Viisumikielto esti Abbasia ja noin 80:tä muuta palestiinalaisvirkamiestä saapumasta New Yorkiin yleiskokouksen korkean tason viikolle. Yhdysvaltain ulkoministeriö ilmoitti kuitenkin, että Palestiinan YK-edustustossa työskenteleville diplomaateille voitiin myöntää erivapauksia. Näin edustusto pystyi jatkamaan toimintaansa, vaikka korkean tason poliittiset edustajat jäivät kokouksen ulkopuolelle.
Palestiinalaishallinto tuomitsi päätöksen ja katsoi sen rikkovan kansainvälistä oikeutta sekä vuoden 1947 YK:n päämajasopimusta. YK:n yleiskokouksen oli tämän jälkeen ratkaistava, miten Palestiina voisi osallistua korkean tason keskusteluun, vaikka sen presidentti ei päässyt Yhdysvaltoihin.
Yleiskokous hyväksyi 19. syyskuuta 2025 päätöslauselman, joka salli Palestiinan toimittaa presidenttinsä ennalta nauhoitetun puheenvuoron ja osallistua videoyhteydellä. Äänestys päättyi luvuin 145–5, ja kuusi maata pidättyi äänestämästä. Yhdysvallat ja Israel äänestivät päätöslauselmaa vastaan.
Järjestely mahdollisti sen, että Abbas puhui yleiskokoukselle etäyhteydellä Ramallahista eikä YK:n salista New Yorkissa.
Abbasin kerrotaan pyytäneen Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdogania vaikuttamaan Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin. Turkki tukee näkyvästi Palestiinan edustusta kansainvälisillä foorumeilla, ja Erdoganilla on suora yhteys Trumpiin. Raporttien mukaan Erdogan otti asian esiin Trumpin kanssa, mutta Washington ei antanut merkkejä siitä, että se olisi muuttamassa suunniteltua rajoitusta.
Julkisuudessa ei ole erillistä Yhdysvaltain selitystä sille, miksi Erdoganin vetoomus ei tuottanut tulosta. Saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että Yhdysvaltain hallinto piti kiinni samasta peruslinjasta, joka johti vuoden 2025 viisumipäätökseen.
Oikeudellisen kiistan ytimessä on kysymys siitä, voiko Yhdysvallat YK:n isäntämaana evätä Palestiinan edustajilta pääsyn maahan heidän matkustaessaan YK:n päämajaan ja samalla noudattaa vuoden 1947 päämajasopimusta.
Palestiinalaisvirkamiesten ja YK:n asiantuntijoiden mukaan sopimus velvoittaa Yhdysvaltoja olemaan vaikeuttamatta edustajien matkustamista YK:n päämaja-alueelle. YK:n asiantuntijat ovat kehottaneet Washingtonia myöntämään viisumit palestiinalaisjohtajille ja vedonneet sopimuksen pääsyä koskeviin määräyksiin.
Yhdysvallat on tulkinnut tilannetta toisin. Washingtonin mukaan se voi soveltaa viisumi-, turvallisuus-, ekstremismi- ja ulkopoliittisia rajoituksia myös silloin, kun kyse on matkasta YK:n kokoukseen.
Viisumikielto ei itsessään ratkaise sitä, kumpi tulkinta on kansainvälisen oikeuden kannalta oikea. Se on synnyttänyt vakavan oikeudellisen ja diplomaattisen kiistan YK:n päämajasopimuksen velvoitteiden ja Yhdysvaltojen kansallisten toimivaltuuksien välille.
Jos Abbas ei edelleenkään pääse matkustamaan Yhdysvaltoihin, yleiskokous saattaa joutua hyväksymään uuden menettelypäätöksen, joka sallii Palestiinan osallistua etänä esimerkiksi ennalta nauhoitetulla puheella tai suoralla videoyhteydellä.
Vuoden 2025 päätöslauselma koski nimenomaisesti yleiskokouksen 80. istuntokautta. Sitä ei siksi pitäisi automaattisesti pitää pysyvänä lupana myöhemmille istuntokausille.
Käytännön ennakkotapaus on kuitenkin selvä: Yhdysvaltojen maahantulorajoitus voi estää henkilökohtaisen puheen New Yorkissa, mutta yleiskokous voi luoda erillisen mekanismin Palestiinan osallistumisen turvaamiseksi. Se, toistuuko menettely vuonna 2026, riippuu yleiskokouksen päätöksestä ja siitä, muuttaako Washington linjaansa ennen syyskuun kokousta.
Abbasia koskeva kiista on osa laajempaa Yhdysvaltain maahantulopolitiikkaa. Presidentin julistus 10998 tuli voimaan 1. tammikuuta 2026. Se keskeytti kokonaan tai osittain viisumien myöntämisen ja maahantulon 39 maan kansalaisilta sekä henkilöiltä, jotka hakevat viisumia Palestiinalaishallinnon myöntämillä tai hyväksymillä matkustusasiakirjoilla.
Ulkoministeriöön liittyvien tietojen mukaan järjestelmässä on rajattuja poikkeuksia Palestiinan YK-edustuston tehtävissä toimiville virkamiehille. Poikkeukset mahdollistavat pysyvän edustuston toiminnan New Yorkissa, mutta eivät välttämättä ulotu Abbasin kaltaisiin korkean tason virkamiehiin tai yleiskokousta varten matkustaviin tilapäisiin valtuuskuntiin.
Siksi kyse ei ole vain yhden johtajan matkasuunnitelmasta. Kiista koskee samanaikaisesti Yhdysvaltojen maahanmuutto- ja kansallisen turvallisuuden toimivaltuuksia, Palestiinalaishallinnon diplomaattista toimintaa sekä YK:n isäntämaan velvollisuutta helpottaa pääsyä järjestön päämajaan.