Putin myönsi Ukrainan iskujen aiheuttaneen Venäjällä vahinkoja ja uhreja, mutta sanoi, etteivät ne ole muuttaneet rintamatilannetta. Venäjän viranomaiset ja valtiolliseen mediaan kytkeytyvät lähteet ovat puolestaan esittäneet Moskovan iskut Ukrainan talousinfrastruktuuriin – myös viljanvientiin liittyviin kohteisiin – tehokkaana vastauksena.
Putin perusteli Venäjän iskuja sotilaallisilla syillä: hänen mukaansa ne tukevat venäläisiä joukkoja ja aiheuttavat Ukrainalle kustannuksia. Näkemyksessä talousinfrastruktuuri nähdään osana sotaponnistusta, ei erillisenä siviiliyhteiskunnan alueena.
Putin torjui myös ajatuksen siitä, että Ukrainan viljanvientiin kohdistuvat vauriot johtaisivat väistämättä maailmanlaajuiseen ruokakriisiin. Hän sanoi Venäjän pystyvän jatkamaan kansainvälisten markkinoiden toimituksia ja arvioi maan vientipotentiaaliksi vähintään 60 miljoonaa tonnia. Venäjä on kuitenkin kohdannut kuljetuksiin liittyviä rajoitteita, ja Ukrainan vaihtoehtoisten vientireittien odotettiin korvaavan vain noin puolet Mustanmeren satamissa häiriintyneestä kapasiteetista.
Putin sanoi Moskovan olevan yhä valmis keskustelemaan rauhasta, mutta vain niin sanottujen ”kentän realiteettien” pohjalta. Hän kuvasi Kiovasta tulevia ehdotuksia toisinaan ”eksoottisiksi” ja Moskovalle mahdottomiksi hyväksyä.
Ukrainan tulkinta on päinvastainen. Kiova perustelee pitkän kantaman iskuja sillä, että ne heikentävät Venäjän kykyä rahoittaa ja ylläpitää hyökkäyssotaa, erityisesti häiritsemällä öljy- ja logistiikkainfrastruktuuria. Putinin aiemmin myöntämät polttoaineongelmat osoittavat, että kampanja on aiheuttanut Venäjällä painetta, vaikka käytettävissä olevat lähteet eivät osoita sen muuttaneen ratkaisevasti rintamatilannetta.
Ukraina on lisäksi syyttänyt Venäjää siviileihin, energiakohteisiin, satamiin ja viljanvientiin kohdistuvien iskujen käyttämisestä painostuskeinona eikä aidon neuvotteluratkaisun edistämiseen. Kiova ehdotti kolmannen osapuolen välityksellä, että Mustallamerellä lopetettaisiin vastavuoroisesti iskut siviilikohteisiin. Reutersin mukaan Venäjä ei ollut vielä vastannut ehdotukseen.
Välitön viesti on pelote: Moskova katsoo Ukrainan ylittäneen rajan iskemällä Venäjän talouteen ja lupaa vastata Ukrainan taloudellisesti tärkeisiin kohteisiin. Laajempi kiista koskee sitä, ovatko tällaiset iskut hyväksyttävää painostusta vai siviili- ja vientijärjestelmien vastaisia kostotoimia.
Putinin mukaan Ukrainan kampanja on aiheuttanut Venäjälle vahinkoa muuttamatta sodan kulkua, ja Venäjä pystyy vastauksellaan aiheuttamaan Ukrainalle vielä suurempia kustannuksia. Kiovan mukaan iskut puolestaan paljastavat Venäjän polttoaine- ja logistiikkaverkostojen haavoittuvuuksia ja nostavat sodan taloudellista hintaa.
Lähteiden perusteella varovaisin johtopäätös on osapuolten retoriikkaa rajatumpi. Ukrainan iskut ovat aiheuttaneet raportoitua vahinkoa Venäjän jalostamoille, varastoille ja polttoainejakelulle, samalla kun Venäjä on jatkanut Ukrainan talous- ja vientiinfrastruktuurin pommittamista. Lähteet eivät kuitenkaan osoita, että kampanja yksin olisi saanut aikaan ratkaisevan sotilaallisen käänteen.
Putinin 22. elokuuta esittämät kommentit viestivät ennen kaikkea aikomuksesta laajentaa konfliktin taloudellista ulottuvuutta ja käyttää sitä vipuvartena mahdollisissa neuvotteluissa.