Miksi prinssi Harry ja kuusi muuta joutuvat maksamaan miljoonien oikeuskulut?

Prinssi Harry, Elton John, David Furnish, paronitar Doreen Lawrence, Elizabeth Hurley, Sadie Frost ja entinen liberaalidemokraattien kansanedustaja Simon Hughes hävisivät yksityisyysjutun Associated Newspapers Ltd:tä (ANL) vastaan. ANL julkaisee muun muassa Daily Mailia, Mail on Sundayta ja MailOnlinea.

Lontoon High Court hylkäsi kanteet kokonaisuudessaan 7. heinäkuuta 2026 päättyneen 11 viikkoa kestäneen oikeudenkäynnin jälkeen. Myöhemmin tuomari Matthew Nicklin määräsi seitsemän kantajaa maksamaan ANL:lle 9 544 355 puntaa ennakkomaksuna oikeudenkäyntikuluista viimeistään 28. elokuuta.

Kyse ei kuitenkaan vielä ole lopullisesta laskusta. ANL:n kokonaiskulujen kerrottiin olevan noin 34,5 miljoonaa puntaa, kun kantajien niin sanotun after-the-event-vakuutuksen eli oikeudenkäynnin aloittamisen jälkeen hankitun oikeusturvavakuutuksen määrä oli noin 16,2 miljoonaa puntaa. Jos ANL:n kulut hyväksytään pääosin, erotukseksi voisi jäädä noin 18,3 miljoonaa puntaa. Lopullinen summa riippuu myöhemmästä yksityiskohtaisesta kulujen arvioinnista.

Mitä tuomari ratkaisi?

Kantajat väittivät, että ANL:n lehdet olivat vuosina 1997–2015 käyttäneet laittomia tiedonhankintakeinoja. Väitteisiin kuuluivat muun muassa puhelinten hakkerointi, toisena henkilönä esiintyminen tietojen saamiseksi, tarkkailu ja yksityisetsivien käyttö. ANL kiisti väitteet.

Nicklin hylkäsi kaikki kanteet. Ratkaisu ei tarkoita, että yksityisyyden loukkaukset olisivat lain näkökulmasta merkityksettömiä tai että kaikki tabloidilehtien aiempaa toimintaa koskevat väitteet olisi todettu vääriksi. Tuomarin mukaan nämä seitsemän kantajaa eivät kuitenkaan pystyneet näyttämään riittävän luotettavasti toteen juuri niitä tekoja, joista ANL:ää tässä oikeudenkäynnissä syytettiin.

Miksi kanteet kaatuivat?

Nicklin kuvasi kantajien kokonaisuutta ilmauksella ”spekulatiivinen ja suurelta osin päättelyyn perustuva”. Käytännössä tämä tarkoitti, että väitteet nojautuivat liiaksi oletuksiin ja johtopäätöksiin eivätkä muodostaneet riittävän vahvaa näyttöketjua, joka olisi yhdistänyt väitetyn toiminnan yksittäisten kantajien tapauksiin.

Tämä ero on oikeudellisesti tärkeä. Tuomioistuin voi pitää mahdollisena, että laittomia käytäntöjä on esiintynyt laajemmassa mediaympäristössä, mutta silti katsoa, ettei juuri tiettyä kantajaa koskevia väitteitä ole näytetty toteen. Tässä tapauksessa tuomioistuin hylkäsi kantajien oikeudenkäynnissä esittämät seitsemän kannetta kokonaisuudessaan.

Miksi kulut määrättiin poikkeuksellisella tavalla?

Englannissa oikeudenkäyntikulut määrätään tavallisesti niin sanotun standardiperusteen mukaan. Nyt käytetty indemnity basis -periaate, josta voidaan puhua poikkeuksellisen laajana kuluvastuuna, on voittaneelle osapuolelle edullisempi. Sitä käytetään yleensä silloin, kun hävinneen osapuolen menettely on poikennut selvästi kohtuullisen oikeudenkäynnin normaalista linjasta.

Nicklin katsoi, että kantajien toiminta kokonaisuutena arvioituna oikeutti tähän poikkeukselliseen kulumääräykseen. Arvioinnissa painoivat muun muassa väitteiden laajuus ja vakavuus, tapa jolla asiaa vietiin eteenpäin sekä tuomarin näkemys siitä, että oikeudenkäyntiä oli käyty kohtuuttomalla tavalla.

