Rahoituskierros järjestettiin noin kuusi kuukautta Velatirin ennakkorahoituksen ja virallisen lanseerauksen jälkeen. Kierroksen vetivät uusi sijoittaja Spintop Ventures ja aiempi rahoittaja Ugly Duckling Ventures. Mukana olivat myös Norrsken Evolve, enkelisijoittajat Jan Oberhauser ja Thomas Visti sekä Tanskan vienti- ja sijoitusrahaston EIFO:n vastaava laina.
Rahoituksen tavoitteena on siirtää Velatir varhaisesta kaupallisesta vaiheesta laajempaan eurooppalaiseen kasvuun. Käytännössä tämä tarkoittaa infrastruktuurin laajentamista, uusiin markkinoihin siirtymistä ja osaajien palkkaamista alustan kehitykseen sekä asiakastukeen.
Taustalla on yritysten kohtaama käytännön ongelma: tekoälyä otetaan käyttöön nopeammin kuin sen käyttöä ehditään valvoa johdonmukaisesti. Työntekijät voivat käyttää kuluttajille ja yrityksille tarkoitettuja tekoälypalveluja selaimissa, päätelaitteilla, toimittajien järjestelmissä ja yrityksen sisäisissä työkaluissa. Tällöin organisaatiolle voi olla epäselvää, mitä palveluja käytetään, millaista dataa niihin siirtyy ja ovatko käyttötavat yrityksen omien sääntöjen mukaisia.
Velatir asemoi tuotteensa yrityksen ja sen käyttämien tekoälytyökalujen väliin asettuvaksi kerrokseksi – ei uudeksi malliksi tai sovellukseksi, joka kilpailisi paikasta teknologiaympäristössä. Yhtiön ilmoittama tavoite on tarjota näkyvyys tekoälyn käyttöön ja mahdollisuus reagoida riskeihin ilman, että teknologia täytyy yksinkertaisesti kieltää.
Velatir kuvaa tuotettaan reaaliaikaiseksi tekoälyn hallinta- ja compliance-kerrokseksi. Dokumentaation mukaan alusta seuraa, miten organisaatio käyttää tekoälyä, arvioi vuorovaikutustilanteita vaatimustenmukaisuusriskien kannalta ja tallentaa tapahtumat auditointia varten. Jos riski havaitaan, agentti voi estää toiminnon tai siirtää sen ihmisen arvioitavaksi.
IT-, tietoturva- ja compliance-tiimeille tämä tarkoittaa useita käytännön keinoja:
Tuotteen keskeinen osa on Velatirin palveluluettelo, jossa on yli 4 000 palvelua, jotka alusta pystyy tunnistamaan ja joita se voi valvoa. Organisaatiot voivat selata tai hakea luettelosta palveluja, tarkastella niiden tietoja ja tutkia käyttöä omassa ympäristössään.
Luettelo nostaa esiin myös eurooppalaisiin datan sijaintia koskeviin vaatimuksiin liittyviä tietoja, kuten sen, toimiiko palvelu EU-alueen infrastruktuurissa. Tämä tarjoaa tiimeille lähtökohdan tuntemattomien työkalujen arviointiin ennen kuin ne hyväksytään, rajoitetaan tai estetään.
Arvo ei siten perustu vain staattiseen AI-sovellusten listaan. Olennaisempaa on rakentaa kokonaiskuva organisaation jatkuvasti muuttuvasta tekoälyjalanjäljestä. Kun uusia palveluja ja agentteja ilmestyy, keskitetty luettelo voi auttaa korvaamaan tiimi- ja työkalukohtaiset päätökset yhteisellä hallintamallilla.
Velatir kertoo, että sen alusta on rakennettu ja isännöity kokonaan eurooppalaisessa omistuksessa olevalla infrastruktuurilla eikä yhdysvaltalaisten hyperskaalapilvien varaan. Yhtiö ja sen sijoittajat esittävät tämän perustana eurooppalaiselle datan itsemääräämisoikeudelle, toimintavarmuudelle ja hallinnalle.
