Kuusi EU-maata haluaa verottaa öljy-yhtiöiden kriisivoittoja

Siksi kuusi maata on lähettänyt yhteisen kirjeen Irlannin valtiovarainministerille. Irlanti toimii EU:n neuvoston kiertävänä puheenjohtajamaana, ja ministereitä pyydetään ottamaan aihe käsittelyyn Dublinissa 18.–19. syyskuuta järjestettävässä EU:n talous- ja valtiovarainministerien kokouksessa. Puolan liittyminen kasvattaa ryhmän kuudeksi maaksi; huhtikuussa aloitteen teki viisi valtiota. ^RA

Öljyjättien voitot lisäävät painetta

Vaatimukset ovat saaneet lisää näkyvyyttä, kun suuret öljy-yhtiöt ovat raportoineet erittäin vahvoista tuloksista. ExxonMobil kertoi huhti–kesäkuun voitokseen 14,53 miljardia dollaria ja Chevron 12,07 miljardia dollaria. Molempien tulos oli selvästi suurempi kuin vuotta aiemmin. Erillisen arvion mukaan viiden suuren länsimaisen öljy-yhtiön toisen vuosineljänneksen yhteenlaskettu voitto oli noin 48 miljardia dollaria. ^BD

Luvut eivät kuitenkaan ole täysin yksiselitteisiä. Kysymyksessä mainitut arviot, lähes 40 miljardia euroa kuuden yhtiön huhti–kesäkuun voittoina ja 17,9 miljardia euroa kahdeksan yhtiön niin sanottuina ylimääräisinä voittoina vuoden ensimmäisellä puoliskolla, riippuvat muun muassa yhtiövalinnasta, valuuttamuunnoksista ja käytetystä kirjanpitomittarista. Erityisen tärkeää on se, miten ”ylimääräinen voitto” määritellään.

Varovaisempi Eurooppaan kohdistuva arvio laskee kahdeksan yhtiön ensimmäisen puoliskon ylimääräisiksi voitoiksi noin 7,5 miljardia euroa. Arvio perustuu yhtiöiden Euroopan-liiketoiminnan tulosten vertailuun, ei niiden koko maailmanlaajuiseen tulokseen. ^N

Portugali on vienyt asian käytäntöön

Portugali on edennyt puheista päätökseen ja hyväksynyt väliaikaisen 33 prosentin maksun öljynporauksen ja jalostuksen alalla toimivien yhtiöiden vuoden 2026 poikkeuksellisista voitoista. Vero koskee voiton osaa, joka ylittää yli 20 prosentilla vuosien 2024 ja 2025 keskimääräisen voiton. ^E

Portugalin ratkaisu on samalla käytännön esimerkki siitä, että vero voidaan kohdistaa tiettyyn ylimääräisen voiton osaan eikä koko energiasektorin tulokseen. Se voi vahvistaa yhteisen EU-mallin kannattajien argumenttia, vaikka kansallinen päätös ei vielä merkitse EU-tason hyväksyntää.

Mallia haetaan vuoden 2022 energiakriisistä

Ehdotuksen esikuvaksi kaavaillaan EU:n vuoden 2022 energiakriisin jälkeen käyttöön ottamaa väliaikaista solidaarisuusmaksua. Sen ideana oli periä määräaikaista maksua voitoista, jotka ylittävät historiallisen vertailutason.

Kuusi maata haluaa lisäksi selvityksen jalostamojen voittomarginaaleista. Jalostamot voivat hyötyä voimakkaasti kasvavista marginaaleista myös silloin, kun jalostettava raakaöljy tuodaan ulkomailta. Euroopan parlamentissa on niin ikään katsottu, että tarjonnan rajoitukset voivat synnyttää energiasektorille poikkeuksellisia voittoja, ja tilapäistä solidaarisuusmaksua on esitetty mahdolliseksi vastaukseksi. ^G

Suurin este on politiikka

EU:n komissio ei ole sitoutunut uuden maksun käyttöönottoon. Huhtikuussa se kertoi harkitsevansa kohdennettuja kriisitoimia, mutta ei luvannut valmistella juuri windfall-veroa. ^R

Veroratkaisut ovat EU:ssa poliittisesti vaikeita, ja myös Saksa on jakautunut asiassa. Valtiovarainministeri Lars Klingbeil ja hänen sosiaalidemokraattinen SPD-puolueensa kannattavat EU-kehyksen käsittelyä. Hallituspuolue CDU puolestaan vastustaa ehdotusta. ^E

Kokonaisuutena kyse on yrityksestä ohjata kriisin synnyttämiä öljy- ja jalostusvoittoja takaisin kuluttajien ja yritysten tueksi. Aloitteella on nyt kuuden maan tuki ja Portugalissa kansallinen ennakkotapaus, mutta EU:n yhteisestä veromallista tai sen hyväksymiseen riittävästä poliittisesta koalitiosta ei ole vielä sopua.