YK:n pääsihteerikisa on yhä auki – Grynspan johtaa toisen oljenkorsikyselyn alla

YK:n pääsihteerin seuraajasta käytävä kilpailu on edelleen täysin avoin, kun turvallisuusneuvosto järjestää tänään toisen luottamuksellisen ja ei-sitovan oljenkorsikyselyn. Ensimmäisen kierroksen perusteella Rebeca Grynspan on varhainen suosikki, mutta yksikään ehdokas ei ole lähellä varmaa suositusta. Ratkaisevaksi nousee se, kuka pystyy kokoamaan yhdeksän ääntä ja samalla välttämään kaikkien viiden pysyvän jäsenmaan veto-oikeuden.

Mitä ensimmäinen kysely kertoi?

Turvallisuusneuvoston 15 jäsentä arvioivat ehdokkaita anonyymisti kolmella vaihtoehdolla: ”kannatetaan”, ”vastustetaan” tai ”ei mielipidettä”. Kyse oli alustavasta kannatusmittauksesta, ei varsinaisesta päätöksestä.

• Costa Rican Rebeca Grynspan sai 10 ”kannatetaan”-merkintää, yhden ”vastustetaan”-merkinnän ja neljä ”ei mielipidettä” -merkintää.
• Guyanan Carolyn Rodrigues-Birkett sijoittui toiseksi yhdeksällä kannatusmerkinnällä. Hän sai lisäksi kaksi vastustusmerkintää ja neljä ”ei mielipidettä” -merkintää.
• Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n johtaja Rafael Grossi Argentiinasta oli kolmas seitsemällä kannatusmerkinnällä. Hän sai kaksi vastustusmerkintää ja kuusi ”ei mielipidettä” -merkintää.

Ensimmäisen kolmen takana olivat Michelle Bachelet Chilestä, María Fernanda Espinosa Ecuadorista, Macky Sall Senegalista ja Olara Otunnu Ugandasta. Ensimmäinen kierros oli kuitenkin vasta lähtötilanteen kartoitus, ei ehdokkaiden pudotusäänestys.

Kahdeksas ehdokas tuli mukaan myöhään

Ecuadorilainen Ivonne Baki ei osallistunut ensimmäiseen kyselyyn. Tyynenmeren saarivaltio Tonga nimitti hänet ehdokkaaksi vasta tällä viikolla, minkä myötä hänestä tuli kisan kahdeksas ehdokas ja toinen Ecuadoria edustava ehdokas. Baki on toiminut Ecuadorin ministerinä sekä maan suurlähettiläänä Ranskassa, Qatarissa ja Yhdysvalloissa.

Baki, 75, on nostanut kampanjansa kärjeksi konfliktien ehkäisemisen ja YK:n uudistamisen. Hän on puhunut myös Libanonin sisällissodan aikaisista kokemuksistaan.

Väitteisiin siitä, että Baki nauttisi Yhdysvaltojen tukea tai että hänen suhteensa Donald Trumpiin ja Bill Clintoniin merkitsisivät Washingtonin kannatusta, on syytä suhtautua varauksella. Saatavilla olevat tiedot eivät vahvista virallista suositusta tai Yhdysvaltojen sitoutumista hänen äänestämiseensä.

Ketkä ovat ehdolla?

Kahdeksan ehdokasta ovat:

• Rebeca Grynspan, Costa Rica
• Carolyn Rodrigues-Birkett, Guyana
• Rafael Grossi, Argentiina
• Ivonne Baki, Ecuador
• María Fernanda Espinosa, Ecuador
• Michelle Bachelet, Chile
• Macky Sall, Senegal
• Olara Otunnu, Uganda

Ensimmäisen kyselyn perusteella Grynspan, Rodrigues-Birkett ja Grossi ovat kisan vahvimmat nimet. Bakin myöhäisen mukaantulon vuoksi hänen kannatuksestaan turvallisuusneuvostossa ei vielä ole näyttöä.

Kiista Baerbockin roolista

YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Annalena Baerbock on vaatinut, että ehdokkaat nimetään ajoissa ja että 193 jäsenvaltiolle järjestetään avoimia keskusteluja ehdokkaiden kanssa. Hän on myös tukenut prosessin suurempaa läpinäkyvyyttä ja jäsenmaiden laajempaa osallistumista.

Yhdysvallat ja Venäjä katsovat, että Baerbockin toiminta sivuaa turvallisuusneuvostolle YK:n peruskirjassa kuuluvaa toimivaltaa. Washington on syyttänyt häntä prosessin horjuttamisesta, kun taas Moskova on ilmoittanut olevansa huolissaan hänen omaksumastaan roolista.

Yleiskokouksen puheenjohtajan näkemyksillä on tässä ennen kaikkea poliittista, ei oikeudellisesti ratkaisevaa painoarvoa. Turvallisuusneuvosto valitsee ehdokkaan, jonka se myöhemmin suosittelee yleiskokoukselle.

Venäjä pitää vaihtoehdot avoimina

Moskova on vihjannut, että kisaan voi vielä tulla uusia nimiä, ja arvostellut nykyisen pääsihteerin António Guterresin toimintaa erityisesti YK:n tehokkuuden ja konfliktien hallinnan yhteydessä.

Venäjän avoimuus uusille ehdokkaille säilyttää sen vaikutusvaltaa. Uusien nimien esiin nostaminen voi estää nopean yhteisymmärryksen syntymisen nykyisten kärkiehdokkaiden ympärille. Saatavilla olevat tiedot eivät kuitenkaan osoita, että Venäjä olisi sitoutunut tukemaan tai torjumaan jotakin nimettyä ehdokasta.

Miten valinta etenee?

YK:n peruskirjan 97 artiklan mukaan turvallisuusneuvosto suosittelee yhtä ehdokasta yleiskokouksen hyväksyttäväksi. Ehdokas tarvitsee vähintään yhdeksän turvallisuusneuvoston 15 äänestä, eikä yksikään Kiinan, Ranskan, Venäjän, Britannian tai Yhdysvaltojen muodostamasta viidestä pysyvästä jäsenmaasta saa käyttää veto-oikeuttaan.

Myöhemmissä oljenkorsikyselyissä pysyvien jäsenmaiden kannat tehdään yleensä näkyvämmiksi. Näin voidaan arvioida, onko jollakin ehdokkaalla vetoeste ennen kuin prosessi etenee varsinaiseen suositukseen.

António Guterresin toinen viisivuotiskausi päättyy 31. joulukuuta. Poliittinen, ei sitova, alueellisen vuorottelun periaate suosisi tällä kertaa Latinalaista Amerikkaa ja Karibiaa. Se auttaa selittämään, miksi alueelta on mukana useita vahvoja ehdokkaita. Prosessi voi jatkua lokakuulle tai pidemmällekin, jos pysyvät jäsenmaat eivät löydä yhteistä linjaa.

Toisen kyselyn tärkein kysymys ei siksi ole vain se, kuka saa eniten ”kannatetaan”-merkintöjä. Olennaisempaa on, löytyykö ehdokas, joka pystyy kokoamaan vähintään yhdeksän ääntä ja olemaan samalla hyväksyttävä kaikille viidelle veto-oikeutetulle jäsenmaalle.