Teollisuusyritykset alkoivat lisäksi jälleen palkata työntekijöitä. Tämä viittaa siihen, että piristyminen näkyi jo tuotannossa ja työllisyydessä eikä rajoittunut vain yritysten tunnelmiin tai vanhojen tilausruuhkien purkamiseen. Aiemmin teollisuuden kasvu oli näyttänyt hauraalta, koska sitä kannatteli ennen kaikkea olemassa olevien tilausten toimittaminen uuden kysynnän sijaan.

Palveluissa kehitys oli vakaata, ei kiihtyvää. Palveluiden PMI pysyi 51,7:ssä, joten teollisuus oli elokuun luvuissa selvästi tärkein uuden kasvuvauhdin lähde.

Saksa veti teollisuutta, Ranska jäi jälkeen

Euroalueen kokonaisluku peittää alleen suuria eroja alueen kahden suurimman talouden välillä. Saksa oli teollisuuden elpymisen tärkein veturi, ja sen tehdasteollisuus kasvoi nopeimmin sitten tammikuun 2022.

Ranskassa kehitys oli huomattavasti heikompaa. Kuumuuteen liittyneet häiriöt painoivat talouden toimintaa, ja maan elpyminen jäi selvästi Saksan vauhdista. Maiden välinen ero osoittaa, ettei euroalueen yhteistä PMI-lukua pidä tulkita merkiksi tasaisesti jakautuvasta elpymisestä: Saksan vahva teollisuus nosti koko alueen lukemaa, vaikka muualla olosuhteet olivat vaikeammat.

Kysyntä piristyi, mutta yritysten luottamus heikkeni

Uusien tilausten kokonaismäärän kasvu oli rohkaiseva muutos. Nopeammat tilausvirrat, viennin paluu kasvuun ja teollisuuden työpaikkojen lisääntyminen viittaavat kysynnän todelliseen vahvistumiseen – eivät vain tilapäiseen tilausruuhkien purkamiseen.

Yritykset raportoivat kuitenkin edelleen Lähi-idän konfliktin aiheuttamista toimitusketjuongelmista ja korkeista energiakustannuksista. Luottamus tulevaan heikkeni, kun epävarmuus konfliktista, kaupasta, toimituksista ja tulevista energialaskuista kasvoi. Tuotantopanosten hintojen nousu hidastui elokuussa, mutta pysyi voimakkaana ja selvästi konfliktia edeltänyttä aikaa korkeampana.

Yhdistelmä – paremmat tilaukset mutta heikompi luottamus – tiivistää elpymisen keskeisen ristiriidan. Nykyinen toiminta kestää, mutta yritykset eivät ole yhtä varmoja siitä, jatkuuko parannus, jos energian hinta ja logistiikan ongelmat pysyvät korkeina.

PMI:n hintapaineet helpottivat, yleinen inflaatio kiihtyi

PMI-kyselyssä oli myös myönteinen hintasignaali: tuotantopanosten hintojen nousu hidastui alimmilleen sitten helmikuun, vaikka paineet olivat edelleen koholla. Tämä voi pienentää riskiä, että talouden elpyminen synnyttää välittömästi uuden laaja-alaisen inflaatioaallon.

Laajempi inflaatiokuva oli kuitenkin vähemmän rauhoittava. Euroalueen vuotuinen inflaatio nousi heinäkuussa 2,9 prosenttiin kesäkuun 2,8 prosentista. Energian hintojen nousu kiihtyi 10,0 prosenttiin aiemmasta 8,5 prosentista, ja palveluinflaatio nousi 3,3 prosenttiin.

Euroopan keskuspankin (EKP) kesäkuun ennusteissa kuluttajahintainflaation arvioitiin voivan nousta noin 3,4 prosenttiin vuoden 2026 kolmannella ja neljännellä neljänneksellä. Taustalla olisi Lähi-idän konfliktin energiahintoja nostava vaikutus.

EKP:n kannalta viesti on siten kaksijakoinen. PMI kertoo, että kysyntä ja tuotanto kestävät nykyisiä rahoitusoloja, mutta energiavetoinen inflaatio voi pitää hintojen nousun EKP:n 2 prosentin tavoitteen yläpuolella aiempaa pidempään.

Vahvistaako PMI odotuksia EKP:n syyskuun koronnostosta?

