Kiina lisää täsmätukea kulutukseen, mutta välttelee suurta elvytyspakettia

Myös bruttokansantuotteen kasvu hidastui huhti–kesäkuussa 4,3 prosenttiin. Lukema jäi alle Kiinan koko vuodelle asettaman 4,5–5 prosentin tavoitehaarukan ja oli heikoin yli kolmeen vuoteen. Tuotanto ja vienti ovat pärjänneet kulutusta paremmin, mutta kotitalouksien vaisu kysyntä painaa kokonaiskasvua.

Toisin sanoen Kiinan ongelma ei ole ensisijaisesti se, etteikö tehtaissa tapahtuisi. Haasteena on saada kotitaloudet käyttämään enemmän rahaa ja yritykset investoimaan tilanteessa, jossa kiinteistömarkkinoiden heikkous, epävarmat tulonäkymät ja paikallishallintojen talouspaineet jarruttavat kysyntää.

Miksi Peking ei käynnistä uutta ”isoa paukkua”?

Kiinan johto yrittää muuttaa kasvun rakennetta: kulutuksen pitäisi kantaa aiempaa suurempi osa taloudesta, kun taas kiinteistöihin, infrastruktuuriin ja paikallishallintojen velkarahoitukseen nojaavaa mallia pyritään rajoittamaan.

Laaja elvytyspaketti voisi lyhyellä aikavälillä nostaa kasvulukuja, mutta se kasvattaisi samalla velkaa ja voisi pahentaa rahoitusjärjestelmän riskejä. Peking on parhaillaan vaihtamassa paikallishallintojen taseiden ulkopuolista velkaa edullisempiin ja pidempiaikaisiin joukkolainoihin. Aiempi 10 biljoonan juanin velanvaihto-ohjelma sekä tavoite lakkauttaa paikallishallintojen rahoitusyhtiöt vuoden 2027 puoliväliin mennessä rajoittavat halua käynnistää uusi paikallisen velanoton aalto.

Siksi nykyinen linja on asteittainen: kuluttajien korkotukia, vaihtokampanjoita, pankkien ja politiikkapankkien rahoitusta sekä jo päätettyjen infrastruktuurimenojen nopeuttamista. Näin kysyntää voidaan tukea ilman, että kaikki vaikutus kulkee suoraan valtion budjetin tai paikallishallintojen uuden velan kautta.

Kuinka paljon finanssipoliittista liikkumavaraa Kiinalla on?

Kiinan vuoden 2026 budjetin alijäämätavoite on noin 4 prosenttia bruttokansantuotteesta eli 5,89 biljoonaa juania. Paikallishallintojen uusien erityisjoukkolainojen katoksi on asetettu 4,4 biljoonaa juania.

Korkojen tukeminen ja kulutustavaroiden vaihtokampanjat voivat synnyttää kysyntää pienemmillä välittömillä budjettimenoilla kuin laajat käteissiirrot tai uusi valtava infrastruktuuripaketti. Mallissa osa tuesta välittyy pankkien kautta, vaikka viime kädessä valtio osallistuu korkokustannusten kattamiseen.

Ratkaisu liittyy myös pidemmän aikavälin uudistuksiin. Kiina suunnittelee finanssi- ja verojärjestelmän uudistamista vuoteen 2030 asti ja on luvannut estää uuden piilevän paikallisvelan syntymisen. Tavoitteena on kestävämpi keskus- ja paikallishallinnon välinen rahoitusmalli, ei vain se, että velkaantuneita paikallishallintoja pyydetään jälleen kuluttamaan lisää.

Onko lisää elvytystä tulossa?

Vastaus on vielä avoin. Korkean teknologian valmistus ja vienti ovat pysyneet suhteellisen vahvoina, ja maailmanlaajuinen tekoälyinfrastruktuurin kysyntä on tarjonnut Kiinalle jonkin verran tukea. Tämä vähentää painetta julistaa välittömästi kooltaan suuri elvytyspaketti.

Vientivetoisuus ei kuitenkaan ratkaise kotitalouksien heikkoa kulutusta, yksityisten investointien laskua tai kiinteistömarkkinoihin sidoksissa olevien paikallishallintojen tulo-ongelmia. Siksi ilmoitetut toimet ovat ennen kaikkea viesti siitä, että hallinto on valmis reagoimaan – mutta se haluaa edetä vaiheittain ja arvioida vaikutuksia ennen suurempia päätöksiä.

Jos kotimaisen kysynnän mittarit heikkenevät edelleen, paine lisätukeen kasvaa. Toistaiseksi Peking näyttää kuitenkin suosivan tarkasti kohdennettuja toimia suuren, velkavetoisen kertarysäyksen sijaan.