Kryvyi Rihin ostoskeskusisku: mitä Venäjän väitetystä kaksoisiskusta tiedetään?

Kohdistuiko toinen isku pelastajiin?

Ukrainan viranomaiset katsoivat toisen iskun ajoituksen osoittavan, että hätätehtävissä olleet ihmiset joutuivat tahallisesti vaaraan. Zelenskyi tuomitsi iskun kyynisenä ja tarkoituksellisena, ja muut ukrainalaisviranomaiset kuvasivat sitä terroriteoksi.

Saatavilla oleva aineisto vahvistaa ennen kaikkea raportoidun ajoituksen ja Ukrainan esittämät väitteet. Se ei kuitenkaan riippumattomasti todista hyökkääjien tarkoitusta. Lähteissä ei ollut vahvistettua venäläistä selostusta väitetystä pelastajiin kohdistamisesta eikä riippumatonta näyttöä siitä, että pelastajat olisivat olleet iskun nimenomainen kohde. Siksi väite on syytä esittää väitteenä, ei lopullisesti todettuna faktana.

Siviilivaikutukset ja viranomaisten reaktiot

Isku osui vilkkaaseen kaupalliseen kohteeseen Kryvyi Rihissä, joka on presidentti Zelenskyin kotikaupunki. Raporttien mukaan rakennuksessa syttyi laaja tulipalo, raivaus- ja etsintätyöt jatkuivat ja sairaalahoitoon toimitettiin vakavasti loukkaantuneita ihmisiä.

Zelenskyi kutsui iskua barbaariseksi teoksi ja lupasi vastauksen. YK:n Ukrainan humanitaarinen koordinaattori Matthias Schmale tuomitsi kiireisenä ostoskeskukseen tehdyn hyökkäyksen siviileille aiheuttamat kuolemat ja vammat.

Saatavilla olevat raportit eivät osoita, että YK:n turvallisuusneuvosto olisi hyväksynyt juuri tähän ostoskeskusiskuun liittyvän päätöslauselman tai tehnyt muun muodollisen yhteispäätöksen. Turvallisuusneuvostoa koskevissa tiedoissa tapaus mainittiin päivän sotatoimia käsitelleiden mediaraporttien yhteydessä. Tätä ei pidä tulkita erilliseksi neuvoston päätökseksi.

Kaja Kallas esitti EU:lle uusia toimia

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi iskun osoittavan Moskovan sodan ”täydellisen ja äärimmäisen moraalittomuuden”. Hän kuvasi sitä ”suunnitelluksi terroriksi” ja sanoi Venäjän haluavan tehdä Ukrainan kaupungeista elinkelvottomia.

Kallas kertoi myös esittävänsä EU:lle Venäjää koskevia, laajimpia uusia pakotelistauksia sitten täysimittaisen sodan alun. Raporttien mukaan EU-maiden keskusteluissa oli määrä käsitellä lisäksi Ukrainan ilma- ja ohjuspuolustuksen lisätukea.

Kyse oli kuitenkin ehdotetusta poliittisesta vastauksesta, ei jo hyväksytystä uudesta pakettista. Lähteet eivät vahvista uusien EU-toimien lopullista sisältöä, aikataulua tai toimeenpanoa.

Isku osana laajempaa ilmasotaa

Kryvyi Rihin ostoskeskusisku tapahtui aikana, jolloin Venäjä jatkoi drone- ja ohjusiskuja Ukrainan kaupunkeihin sekä siviili-, kriittiseen ja energiainfrastruktuuriin. Raporttien mukaan hyökkäykset jatkuivat myös seuraavana yönä. Tämä viittaa laajempaan, pitkäkestoiseen ilmaoperaatioiden sarjaan eikä vain yksittäiseen iskuun.

Laajempaan tilanteeseen kuuluivat myös Ukrainan pitkän kantaman iskut Venäjän energia- ja logistiikkakohteisiin. Ukraina ilmoitti iskeneensä Lukoilin Permin jalostamolle 21. elokuuta vastaisena yönä. Seuraavana yönä Ukrainan joukot kertoivat iskeneensä Novokuibyševskin öljynjalostamolle ja Ozonin logistiikkakeskukseen Venäjän Samaran alueella.

Ukraina perustelee tällaisia operaatioita pyrkimyksellä heikentää Venäjän sotilaallista ja taloudellista kapasiteettia. Kiovan mukaan kohteisiin kuuluvat sodan rahoittamiseen liittyvät energiatuotot sekä sodan tukemiseen käytetty logistiikkainfrastruktuuri. Kaikkien raportoitujen kohteiden vahinkojen täyttä laajuutta tai tuotannon pitkäaikaista keskeytymistä ei kuitenkaan ole riippumattomasti vahvistettu.

Mitä ei vielä tiedetä?

Peruskuva on suhteellisen selvä: kaksivaiheinen dronehyökkäys osui ostoskeskukseen Kryvyi Rihissä, siviiliuhreja oli paljon ja kuolleiden sekä loukkaantuneiden määrä kasvoi pelastustöiden jatkuessa.

Keskeinen avoin kysymys koskee iskun tarkoitusta. Ukrainan viranomaiset sanovat toisen iskun olleen suunniteltu osumaan pelastajiin tai saattamaan heidät vaaraan, mutta käytettävissä oleva näyttö osoittaa tapahtumien järjestyksen selvemmin kuin motiivin. Myös uhriluvut vaihtelivat ensimmäisissä raporteissa, joten määrät on syytä sitoa tiettyyn raportointihetkeen eikä esittää pysyvästi lopullisina.