Määräys ei silti ole ANL:lle avoin valtakirja. Myöhemmässä yksityiskohtaisessa arvioinnissa kustantajan on edelleen osoitettava, että kulut olivat tarpeellisia ja määrältään kohtuullisia. Poikkeuksellinen kuluperuste vaikuttaa siihen, miten kiistanalaisia kuluja arvioidaan, ja poistaa tavanomaisen suhteellisuusarvioinnin rajoittavana tekijänä. Se ei kuitenkaan automaattisesti hyväksy jokaista laskun riviä.

Mitä 9,54 miljoonan punnan maksu tarkoittaa?

Tuomittu 9 544 355 puntaa on väliaikainen ennakkomaksu, ei lopullinen päätös siitä, kuinka paljon kantajien on kaikkiaan maksettava. Summa määrättiin ANL:n kulujen alustavaksi korvaukseksi, kunnes lopullinen korvattava määrä arvioidaan.

ANL oli tiettävästi vaatinut kulujen käsittelyssä yli 9,9 miljoonan punnan maksua. Kantajien lakimiehet puolestaan olivat esittäneet noin 7,9 miljoonan punnan summaa. Tuomarin määräämä maksu asettui näiden arvioiden yläpäähän.

Noin 34,5 miljoonan punnan luku kuvaa ANL:n ilmoittamia kokonaiskuluja, ei summaa, joka kantajien olisi jo määrätty maksamaan. Jos laskua leikataan myöhemmässä arvioinnissa, lopullinen vastuu jää pienemmäksi. Jos kulut hyväksytään suurelta osin, vakuutusturvan ja kokonaiskulujen välinen erotus voi jättää kantajille maksettavaksi vielä miljoonia puntia.

Voivatko kantajat valittaa?

Kuluja koskeva ratkaisu ei välttämättä sulje kaikkia muutoksenhakumahdollisuuksia. Raportoitu 2. lokakuuta oleva määräaika liittyy lupaan hakea muutosta tai valittaa elokuussa annetusta kuluratkaisusta. Valitus ei kuitenkaan automaattisesti kumoa maksumääräystä. Sen vaikutusten keskeyttämiseen tarvittaisiin erillinen täytäntöönpanon keskeytys tai uusi tuomioistuimen määräys.

Simon Hughes on kertonut harkitsevansa valitusta. ANL puolestaan kuvasi ratkaisua murskavoitoksi. Mahdollisessa muutoksenhaussa olisi käsiteltävä ratkaisun oikeudellista perustaa, ei vain sitä, että kantajat ovat eri mieltä lopputuloksesta.

Kova takaisku Harryn brittilehtiä vastaan käymässä kampanjassa

Ratkaisu on merkittävä tappio Harryn laajemmassa oikeustaistelussa brittiläisiä sanomalehtikustantajia vastaan. Se poikkeaa hänen aiemmasta voitostaan Mirror Group Newspapersia vastaan: tuossa asiassa Harrylle määrättiin 140 600 punnan korvaus. Lisäksi News Group Newspapers on myöhemmin pyytänyt anteeksi ja sopinut hänen kanteensa.

ANL:ää koskeva oikeudenkäynti päättyi kuitenkin Harryn osalta täydelliseen tappioon ensimmäisessä oikeusasteessa. Tästä eteenpäin ratkaistavana ovat lähinnä taloudelliset ja menettelylliset kysymykset: kuinka suuri osa ANL:n kuluista hyväksytään, eteneekö mahdollinen valitus ja seuraako nyt määrätyn 9,54 miljoonan punnan ennakkomaksun jälkeen vielä suurempi lopullinen kulutuomio.

Harryn ja Meghanin samanaikaisesti uutisoitu suunnitelma muuttaa perheensä kanssa Kaliforniasta takaisin Britanniaan on erillinen asia. Raporttien mukaan kyse olisi pidemmästä oleskelusta, eikä paluusta kuninkaallisiin työtehtäviin.

Lopputulos pähkinänkuoressa

High Court hylkäsi kaikki seitsemän kannetta, koska näyttö ei tuomarin mukaan riittänyt osoittamaan väitettyä laitonta tiedonhankintaa juuri näiden kantajien tapauksissa. Lisäksi kulut määrättiin poikkeuksellisen laajalla korvausperusteella, koska oikeudenkäyntiä pidettiin kokonaisuutena kohtuuttomasti toteutettuna. Välitön seuraus on 9,54 miljoonan punnan maksu 28. elokuuta mennessä. Lopullista kokonaismäärää ei kuitenkaan ole vielä vahvistettu.