Näillä käsitteillä tarkoitetaan eri asioita:
Tätä on kuitenkin syytä pitää Velatirin tuotteeseen ja infrastruktuuriin liittyvänä yhtiön omana tarjoumana, ei riippumattomasti varmennettuna takeena siitä, että kaikki rajat ylittävään dataan liittyvät juridiset tai operatiiviset riskit poistuisivat. Pelkkä palvelinten sijainti ei ratkaise kaikkia toimittajiin, käyttöoikeuksiin, sopimuksiin tai datan liikkumiseen liittyviä kysymyksiä.
Tekoälyn kattavaa kieltoa on vaikea ylläpitää tilanteessa, jossa työntekijät pääsevät käsiksi tuhansiin työkaluihin tavallisten selainten ja työnkulkujen kautta. Toisaalta rajoittamaton käyttö voi altistaa organisaation arkaluonteisten tietojen vuotamiselle, hyväksymättömille toimittajille, epäselville säilytyskäytännöille, compliance-ongelmille ja hallitsemattomille kustannuksille.
Velatirin lähestymistavassa hallinta muodostaa tekoälyn käyttöönoton ympärille rakennettavan valvontakerroksen. Tiimit voivat käyttää hyväksyttyjä AI-palveluja, mutta organisaatio määrittää pääsysäännöt, seuraa käyttöä ja puuttuu tilanteisiin, joissa toiminto aiheuttaa riskin. Yhtiön dokumentaatiossa korostetaan myös ihmisen valvontaa: ihminen osallistuu päätökseen silloin, kun automaattinen arviointi ei yksin riitä.
Tämä asemointi selittää, miksi siemenrahoituksessa on kyse muustakin kuin maantieteellisestä kasvusta. Velatir lyö vetoa sen puolesta, että eurooppalaiset yritykset tarvitsevat infrastruktuuria, joka tekee tekoälyn käytöstä näkyvää ja hallittavaa sen levitessä työntekijöiden, toimittajien ja autonomisten järjestelmien kautta. Viiden miljoonan euron rahoituskierros antaa startupille mahdollisuuden testata tätä ajatusta uusilla markkinoilla, kun taas eurooppalaiselle infrastruktuurille rakennettu arkkitehtuuri pyrkii erottamaan sen kilpailulla AI-infrastruktuurin kentällä.
Rahoituskierros järjestettiin noin kuusi kuukautta Velatirin ennakkorahoituksen ja virallisen lanseerauksen jälkeen. Kierroksen vetivät uusi sijoittaja Spintop Ventures ja aiempi rahoittaja Ugly Duckling Ventures. Mukana olivat myös Norrsken Evolve, enkelisijoittajat Jan Oberhauser ja Thomas Visti sekä Tanskan vienti- ja sijoitusrahaston EIFO:n vastaava laina.
Rahoituksen tavoitteena on siirtää Velatir varhaisesta kaupallisesta vaiheesta laajempaan eurooppalaiseen kasvuun. Käytännössä tämä tarkoittaa infrastruktuurin laajentamista, uusiin markkinoihin siirtymistä ja osaajien palkkaamista alustan kehitykseen sekä asiakastukeen.
Taustalla on yritysten kohtaama käytännön ongelma: tekoälyä otetaan käyttöön nopeammin kuin sen käyttöä ehditään valvoa johdonmukaisesti. Työntekijät voivat käyttää kuluttajille ja yrityksille tarkoitettuja tekoälypalveluja selaimissa, päätelaitteilla, toimittajien järjestelmissä ja yrityksen sisäisissä työkaluissa. Tällöin organisaatiolle voi olla epäselvää, mitä palveluja käytetään, millaista dataa niihin siirtyy ja ovatko käyttötavat yrityksen omien sääntöjen mukaisia.
Velatir asemoi tuotteensa yrityksen ja sen käyttämien tekoälytyökalujen väliin asettuvaksi kerrokseksi – ei uudeksi malliksi tai sovellukseksi, joka kilpailisi paikasta teknologiaympäristössä. Yhtiön ilmoittama tavoite on tarjota näkyvyys tekoälyn käyttöön ja mahdollisuus reagoida riskeihin ilman, että teknologia täytyy yksinkertaisesti kieltää.