Elokuun luvut tukevat syyskuun koronnoston mahdollisuutta kolmella tavalla:

1. Talous kasvoi eikä supistunut. Yhdistetty PMI 52,1 viittaa yksityisen sektorin jatkuvaan kasvuun, ja kyselyaineisto antaa aihetta odottaa noin 0,3 prosentin neljännesvuosikasvua vuoden kolmannella neljänneksellä.
2. Teollisuuden vauhti vahvistui selvästi. Tuotannon, uusien tilausten, viennin ja työllisyyden paraneminen pienentää välitöntä riskiä siitä, että koronnosto sysäisi euroalueen taantumaan.
3. Inflaatio oli edelleen tavoitetta korkeampi. Heinäkuun 2,9 prosentin kokonaisinflaatio ja 10,0 prosentin energiainflaatio merkitsevät uusia nousuriskejä, etenkin jos energian kallistuminen siirtyy palveluihin ja palkkoihin.

PMI ei silti tee pitkästä kiristysjaksosta väistämätöntä. Luottamus heikkeni, toimitusketjut olivat alttiita häiriöille, energia oli kallista ja Ranskan kehitys selvästi Saksaa heikompaa. Varovaisin tulkinta on, että sitkeä talous antaa EKP:lle tilaa yhdelle lisäkoronnostolle, mutta elpymisen epätasaisuus puoltaisi sen jälkeen pidättyväisyyttä.

Johtopäätös

Elokuun ennakko-PMI kuvasi laaja-alaisempaa mutta edelleen haurasta euroalueen elpymistä. Yhdistetty indeksi nousi 52,1:een, teollisuustuotanto kasvoi nopeimmin yli neljään vuoteen, Saksa vauhditti teollisuutta ja uudet tilaukset sekä vienti kääntyivät myönteisempään suuntaan.

Elpyminen ei kuitenkaan jakautunut tasaisesti, yritysten luottamus heikkeni ja inflaatio pysyi selvästi tavoitteen yläpuolella. Siksi syyskuun EKP:n koronnosto näyttää aiempaa todennäköisemmältä, mutta keskuspankin olisi arvioitava jatkopolku tarkasti eikä oletettava uusien korotusten olevan automaattisesti perusteltuja.

Teollisuusyritykset alkoivat lisäksi jälleen palkata työntekijöitä. Tämä viittaa siihen, että piristyminen näkyi jo tuotannossa ja työllisyydessä eikä rajoittunut vain yritysten tunnelmiin tai vanhojen tilausruuhkien purkamiseen. Aiemmin teollisuuden kasvu oli näyttänyt hauraalta, koska sitä kannatteli ennen kaikkea olemassa olevien tilausten toimittaminen uuden kysynnän sijaan.

Palveluissa kehitys oli vakaata, ei kiihtyvää. Palveluiden PMI pysyi 51,7:ssä, joten teollisuus oli elokuun luvuissa selvästi tärkein uuden kasvuvauhdin lähde.

Saksa veti teollisuutta, Ranska jäi jälkeen

Euroalueen kokonaisluku peittää alleen suuria eroja alueen kahden suurimman talouden välillä. Saksa oli teollisuuden elpymisen tärkein veturi, ja sen tehdasteollisuus kasvoi nopeimmin sitten tammikuun 2022.

Ranskassa kehitys oli huomattavasti heikompaa. Kuumuuteen liittyneet häiriöt painoivat talouden toimintaa, ja maan elpyminen jäi selvästi Saksan vauhdista. Maiden välinen ero osoittaa, ettei euroalueen yhteistä PMI-lukua pidä tulkita merkiksi tasaisesti jakautuvasta elpymisestä: Saksan vahva teollisuus nosti koko alueen lukemaa, vaikka muualla olosuhteet olivat vaikeammat.

Kysyntä piristyi, mutta yritysten luottamus heikkeni

Uusien tilausten kokonaismäärän kasvu oli rohkaiseva muutos. Nopeammat tilausvirrat, viennin paluu kasvuun ja teollisuuden työpaikkojen lisääntyminen viittaavat kysynnän todelliseen vahvistumiseen – eivät vain tilapäiseen tilausruuhkien purkamiseen.

