Siksi Met Office käyttää tilanteesta poikkeuksellisen voimakasta kieltä. Vertaus 1800-luvun tapahtumiin on historiallinen arvio, ei väite jo mitatusta lopullisesta voimakkuudesta. Ilmiön voimakkain vaihe on vielä edessä, ja ennusteet voivat muuttua uusien havaintojen myötä.
Voimakkaimpien olojen odotetaan ajoittuvan pohjoisen pallonpuoliskon syksyyn ja talveen 2026–27. Vaikutukset maapallon keskilämpötilaan voivat kuitenkin tuntua laajemmin vielä vuonna 2027.
Tämä viive on El Niñolle tyypillinen: meressä kehittyvä ilmiö ja sen vaikutus globaaliin keskilämpötilaan eivät välttämättä saavuta huippuaan samanaikaisesti.
Met Officen pidemmän aikavälin ennusteessa El Niño -olojen todennäköisyys Tyynenmeren trooppisella keskialueella on kohonnut erityisesti vuosina 2027 ja 2028. Loppuvuonna 2026 kehittyvä El Niño lisää laitoksen mukaan mahdollisuutta, että vuodesta 2027 tulee seuraava ennätyslämmin vuosi.
Kyse on todennäköisyyksiin perustuvista ennusteista, ei varmuudesta. Lopulliseen huippuun vaikuttavat Tyynenmeren meren ja ilmakehän vuorovaikutus sekä lyhyemmän aikavälin säävaihtelu.
El Niño siirtää lämpöä trooppisesta Tyynestämerestä ilmakehään ja muuttaa lämmön sekä sateiden jakautumista eri puolilla maapalloa. Kun tämä luonnollinen lämmityspulssi osuu samaan aikaan ihmisen aiheuttaman pitkäaikaisen lämpenemisen kanssa, globaali keskilämpötila voi nousta entisestään.
Met Officen varoitus perustuu siis kahden tekijän yhteisvaikutukseen:
Seurauksena voi olla uusi globaali lämpöennätys vuonna 2027. Met Officen käyttämä ilmaus ”erittäin todennäköinen” tarkoittaa korkean todennäköisyyden ennustetta, ei varmuutta.
Met Office arvioi El Niñon lisäävän Britannian syksyn ja talven sateisuuden ja myrskyisyyden todennäköisyyttä. Kyse on vuodenaikaisesta yleissuunnasta, ei ennusteesta jokaiselle yksittäiselle myrskylle tai tarkalle sademäärälle tietyllä paikkakunnalla.
El Niño ei ratkaise Britannian säätä yksin. Muut ilmakehän kiertoliikkeet ja paikalliset säätekijät voivat voimistaa, heikentää tai muuttaa sen vaikutusta. Käytännössä ennuste tarkoittaa, että epävakaisten olojen todennäköisyys voi kasvaa – ei sitä, että koko talvi olisi kaikkialla yhtäjaksoisesti sateinen.
YK:n Maailman ruokaohjelma WFP arvioi, että voimistuva El Niño voi ajaa vähintään 49 miljoonaa ihmistä lisää akuuttiin ruokaturvattomuuteen vuoden 2027 loppuun mennessä. WFP:n analyysi kattaa 45 maata, joissa akuuttia ruokaturvattomuutta kokevien ihmisten kokonaismäärä voisi nousta 274 miljoonaan.
Suurimmat riskit kohdistuvat alueille, joilla köyhyys, konfliktit, hauraat ruokajärjestelmät ja toistuvat ilmastoshokit ovat jo heikentäneet ihmisten selviytymiskykyä. WFP nostaa erityisesti esiin Keski-Amerikan ja eteläisen Afrikan.
El Niño voi aiheuttaa eri alueilla täysin vastakkaisia seurauksia: joillakin se lisää kuivuutta ja metsäpalojen riskiä, kun taas toisaalla seurauksena voi olla tuhoisia sateita ja tulvia. Sääshokit voivat heikentää satoja, vaikeuttaa karjataloutta ja vesihuoltoa, vaurioittaa infrastruktuuria sekä lisätä paineita ruokamarkkinoilla.
Lopullinen humanitaarinen vaikutus riippuu paitsi ilmiön voimakkuudesta myös paikallisesta haavoittuvuudesta ja siitä, kuinka ajoissa viranomaiset ja avustusjärjestöt pystyvät toimimaan.
WFP ja sen kumppanit hyödyntävät ilmastoennusteita ja varhaisvaroitusjärjestelmiä, jotta toimia voidaan käynnistää ennen kuivuuksien, tulvien tai myrskyjen pahimpia vaikutuksia. Toimiin kuuluu esimerkiksi elinkeinojen suojaaminen, avun sijoittaminen valmiiksi sekä yhteisöjen auttaminen tuleviin häiriöihin varautumisessa.
Ennakointi ei voi pysäyttää El Niño -ilmiötä. Se voi kuitenkin vähentää avun tarvetta ja kustannuksia tilanteessa, jossa satoja, koteja, tuloja tai infrastruktuuria ei ole vielä ehditty menettää. Ennusteiden arvo mitataan lopulta siinä, muuttuvatko ne käytännön toimiksi paikallistasolla.
Havainnot ja mallien tulokset viittaavat epätavallisen voimakkaaseen ja nopeasti kehittyvään El Niñoon. Lukuja ei silti pidä tulkita jo varmistuneiksi mittaustuloksiksi. Yli kolmen asteen lukema kuvaa ilmiön mahdollista huippua, ja alueelliset vaikutukset vaihtelevat suuresti.
Varovaisin johtopäätös on, että 2026–27 El Niñolla voi olla poikkeuksellisen laaja vaikutuspiiri: se voi lisätä globaalin lämpöennätyksen riskiä, suosia Britannian sateista ja myrskyistä syksyä ja talvea, voimistaa kuivuus- ja tulvariskejä Tyynenmeren eri puolilla sekä kiristää ruokaturvaa haavoittuvissa maissa.
Varoituksen paino perustuu poikkeuksellisen voimakkaaseen mallisignaaliin ja siihen, että ilmiö kehittyy jo ennestään lämpimässä ilmastossa – ei siihen, että jokainen tuleva vaikutus olisi varmasti tiedossa.