Velatir kuvaa tuotettaan reaaliaikaiseksi tekoälyn hallinta- ja compliance-kerrokseksi. Dokumentaation mukaan alusta seuraa, miten organisaatio käyttää tekoälyä, arvioi vuorovaikutustilanteita vaatimustenmukaisuusriskien kannalta ja tallentaa tapahtumat auditointia varten. Jos riski havaitaan, agentti voi estää toiminnon tai siirtää sen ihmisen arvioitavaksi.
IT-, tietoturva- ja compliance-tiimeille tämä tarkoittaa useita käytännön keinoja:
Tuotteen keskeinen osa on Velatirin palveluluettelo, jossa on yli 4 000 palvelua, jotka alusta pystyy tunnistamaan ja joita se voi valvoa. Organisaatiot voivat selata tai hakea luettelosta palveluja, tarkastella niiden tietoja ja tutkia käyttöä omassa ympäristössään.
Luettelo nostaa esiin myös eurooppalaisiin datan sijaintia koskeviin vaatimuksiin liittyviä tietoja, kuten sen, toimiiko palvelu EU-alueen infrastruktuurissa. Tämä tarjoaa tiimeille lähtökohdan tuntemattomien työkalujen arviointiin ennen kuin ne hyväksytään, rajoitetaan tai estetään.
Arvo ei siten perustu vain staattiseen AI-sovellusten listaan. Olennaisempaa on rakentaa kokonaiskuva organisaation jatkuvasti muuttuvasta tekoälyjalanjäljestä. Kun uusia palveluja ja agentteja ilmestyy, keskitetty luettelo voi auttaa korvaamaan tiimi- ja työkalukohtaiset päätökset yhteisellä hallintamallilla.
Velatir kertoo, että sen alusta on rakennettu ja isännöity kokonaan eurooppalaisessa omistuksessa olevalla infrastruktuurilla eikä yhdysvaltalaisten hyperskaalapilvien varaan. Yhtiö ja sen sijoittajat esittävät tämän perustana eurooppalaiselle datan itsemääräämisoikeudelle, toimintavarmuudelle ja hallinnalle.
Näillä käsitteillä tarkoitetaan eri asioita:
Tätä on kuitenkin syytä pitää Velatirin tuotteeseen ja infrastruktuuriin liittyvänä yhtiön omana tarjoumana, ei riippumattomasti varmennettuna takeena siitä, että kaikki rajat ylittävään dataan liittyvät juridiset tai operatiiviset riskit poistuisivat. Pelkkä palvelinten sijainti ei ratkaise kaikkia toimittajiin, käyttöoikeuksiin, sopimuksiin tai datan liikkumiseen liittyviä kysymyksiä.
Tekoälyn kattavaa kieltoa on vaikea ylläpitää tilanteessa, jossa työntekijät pääsevät käsiksi tuhansiin työkaluihin tavallisten selainten ja työnkulkujen kautta. Toisaalta rajoittamaton käyttö voi altistaa organisaation arkaluonteisten tietojen vuotamiselle, hyväksymättömille toimittajille, epäselville säilytyskäytännöille, compliance-ongelmille ja hallitsemattomille kustannuksille.
Velatirin lähestymistavassa hallinta muodostaa tekoälyn käyttöönoton ympärille rakennettavan valvontakerroksen. Tiimit voivat käyttää hyväksyttyjä AI-palveluja, mutta organisaatio määrittää pääsysäännöt, seuraa käyttöä ja puuttuu tilanteisiin, joissa toiminto aiheuttaa riskin. Yhtiön dokumentaatiossa korostetaan myös ihmisen valvontaa: ihminen osallistuu päätökseen silloin, kun automaattinen arviointi ei yksin riitä.
Tämä asemointi selittää, miksi siemenrahoituksessa on kyse muustakin kuin maantieteellisestä kasvusta. Velatir lyö vetoa sen puolesta, että eurooppalaiset yritykset tarvitsevat infrastruktuuria, joka tekee tekoälyn käytöstä näkyvää ja hallittavaa sen levitessä työntekijöiden, toimittajien ja autonomisten järjestelmien kautta. Viiden miljoonan euron rahoituskierros antaa startupille mahdollisuuden testata tätä ajatusta uusilla markkinoilla, kun taas eurooppalaiselle infrastruktuurille rakennettu arkkitehtuuri pyrkii erottamaan sen kilpailulla AI-infrastruktuurin kentällä.