Kazāks: EKP on valmis toimimaan, mutta syyskuun koronnosto ei ole ennalta päätetty

Mārtiņš Kazāks, Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston jäsen ja Latvian keskuspankin Latvijas Bankan pääjohtaja, viestitti perjantaina, että EKP on valmis nostamaan korkoja uudelleen, jos inflaation palauttaminen 2 prosentin tavoitteeseen sitä vaatii. Hän ei kuitenkaan sitoutunut tiettyyn ratkaisuun syyskuun kokouksessa.

Euroalueen inflaatio nousi heinäkuussa 2,9 prosenttiin kesäkuun 2,8 prosentista. Viesti markkinoille oli kaksijakoinen: hintapaineet huolestuttavat keskuspankkia, mutta nopeasti muuttuvassa tilanteessa päätöstä ei haluta lukita etukäteen.

Valmius toimia ei tarkoita lupausta koronnostosta

Kazāks sanoi EKP:n olevan hyvässä asemassa toimimaan, jos lisätoimia tarvitaan inflaation palauttamiseksi 2 prosentin tavoitteeseen. Lähes 3 prosentissa pysyttelevä inflaatio on hänen mukaansa ”jonkin verran epämukavalla” tasolla, joten korkojen lisänosto pysyy mahdollisten toimien joukossa.

Kyse on kuitenkin valmiudesta, ei sitovasta ennakko-ohjeesta. Kazāksin mukaan syyskuun päätös tehdään datan perusteella, ja kokouksen lopputulosta on vielä liian aikaista ennustaa.

Miksi koronnosto on edelleen mahdollinen?

Selkein peruste lisäkoronnostolle on se, että inflaatio on tavoitetta nopeampaa ja kiihtyi heinäkuussa. Eurostatin ennakkoarvion mukaan euroalueen vuotuinen inflaatio nousi heinäkuussa 2,9 prosenttiin kesäkuun 2,8 prosentista.

Uusi hintapaine tuli ennen kaikkea energiasta. Energian hinnat nousivat heinäkuussa arviolta 10,0 prosenttia vuodessa, kun kesäkuussa nousu oli 8,5 prosenttia. Myös palveluinflaatio kiihtyi 3,3 prosenttiin 3,2 prosentista. Elintarvikkeiden, alkoholin ja tupakan hintojen nousu puolestaan hidastui 1,2 prosenttiin, kun taas muiden kuin energiatuotteiden teollisuustavaroiden inflaatio kiihtyi 0,9 prosenttiin.

Reutersin mukaan pohjainflaatio, jossa vaihtelevat ruoan ja energian hinnat jätetään pois, nousi heinäkuussa 2,5 prosenttiin kesäkuun 2,4 prosentista. Palvelut olivat tärkeä tekijä taustalla olevan inflaation kiihtymisessä. Tämä antaa EKP:lle syyn pysyä valppaana, vaikka kokonaisinflaation nousu oli vain maltillinen.

Miksi lisäkoronnosto ei ole yksinkertainen ratkaisu?

Kazāks korosti, että korkojen nostamiselle on sekä puolesta että vastaan puhuvia perusteita. Saatavilla olevat lähteet eivät erittele kaikkia hänen mainitsemiaan vastaperusteita, joten niitä ei ole syytä tulkita kattavaksi EKP:n toimintasuunnitelmaksi.

Perusasetelma on silti selvä: korkeammat korot voisivat hillitä inflaatiota, mutta samalla EKP:n on arvioitava, kuinka paljon aiemmat koronnostot vaikuttavat edelleen talouteen ja miten uudet hintashokit heijastuvat kasvuun. Latvijas Bankan aiemmassa kuvauksessa Kazāksin linjaa luonnehditaan varovaiseksi ja dataan perustuvaksi.

Heinäkuun 2,9 prosentin inflaatioluku vahvistaa tarvetta varovaisuuteen, mutta ei yksin todista, että uusi koronnosto olisi väistämätön.

