Tekoälyvelan vyöry haastaa pitkän rahan markkinat

Samalla julkinen lainanotto kasvaa, inflaatioon liittyvä epävarmuus jatkuu ja suurten talouksien reaalikorot ovat nousseet korkeimmilleen yli vuosikymmeneen. Yhdysvaltain 30-vuotisen valtionlainan korko kävi hiljattain yli 5,3 prosentissa, lähellä 19 vuoden huippua, kun maailmanlaajuiset joukkolainamarkkinat olivat myllerryksessä ja Yhdysvaltain valtionvelka lähestyi 40 biljoonaa dollaria.

Yksi syy muiden joukossa

Tekoälyvelan kasvu voi siis voimistaa kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa. Sen perusteella ei kuitenkaan voi päätellä, että tekoälyvelka yksin olisi aiheuttanut Yhdysvaltain valtionlainojen korkojen nousun tai markkinoiden myynnin.

Korkoihin vaikuttavat samanaikaisesti muun muassa inflaatio-odotukset, julkiset alijäämät ja velkatarjonta, talouskasvu, geopoliittiset riskit, keskuspankkien korkopolitiikka sekä sijoittajien vaatima termipreemio. Reutersin analyysin mukaan tekoäly-yhtiöiden ja hallitusten lisääntynyt joukkolainatarjonta on kuitenkin nostanut reaalisia lainakustannuksia eri puolilla maailmaa.

Rahoitusta haetaan nyt kaikkialta maailmasta

Hyperskaalaajien lainanotto ei rajoitu Yhdysvaltain dollarimarkkinoille. Alphabet keräsi Australian dollarin niin sanotulla Kangaroo-joukkolainakierroksellaan 5,5 miljardia Australian dollaria. Lainat jakautuivat 3, 5, 10 ja 20 vuoden maturiteetteihin, ja sijoittajien tarjoukset ylittivät 18 miljardia Australian dollaria. Kyseessä oli ensimmäinen tekoälyhyperskaalaajan joukkolainamyynti Australian markkinoilla.

Pisimmän, 20-vuotisen lainan tuotto oli noin 6,9 prosenttia. Se osoittaa, että jopa erittäin vahva liikkeeseenlaskija voi joutua maksamaan huomattavan hinnan, kun se hajauttaa rahoitustaan uusiin maihin ja valuuttoihin.

Alphabet on jo merkittävä lainanottaja euroissa, punnissa, Sveitsin frangeissa ja jeneissä. Amazon puolestaan keräsi maaliskuussa 14,5 miljardia euroa kahdeksanosaisella järjestelyllä, joka oli Reutersin mukaan eurooppalaisen yrityslainamarkkinan kaikkien aikojen suurin.

Australian markkinoita koskevat 5,5 miljardin Australian dollarin liikkeeseenlasku, lähes 6,9 prosentin 20-vuotinen tuotto ja yli 18 miljardin dollarin tilauskanta perustuvat raportointiin. Sen sijaan tässä käytettävissä olevista laadukkaista lähteistä ei voitu vahvistaa väitteitä noin 60 miljardin Australian dollarin ennätyksestä ulkomaisten yhtiöiden liikkeeseenlaskuissa tai täsmällistä arviota 1,75 biljoonan dollarin osuudesta 3,2 biljoonan dollarin kokonaisrahoituksesta vuoteen 2028 mennessä. Näitä lukuja on syytä pitää alkuperäislähdettä vaativina arvioina.

Mitä tämä merkitsee korkosijoittajalle?

Tuottoa, mutta ei riskitöntä vaihtoehtoa

Hyperskaalaajien joukkolainat voivat tarjota liikkeeseenlaskijasta ja laina-ajasta riippuen noin 4,75–8 prosentin nimellistuottoa. Vahvojen, pääosin investment grade -luokiteltujen yhtiöiden lainat voivat kiinnostaa sijoittajia, jotka hyväksyvät korkojen ja luottoriskilisien vaihtelun. Alphabetin Australian-joukkolainan vahva tilauskanta osoitti, että tunnettujen teknologiayhtiöiden velalle riittää edelleen institutionaalista kysyntää.

Yrityslainaa ei kuitenkaan pidä pitää valtionlainan suorana korvikkeena. Alphabetin, Amazonin ja Metan velka poikkeaa olennaisesti datakeskuskehittäjien, laitevalmistajien, pienten tekoäly-yhtiöiden tai erityisrahoitusyhtiöiden velasta.

Sijoittajan on tarkasteltava esimerkiksi:

• onko kyseessä emoyhtiön vakuudeton seniorilaina vai vakuudellinen laina
• sijoittuuko velka rakenteellisesti emoyhtiön vai tytäryhtiön tasolle
• millaisia vuokrasopimuksia ja taseen ulkopuolista rahoitusta kokonaisuuteen liittyy
• missä valuutassa laina on ja miten valuuttariski on suojattu.

Pelkkä otsikossa näkyvä ”tekoälylainan” korko ei kerro, korvaako tuotto nämä lisäriskit.

Pitkä laina-aika lisää korkoriskiä

Moni korkealta vaikuttava tuotto liittyy pitkiin maturiteetteihin. Jos markkinakorot nousevat edelleen, pitkien joukkolainojen hinnat voivat laskea tuntuvasti. Jos korot puolestaan laskevat, lukittu korkotuotto muuttuu arvokkaaksi, mutta uuden rahan sijoittaminen vastaavalla tuotolla vaikeutuu.

Lisäksi velkaa otetaan nyt ennen kuin tekoälyinfrastruktuurin lopulliset tulot ja tuotot ovat varmistuneet. Jos tekoälypalvelujen kaupallistuminen etenee odotettua hitaammin, investoinnit pysyvät korkeina tai kilpailu painaa pilvi- ja tekoälypalvelujen marginaaleja, yhtiöiden velkasuhteet ja luottoriskilisät voivat heikentyä nykyisestä vahvasta lähtötilanteesta huolimatta.

Pystyykö markkina sulattamaan kaiken velan?

Sijoittajien kiinnostus on edelleen suurta, mutta valikoivuus lisääntyy samalla kun liikkeeseenlaskujen määrä kasvaa ja tuotot ovat nousseet. Analyytikot ovat varoittaneet, ettei investment grade -markkina välttämättä pysty ottamaan vastaan kaikkea hyperskaalaajien odotettua rahoitustarvetta.

Se voi tarkoittaa yrityksille entistä leveämpiä luottoriskilisiä ja korkeampia kuponkikorkoja. Vaihtoehtoina voivat olla myös yksityinen luotto, osakeanti tai monimutkaisemmat rahoitusrakenteet.

Korkosijoittajan kannalta perusteltu lähestymistapa onkin käsitellä hyperskaalaajien velkaa hajautettuna yrityslainasijoituksena, ei valtionlainan korvikkeena. Liikkeeseenlaskijan taseen vahvuus ja velan etuoikeus ovat keskeisiä, maturiteetteja kannattaa porrastaa ja korkeimman, noin 8 prosentin tuoton perässä ei pidä juosta ymmärtämättä siihen liittyviä projekti-, velkaisuus-, likviditeetti-, valuutta- ja rakenneriskejä.