Miksi Vortexa varoitti öljyn tarjontakriisistä?

Tässä yhteydessä on tärkeää erottaa vienti ja tuotanto toisistaan. Vientivirran pienentyminen voi johtua tuotannon laskusta, kuljetusreittien sulkeutumisesta, varastoinnista tai pakotteiden kiertämiseen liittyvistä järjestelyistä. Markkinoiden kannalta vaikutus voi silti olla sama: avoimille markkinoille saapuu vähemmän helposti saatavilla olevia barreleita.

Öljyä katosi sekä mereltä että maavarastoista

Vortexan seuraama fyysinen data vahvisti tarjonnan kiristymisestä kertovaa kuvaa. Tankkereissa kuljetettavan, niin sanotun ”on the water” -raakaöljyn määrä väheni noin 175 miljoonaa barrelia neljän viikon aikana. Se vastaa keskimäärin noin 6,25 miljoonan barrelin päivittäistä vähennystä. Maavarastojen kelluvakattoisissa säiliöissä oleva raakaöljymäärä puolestaan pieneni noin 81 miljoonaa barrelia.

Tämä on hieman eri luku kuin väite yli 7 miljoonan barrelin päivittäisestä vähennyksestä. Vortexan elokuun julkaisun perusteella vahvistettavissa oleva laskelma on 175 miljoonaa barrelia neljässä viikossa eli noin 6,25 miljoonaa barrelia päivässä.

Yhdistelmä oli markkinoille merkittävä: sekä merellä matkalla oleva raakaöljy että maissa oleva puskurivarasto hupenivat samaan aikaan. Se viittasi siihen, että tarjontahäiriö ei ollut vain hetkellinen kuljetusongelma.

Hormuzin liikenteen lyhyt elpyminen ei ratkaissut ongelmaa

Öljynkuljetukset Hormuzinsalmella piristyivät hetkellisesti heinäkuun puolivälissä, mutta elpyminen ei osoittautunut pysyväksi. IEA:n mukaan sopimus, joka mahdollistaisi Hormuzinsalmen avaamisen ja häiriöttömän liikenteen Bab el-Mandebin salmella, jäi saavuttamatta. Uudet taistelut ja meriliikenteen häiriöt heikensivät yrityksiä palauttaa toimitukset normaalitasolle.

Hormuz on maailman keskeisiä öljynkuljetusreittejä. Siksi liikenteen epävarmuus voi nostaa hintoja ja samalla pidentää matka-aikoja, kasvattaa vakuutus- ja kuljetuskustannuksia sekä pakottaa aluksia käyttämään hitaampia tai riskialttiimpia reittejä.

Iranin vienti oli kaikkein jyrkimmin puristuksissa

Vortexan raportoima arvio Iranin viennistä oli noin 294 000 barrelia päivässä, kun vuoden 2025 keskiarvo oli ollut lähellä 1,7 miljoonaa barrelia päivässä. Luku havainnollistaa, miksi lyhytkestoinen helpotus Hormuzinsalmella ei yksin olisi riittänyt palauttamaan maailmanlaajuista tarjontaa ennalleen.

Tätä Irania koskevaa vientivertailua sekä väitettyä kesäkuista Yhdysvaltojen ja Iranin yhteisymmärryspöytäkirjaa ei kuitenkaan pystytty vahvistamaan riippumattomasti tarkastelluista ensisijaisista lähteistä. Siksi lukua on syytä pitää alan seuranta-aineistona, ei virallisena tuotantotilastona.

IEA:n ennuste tuki Vortexan tulkintaa

Vortexan näkemystä vahvisti riippumattomasti IEA:n kuukausiraportti. Maailmanlaajuinen öljyntarjonta kasvoi heinäkuussa 2,4 miljoonalla barrelilla päivässä 101,5 miljoonaan barreliin päivässä. Tästä huolimatta tarjonta oli edelleen 6,3 miljoonaa barrelia päivässä pienempi kuin vuotta aiemmin, ja Persianlahden tuotannosta oli IEA:n mukaan yhä suljettuna 8,3 miljoonaa barrelia päivässä.

IEA arvioi lisäksi, että vuoden 2026 keskimääräinen öljyntarjonta supistuisi 4,3 miljoonalla barrelilla päivässä noin 102 miljoonaan barreliin päivässä. Kolmannelle neljännekselle järjestö ennusti 1,8 miljoonan barrelin päivittäistä maailmanlaajuista alijäämää.

Miksi noin 90 dollarin öljynhinta saattoi silti näyttää liian matalalta?

Brent-laadun hinta liikkui 18. elokuuta noin 91 dollarissa barrelilta. Hinta oli noussut selvästi, mutta Reutersin mukaan markkinat vasta alkoivat hinnoitella pitkään jatkuvan häiriön mahdollisuutta. Konfliktin alkuvaiheen paniikkilisä oli samalla osittain sulanut pois.

Vortexan näkökulmasta noin 90–92 dollarin hinta ei ehkä kuvastanut riittävästi sitä, että:

1. useiden tärkeiden viejien toimitukset supistuivat samanaikaisesti;
2. merellä ja maissa olevat fyysiset varastot pienenivät nopeasti; ja
3. IEA ennusti tarjonnan jäävän kolmannella neljänneksellä kysyntää pienemmäksi.

Toisin sanoen markkinat saattoivat pitää häiriöitä vielä osittain väliaikaisina, vaikka fyysiset mittarit kertoivat tarjonnan kiristymisestä.

Pakotteiden kiertäminen kertoi toimitusten vaikeutumisesta

Windwardin 17. elokuuta tekemässä arviossa noin 20 Hormuzinsalmen lähellä sijaitsevassa Koh-e-Mubarak-ankkuripaikassa ollutta alusta yhdistettiin epäiltyyn pakotteiden kiertämiseen ja alusten välisiin siirtoihin. Kahdeksan alusta oli Yhdysvaltain valtiovarainministeriön alaisen OFAC-viraston nimeämiä.

Tämä viittasi siihen, että osa Iranin öljystä oli pysähtynyt, kätketty tai siirretty tavanomaista hankalampia kanavia pitkin sen sijaan, että se olisi ollut vapaasti saatavilla avoimilla markkinoilla.

Mitkä tekijät voisivat heikentää tarjontakriisin uhkaa?

Vortexan varoitus ei tarkoittanut, että alijäämä olisi väistämätön tai että hinnat voisivat nousta rajatta. Yhdysvaltojen kasvavat raakaöljyvarastot voisivat normaalisti lieventää nousupainetta. Toisaalta laskevat tislevarastot, kuten dieselin varastot, viittasivat edelleen kireään tilanteeseen.

Myös kysynnän heikkeneminen voisi pienentää alijäämää. IEA ennusti öljyn maailmanlaajuisen kysynnän supistuvan vuonna 2026 1,6 miljoonalla barrelilla päivässä. Sähköautojen yleistyminen ja korkean öljynhinnan aiheuttama kulutuksen väheneminen voisivat siten vaimentaa tarjontahäiriön vaikutusta.

Vortexan tulkinta riippui ennen kaikkea siitä, kuinka pitkään häiriöt jatkuisivat. Hormuzin ja Bab el-Mandebin liikenteen pysyvä normalisoituminen, Persianlahden ulkopuolisen tarjonnan kasvu tai Kiinan kysynnän odotettua voimakkaampi heikkeneminen lieventäisivät painetta. Uudet häiriöt Persianlahdella tai Mustallamerellä puolestaan vahvistaisivat varoituksen perusteluja.