Miksi Kazāks torjuu yksityiskohtaisen ennakko-ohjauksen?

Kazāksin mukaan tulevista koroista annettava yksityiskohtainen ennakko-ohjaus voi epävarmassa tilanteessa kääntyä itseään vastaan. Kun talous- ja inflaationäkymät muuttuvat nopeasti, keskuspankin ei hänen mukaansa kannata antaa tarkkaa lupausta tulevista liikkeistä.

Markkinoille tämä merkitsee tavallista laajempaa mahdollisten lopputulosten kirjoa. Sijoittajat voivat edelleen hinnoitella esimerkiksi 0,25 prosenttiyksikön nostoa EKP:n talletuskorossa, mutta markkinahinnoittelu ei ole sama asia kuin keskuspankin sitoumus. Lähderaportoinnin mukaan markkinat odottavat koronnostoa vahvasti, vaikka Kazāks itse jätti päätöksen avoimeksi.

Palkkakehitys rauhoittuu, inflaatio-odotukset pysyvät ankkuroituina

Kazāksin mukaan palkkojen nousu on vähitellen hidastumassa ja inflaatio-odotukset pysyvät EKP:n tavoitteen tuntumassa.

Jos palkkakehityksen hidastuminen jatkuu, se voi pienentää riskiä siitä, että kotimainen hintapaine juurtuu pitkäkestoiseksi. Ankkuroituneet inflaatio-odotukset puolestaan viittaavat siihen, että kotitaloudet, yritykset ja markkinat luottavat yhä EKP:n sitoutumiseen hintavakauteen. Nämä myönteiset merkit eivät kuitenkaan poista energian kallistumisen ja tavoitetta nopeamman inflaation aiheuttamaa välitöntä ongelmaa.

Joukkolainamarkkinoiden paine vaikeuttaa taustaa

Syyskuun korkoratkaisua valmistellaan tilanteessa, jossa euroalueen valtionlainamarkkinat ovat olleet paineessa. Saksan 10 vuoden lainan korko kävi 15 vuoden huipulla 3,275 prosentissa ennen laskua. Ranskan 10 vuoden korko nousi yli 4,13 prosenttiin, korkeimmilleen sitten vuoden 2008, Reuters kertoi.

Valtionlainojen korkeammat korot voivat kiristää rahoitusoloja jo ennen kuin EKP muuttaa ohjauskorkoaan. Toisaalta käytettävissä oleva aineisto ei vahvista erikseen kaikkia väitteitä ennätyksellisestä euroalueen velkakirjojen liikkeeseenlaskusta, erääntyvien joukkolainojen uudelleensijoittamisesta tai näiden tekijöiden täsmällisestä vaikutuksesta syyskuun päätökseen. Niitä on siksi syytä pitää laajempana markkinataustana, ei varmana perusteena tietylle korkoratkaisulle.

Mitä ennen syyskuuta seurataan?

Ratkaiseva kysymys on, osoittautuuko heinäkuun inflaationousu lähinnä energiashokiksi vai merkiksi laajemmasta ja pysyvämmästä hintapaineesta. Heinäkuun luvut viittaavat molempiin: energiainflaatio kiihtyi jyrkästi, mutta myös palveluinflaatio ja pohjainflaatio pysyivät korkeina.

Kazāksin viesti jättää EKP:lle liikkumavaraa kumpaankin suuntaan. Jos inflaatiopaineet jatkuvat tai laajenevat, korkojen lisänosto on edelleen mahdollinen. Jos taas uudet tiedot osoittavat aiemman rahapolitiikan riittävän ja energiasokin hiipuvan, odottamiselle on perusteita.

Selkein johtopäätös ei siis ole, että EKP olisi jo päättänyt nostaa korkoja. Keskuspankki haluaa markkinoiden ymmärtävän olevansa valmis toimimaan, mutta säilyttää samalla joustovaran siihen asti, kunnes syyskuuta edeltävät tiedot ja näkymät ovat selkeämmät.