Uhkaukset liittyvät laajempaan sotaan, joka alkoi Yhdysvaltojen ja Israelin iskuista Irania vastaan 28. helmikuuta 2026. Iran on sen jälkeen pyrkinyt kontrolloimaan Hormuzinsalmea ja rajoittanut voimakkaasti kaupallista liikennettä sen kautta. CH
Hormuzinsalmi on Persianlahden kapea meriyhteys, jonka kautta kulkee merkittävä osa maailman öljy- ja nesteytetyn maakaasun kuljetuksista. Siksi sen sulkeminen vaikuttaisi nopeasti kansainväliseen energia- ja rahtiliikenteeseen. B
Iranin ulkoministeriön tiedottaja Esmaeil Baghaei on kuvannut Yhdysvaltojen uhkaamia toimia ”taloudelliseksi terrorismiksi”. Teheranin mukaan Washington yrittää laittomasti ulottaa toimivaltansa muiden maiden kauppapäätöksiin. Iran vastustaa erityisesti niin sanottuja toissijaisia pakotteita, joilla painostettaisiin myös sen kauppakumppaneita, kuten Kiinaa. R
Ulkoministeri Abbas Araghchi on puolestaan torjunut presidentti Donald Trumpin puheet ”taloudellisesta D-päivästä”. Araghchin mukaan painostus ei voi pakottaa Irania myönnytyksiin. Teheran sanoo jatkavansa vastarintaa, mutta pitää diplomatian mahdollisena omilla ehdoillaan. Neuvottelut ovat kuitenkin pysyneet jumissa, myös Hormuzinsalmen osalta. RN
Yhdysvaltojen viesti kolmansille maille on ollut avoimen pakottava. Valtiovarainministeri Scott Bessent tiivisti linjan sanoihin ”joko meidän kanssamme tai meitä vastaan”. Trumpin hallinto on uhannut seurauksilla hallituksille, yrityksille ja pankeille, jotka tarjoavat Iranille taloudellista elintärkeää tukea. BN
Kiina on kampanjan onnistumisen kannalta keskeinen maa. Kplerin tietojen mukaan Kiina osti yli 80 prosenttia Iranin meritse kuljettamasta öljystä vuonna 2025. R Teheran pitää pakotteita paitsi neuvotteluvälineenä myös yrityksenä lisätä talouspaineita kotimaassa, horjuttaa yhteiskunnallista yhtenäisyyttä ja vähentää uusien laajojen Yhdysvaltojen sotilasoperaatioiden tarvetta — tai parantaa niiden tehoa. Yhdysvallat on julkisuudessa vihjannut, että talouspaine voisi vähentää suurten uusien sotilasoperaatioiden tarvetta. R