Venäjän arjen ongelmat kasaantuvat ennen syyskuun duumavaaleja

Sen sijaan väitettä siitä, että kansalliskaarti Rosgvardia olisi lähetetty laajasti ja nimenomaisesti tukahduttamaan polttoaineprotesteja, saatavilla oleva vahva näyttö ei vahvista. Paikalliset järjestyksenpitotoimet eivät ole sama asia kuin todistettu valtakunnallinen Rosgvardian operaatio.

Kremlin kannalta ongelma on kaksijakoinen: viranomaisten on estettävä jonojen ja yhteenottojen muuttuminen laajemmaksi tyytymättömyydeksi, mutta samalla liian näkyvä voimankäyttö voisi korostaa sitä, että tilanne ei ole hallinnassa.

Alueiden talous on yhä vaikeammassa asemassa

Polttoainehäiriöiden rinnalla Venäjän julkinen talous kiristyy. Liittovaltion vuoden 2026 menojen ja alijäämän on arvioitu ylittävän aiemmat budjettisuunnitelmat. Eräässä raportissa liittovaltion alijäämäksi arvioitiin 6,5 biljoonaa ruplaa, noin 77–79 miljardia dollaria käytetystä vaihtokurssista riippuen.

Myös alueiden talous on heikentynyt. Yritysvoittojen verotulojen supistuminen, sosiaalimenojen kasvu ja sotaan liittyvät kustannukset rasittavat aluebudjetteja. Vuoden 2026 alueelliseksi yhteenlasketuksi alijäämäksi on arvioitu 1,9 biljoonaa ruplaa. Presidentti Putin on määrännyt hallituksen vahvistamaan velkaantuneiden alueiden taloutta.

Lähteissä mainittu alueiden noin 3,3 biljoonan ruplan velka on merkittävä, mutta kyse ei ole 3,3 biljoonasta dollarista. Suuri osa veloista koostuu liittovaltion edullisista lainoista, ja valtio on pyrkinyt helpottamaan tilannetta velkojen anteeksiannoilla ja takaisinmaksujen lykkäyksillä. Näistä toimista huolimatta alueiden kokonaisvelka on pienentynyt vain rajallisesti.

Sotatalouden kasvu on hiipunut

Venäjän talous kasvoi sodan aikana nopeasti etenkin valtion puolustusmenojen ja julkisten tilausten vetämänä. Nyt vauhti on hidastunut. Rosstatin mukaan bruttokansantuote supistui vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia vuodentakaisesta ja kasvoi toisella neljänneksellä 1,3 prosenttia. Luvut sopivat kuvaan taloudesta, joka on lähellä pysähtymistä, vaikka ennusteet vaihtelevat.

Venäjän talouskehitysministeriö on laskenut vuoden kasvuarvioitaan, ja keskuspankin ennustehaarukka on ollut lähellä nollakasvua. Yhtä tarkkaa koko vuoden bruttokansantuote-ennustetta ei kuitenkaan ole perusteltua pitää varmana.

Putin on itse myöntänyt, että iskut vaurioittivat useita jalostamoja ja vähensivät väliaikaisesti bensiinin ja dieselin tuotantoa. Hän on kuvannut pulaa ongelmalliseksi mutta ei kriittiseksi. Toisaalta Kremlin talousviestissä korostetaan, että kansantalous ja sen keskeiset alat ovat edelleen vakaita ja että polttoainehäiriöt ovat väliaikaisia.

Miksi Andrei Klepach erotettiin?

Valtion kehityspankki VEB.RF erotti pääekonomistinsa Andrei Klepachin elokuussa sen jälkeen, kun hänen toukokuussa pitämänsä puhe nousi julkisuuteen. Reutersin haastattelemien lähteiden mukaan Klepach sanoi Venäjän jäävän jälkeen lännestä ja Kiinasta sekä kärsivän sodan kasvavista taloudellisista kustannuksista. Muissa raporteissa hänen kerrotaan varoittaneen, ettei Venäjä voi voittaa pitkittynyttä kulutussotaa Ukrainaa vastaan ja että maa on vaarassa ajautua vakavaan yhteiskunnalliseen kriisiin.

VEB vahvisti, ettei Klepach enää toimi pääekonomistina, mutta ei ilmoittanut julkista syytä hänen lähtöönsä. Raportit, joissa erottaminen yhdistetään hänen puheenvuoroihinsa, perustuvat lähteisiin, jotka tuntevat asian. Väite Kremlin johdon suorasta määräyksestä ei ole julkisesti vahvistettu.

Erottamisen ajoitus viittaa vahvasti siihen, että kyse oli viestikurin ylläpitämisestä. Klepachin analyysi oli ristiriidassa Kremlin julkisen kertomuksen kanssa, jossa Venäjän talouden kuvataan kestävän sodan, pakotteet ja energiainfrastruktuuriin kohdistuvat iskut. Tämä ei silti todista, että juuri polttoainepula, alueiden velka tai vaalihuoli olisi yksittäin aiheuttanut erottamisen. Varovaisin johtopäätös on, että julkinen poikkeaminen virallisesta talous- ja sotakuvasta kävi valtionyhtiössä liian riskialttiiksi.

Vaalien jälkeinen mobilisaatio olisi uusi riski

Kremlin strateginen ongelma on selvä: ennen vaaleja on ylläpidettävä vaikutelmaa jokapäiväisestä vakaudesta, samalla kun sotamenot ja sodan vaatimat resurssit jatkuvat. Uusi mobilisaatio vaalien jälkeen voisi helpottaa armeijan henkilöstöpulaa, mutta samalla se voisi lisätä työvoimapulaa, kotitalouksien epävarmuutta ja alueiden taloudellista painetta.

Raportoitua väitettä siitä, että Putin henkilökohtaisesti pelkäisi vaalitulosta tai suunnittelisi mobilisaatiota vaalien jälkeen, ei saatavilla oleva aineisto vahvista riippumattomasti. Sen sijaan polttoainepula, alueiden velka ja hidastuva kasvu osoittavat, että sodan kustannukset ovat alkaneet näkyä entistä selvemmin myös niissä rakenteissa, joiden varaan Kremlin vakauslupaus perustuu.