Suunnitelma sai poikkeuksellisen voimakkaan vastareaktion. Espanjassa työntekijät lakkoilivat ajoittain heinäkuusta lähtien, ja vastustus levisi myös Ranskaan ja Britanniaan. Airbusin johto huolestui erityisesti Espanjan levottomuuksien laajuudesta ja voimakkuudesta. Lähteiden mukaan yhtiön pääkonttorissa alettiin kysyä, miten asiaa oli käsitelty paikallisesti.
Airbus perusteli perääntymistä sillä, että muutoksia on tehtävä työntekijöitä kuunnellen. Yhtiö päätti siksi keskeyttää tiukemman linjauksen sen sijaan, että se olisi vienyt sen välittömästi läpi.
Espanjalaiset työntekijät vastustivat etätyön vähentämisen lisäksi myös useita muita työoloihin liittyviä muutoksia. Ammattiliittojen mukaan ongelmia olivat muun muassa:
Ammattiliittojen mukaan lakkoihin osallistui noin 40 prosenttia Airbusin noin 14 000 työntekijästä Espanjassa. Työtaistelut olivat katkonaisia ja ulottuivat suurimpaan osaan yhtiön Espanjan-toiminnoista.
Airbusin mukaan suurempi läsnäolo työpaikalla voisi parantaa tiimien yhteistä tehokkuutta, nopeuttaa päätöksentekoa ja helpottaa tiedon siirtymistä työntekijältä toiselle.
Osaamisen siirtyminen oli yhtiölle tärkeää, koska Airbus on palkannut pandemian jälkeen paljon uusia työntekijöitä. Yhtiö pyrkii samalla vastaamaan erittäin suureen lentokoneiden kysyntään ja tavoittelee 870 kaupallisen lentokoneen toimituksia vuonna 2026.
Toimitetut lähteet tukevat Airbusin esittämää tehokkuus-, päätöksenteko- ja osaamisen siirtämiseen liittyvää perustelua. Sen sijaan pandemian jälkeisten rekrytointien yksityiskohtia ja 870 koneen tavoitteen taustaa ei kuvata lähteissä kattavasti, joten niitä on syytä pitää tässä yhteydessä taustatietona.
Ammattiliittojen mukaan etätyön rajoittaminen voisi heikentää Airbusin kilpailuasemaa, kun yhtiö yrittää palkata niukasti saatavilla olevia insinöörejä ja ohjelmistoalan asiantuntijoita. Hybridityön mahdollisuus voi olla näille osaajille tärkeä tekijä sekä työpaikan valinnassa että työntekijöiden pitämisessä yhtiössä.
Ranskalaiset ammattiliitot katsoivat lisäksi, että ehdotettu muutos oli ristiriidassa Airbus Francen nykyisen etätyösopimuksen kanssa. Toimitetuissa lähteissä vahvistuu liittojen vastustus ja viittaus yhtiön etätyöjärjestelyihin, mutta sopimuksen tarkkoja ehtoja tai väitettyä voimassaoloa elokuuhun 2028 asti ei voida niiden perusteella riippumattomasti varmistaa.
Airbusin mukaan tuotanto ei ollut tuossa vaiheessa kärsinyt työtaisteluista. Lakot kohdistuivat pääasiassa hallinnollisiin ja tukitehtäviin, eivät suoraan lentokoneiden valmistukseen.
Päätös osoittaa kuitenkin, että etätyöstä tuli Airbusilla laajempi työmarkkinakiista. Yhtiö haki tehokkuutta ja vahvempaa lähityötä, mutta työntekijöiden vastarinta Espanjassa, Ranskassa ja Britanniassa teki nopeasta neljän toimistopäivän mallista liian vaikean toteuttaa.