Mikä on Chang’e 7 ja miksi Kuun etelänapa kiinnostaa Kiinaa?

Chang’e 7 pähkinänkuoressa

Chang’e 7 on Kiinan seuraava suuri miehittämätön Kuu-lento. Se on määrä laukaista 24. elokuuta 2026 Hainanin saarella sijaitsevasta Wenchangin avaruuskeskuksesta Long March 5 -kantoraketilla. Lennon on arvioitu saavuttavan Kuun kiertoradan noin kuudessa päivässä, ja laskeutumista odotetaan myöhemmin vuoden aikana.

Tehtävän tärkein kysymys on käytännöllinen: löytyykö Kuun etelänavan pysyvästi varjoisista kraattereista vesijäätä paikasta, jossa sitä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää? Vesi olisi tärkeä resurssi sekä ihmisten elossapidon että rakettipolttoaineen valmistamisen kannalta, mutta Chang’e 7:n tehtävänä on ennen kaikkea kartoittaa ja mitata aluetta – ei vielä rakentaa tukikohtaa.

Neljä avaruusalustyyppiä samaan tehtävään

Chang’e 7:n kokonaisuus koostuu keskeisesti seuraavista osista:

• Kiertorataluotain tutkii Kuuta yläpuolelta ja toimii viestinnän sekä mittausten tukena.
• Laskeutuja yrittää laskeutua Shackletonin kraatterin valaistun reunan läheisyyteen.
• Kulkija tekee tutkimuksia Kuun pinnalla.
• Hyppivä pieniluotain on suunniteltu etenemään hallituilla, iskuja vaimentavilla hypyillä.

Joissakin kuvauksissa Chang’e 7:n sanotaan sisältävän viisi avaruusaluselementtiä. Tämä johtuu erilaisista tavoista laskea mukaan kansainväliset tutkimuslaitteet. Tehtävän pääasialliset avaruusalustyypit ovat kuitenkin kiertorataluotain, laskeutuja, kulkija ja hyppivä luotain.

Miksi Kuun etelänapa on niin vaikea kohde?

Kuun napa-alue ei ole vain tavallinen laskeutumispaikka. Kraatterien pohjilla voi olla alueita, joihin auringonvalo ei yllä koskaan. Niissä lämpötila on äärimmäisen alhainen, maasto voi olla jyrkkää ja viestintäyhteydet hankalia.

Pyörillä kulkeva kulkija ei siksi pysty välttämättä tutkimaan kaikkia kiinnostavia paikkoja. Hyppivä luotain voisi sen sijaan siirtyä epätasaisessa maastossa ja päästä lähemmäs pysyvästi varjoisia alueita. Kiertorataluotain, laskeutuja, kulkija ja hyppijä tuottavat yhdessä sekä kaukokartoitus- että pintamittauksia, joiden avulla tutkijat etsivät jäätä ja muita haihtuvia aineita.

Laskeutumisalueen on määrä sijaita Shackletonin kraatterin valaistulla reunalla. Sieltä voidaan yrittää tutkia varjoisia alueita läheltä ilman, että itse laskeutuja sijoitetaan kaikkein vaikeimmin valaistavaan maastoon.

Kansainvälisiä tutkimuslaitteita

Kiinan avaruusviraston mukaan Chang’e 7:n tieteellisiin laitteisiin osallistuu tutkijoita ja organisaatioita Egyptistä, Bahrainista, Italiasta, Venäjältä, Sveitsistä ja Thaimaasta sekä International Lunar Observatory Association -järjestöstä.

Mukana on esimerkiksi Italian kehittämiä laserheijastimia, joiden avulla voidaan tehdä tarkkoja mittauksia ja tukea luotaimen navigointia. Venäläinen laite tutkii Kuun pinnan pölyä ja sähköistä plasma-ympäristöä. Lisäksi tehtävään kuuluu Kuun pinnalta havaintoja tekevä tähtitieteellinen teleskooppi.

Mikä tekee Chang’e 7:stä Kiinan vaativimman Kuu-tehtävän?

Chang’e 7:n haastavuus ei perustu vain pitkään matkaan Maasta Kuuhun. Tehtävässä on koordinoitava useita eri tavoin liikkuvia ja mittaavia järjestelmiä ympäristössä, jossa valaistus, lämpötila, maasto ja viestintä asettavat jatkuvasti rajoituksia.

Reuters on kuvannut tehtävää Kiinan teknisesti monimutkaisimmaksi Kuu-lennoksi tähän mennessä. Väite siitä, että kyseessä olisi kaikkien aikojen kunnianhimoisin robottikuulento, on sen sijaan arvioiva luonnehdinta, ei vakiintunut tosiasia.

Silta kohti tulevia Kuu-lentoja

Chang’e 7 on osa Kiinan pitkän aikavälin Kuu-ohjelmaa. Sen on tarkoitus tuottaa tietoa alueelta, jonne Kiina suunnittelee kansainvälistä Kuu-tutkimusasemaa. Seuraavan Chang’e 8 -tehtävän tavoitteena on lähteiden mukaan testata paikallisten resurssien hyödyntämiseen ja Kuun infrastruktuurin rakentamiseen liittyviä tekniikoita noin vuonna 2028. Nämä hankkeet liittyvät Kiinan ilmoittamaan tavoitteeseen lähettää ihminen Kuuhun vuoteen 2030 mennessä.

Kuun etelänavan tutkimus on herättänyt kiinnostusta myös Maan päällä. Reutersin mukaan Wenchangin laukaisuja seuraamaan on Hainanin rannoille kokoontunut tuhansia ihmisiä, ja avaruus on alkanut näkyä Kiinassa matkailussa, kulttuurissa ja kaupallisissa elämyksissä.

Jos Chang’e 7 onnistuu, se ei ole ainoastaan etsintäretki Kuun jäälle. Se on myös käytännön testi sille, miten Kiina voisi tulevaisuudessa toimia robottien ja ihmisten avulla Kuun etelänavan kaikkein vaativimmassa ympäristössä.