Yritykset raportoivat kuitenkin edelleen Lähi-idän konfliktin aiheuttamista toimitusketjuongelmista ja korkeista energiakustannuksista. Luottamus tulevaan heikkeni, kun epävarmuus konfliktista, kaupasta, toimituksista ja tulevista energialaskuista kasvoi. Tuotantopanosten hintojen nousu hidastui elokuussa, mutta pysyi voimakkaana ja selvästi konfliktia edeltänyttä aikaa korkeampana.

Yhdistelmä – paremmat tilaukset mutta heikompi luottamus – tiivistää elpymisen keskeisen ristiriidan. Nykyinen toiminta kestää, mutta yritykset eivät ole yhtä varmoja siitä, jatkuuko parannus, jos energian hinta ja logistiikan ongelmat pysyvät korkeina.

PMI:n hintapaineet helpottivat, yleinen inflaatio kiihtyi

PMI-kyselyssä oli myös myönteinen hintasignaali: tuotantopanosten hintojen nousu hidastui alimmilleen sitten helmikuun, vaikka paineet olivat edelleen koholla. Tämä voi pienentää riskiä, että talouden elpyminen synnyttää välittömästi uuden laaja-alaisen inflaatioaallon.

Laajempi inflaatiokuva oli kuitenkin vähemmän rauhoittava. Euroalueen vuotuinen inflaatio nousi heinäkuussa 2,9 prosenttiin kesäkuun 2,8 prosentista. Energian hintojen nousu kiihtyi 10,0 prosenttiin aiemmasta 8,5 prosentista, ja palveluinflaatio nousi 3,3 prosenttiin.

Euroopan keskuspankin (EKP) kesäkuun ennusteissa kuluttajahintainflaation arvioitiin voivan nousta noin 3,4 prosenttiin vuoden 2026 kolmannella ja neljännellä neljänneksellä. Taustalla olisi Lähi-idän konfliktin energiahintoja nostava vaikutus.

EKP:n kannalta viesti on siten kaksijakoinen. PMI kertoo, että kysyntä ja tuotanto kestävät nykyisiä rahoitusoloja, mutta energiavetoinen inflaatio voi pitää hintojen nousun EKP:n 2 prosentin tavoitteen yläpuolella aiempaa pidempään.

Vahvistaako PMI odotuksia EKP:n syyskuun koronnostosta?

Elokuun luvut tukevat syyskuun koronnoston mahdollisuutta kolmella tavalla:

1. Talous kasvoi eikä supistunut. Yhdistetty PMI 52,1 viittaa yksityisen sektorin jatkuvaan kasvuun, ja kyselyaineisto antaa aihetta odottaa noin 0,3 prosentin neljännesvuosikasvua vuoden kolmannella neljänneksellä.
2. Teollisuuden vauhti vahvistui selvästi. Tuotannon, uusien tilausten, viennin ja työllisyyden paraneminen pienentää välitöntä riskiä siitä, että koronnosto sysäisi euroalueen taantumaan.
3. Inflaatio oli edelleen tavoitetta korkeampi. Heinäkuun 2,9 prosentin kokonaisinflaatio ja 10,0 prosentin energiainflaatio merkitsevät uusia nousuriskejä, etenkin jos energian kallistuminen siirtyy palveluihin ja palkkoihin.

PMI ei silti tee pitkästä kiristysjaksosta väistämätöntä. Luottamus heikkeni, toimitusketjut olivat alttiita häiriöille, energia oli kallista ja Ranskan kehitys selvästi Saksaa heikompaa. Varovaisin tulkinta on, että sitkeä talous antaa EKP:lle tilaa yhdelle lisäkoronnostolle, mutta elpymisen epätasaisuus puoltaisi sen jälkeen pidättyväisyyttä.

Johtopäätös

Elokuun ennakko-PMI kuvasi laaja-alaisempaa mutta edelleen haurasta euroalueen elpymistä. Yhdistetty indeksi nousi 52,1:een, teollisuustuotanto kasvoi nopeimmin yli neljään vuoteen, Saksa vauhditti teollisuutta ja uudet tilaukset sekä vienti kääntyivät myönteisempään suuntaan.

Elpyminen ei kuitenkaan jakautunut tasaisesti, yritysten luottamus heikkeni ja inflaatio pysyi selvästi tavoitteen yläpuolella. Siksi syyskuun EKP:n koronnosto näyttää aiempaa todennäköisemmältä, mutta keskuspankin olisi arvioitava jatkopolku tarkasti eikä oletettava uusien korotusten olevan automaattisesti perusteltuja.