailun ajoituksen, mutta eivät anna varmaa kuvaa siitä, miten kysymys vaikuttaa Israelin äänestäjiin tai vaalitulokseen.

Yhdysvallat joutuu vaikutusvaltansa testiin

Trumpin hallinto on vastustanut Länsirannan muodollista liittämistä, mutta sen ei ole raportoitu ryhtyneen konkreettisiin toimiin E1-hankkeen pysäyttämiseksi. Yhdysvaltalaisviranomaisen väitettyä arviota siitä, että hankkeen estämiseen olisi ”nolla” mahdollisuutta, ei ole voitu vahvistaa riippumattomasti kaikista käytettävissä olevista lähteistä.

Tämä luo kuilun Washingtonin julkilausutun kannan ja käytännön painostuksen välille. Jos Yhdysvallat vastustaa muodollista liittämistä mutta sallii siirtokuntahankkeen etenemisen, Israelilla on vähän käytännön syitä pysähtyä E1:n kohdalla.

Siksi E1 on myös testi Yhdysvaltojen vaikutusvallalle. Euroopan ja alueen maiden tuomitsevat lausunnot voivat kasvattaa diplomaattista hintaa, mutta ilman Yhdysvaltojen konkreettista painostusta niiden kyky muuttaa Israelin siirtokuntapolitiikkaa on historiallisesti osoittautunut rajalliseksi.