Ilmastonmuutos voi lähes kolminkertaistaa Euroopan metsäpalojen vuosittain polttaman alan

Luvut ovat mallinnettuja arvioita, eivät tarkkoja ennusteita yksittäisistä paloista. Ne kuvaavat sitä, miten ilmaston lämpeneminen muuttaa palosäätä ja siten metsäpalojen kokonaisriskiä Euroopassa.

Välimeri on edelleen keskus, mutta riski leviää pohjoisemmaksi

Välimeren alue pysyy tutkimuksen perusteella Euroopan merkittävimpänä metsäpalojen riskialueena. Alueella kuumemmat ja kuivemmat olosuhteet voimistavat jo ennestään paloille suotuisaa ilmastoa.

Kasvava huoli liittyy kuitenkin myös Länsi- ja Keski-Eurooppaan, jossa laajoihin metsäpaloihin on historiallisesti totuttu vähemmän. Kuumuuden, maaperän kosteuden vähenemisen ja tuulisuuden yhteisvaikutus kuivattaa kasvillisuutta ja voi nopeuttaa palojen leviämistä huomattavasti.

Vuoden 2026 tilanne näyttää, kuinka nopeasti kriisi voi kasvaa

Euroopassa oli palanut 19. elokuuta 2026 mennessä 616 202 hehtaaria. Määrä oli yli kaksinkertainen vuosien 2006–2025 pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna kyseisenä ajankohtana, vaikka se jäi vuoden 2025 poikkeuksellisen korkeasta tasosta.

Vuoden 2025 EU:n metsäpalokausi oli ennätysten tuhoisin: tulipalot polttivat 1 079 538 hehtaaria.

Myös taloudelliset seuraukset ovat mittavia. Kesän 2026 palojen kustannusten arvioitiin ylittäneen elokuun alkuun mennessä 15 miljardia euroa. Arviot vaihtelevat laskentatavan ja mukaan otettujen vahinkojen perusteella, joten kyse on alustavista kokonaisluvuista eikä lopullisesta tilinpäätöksestä.

Euroopan komission mukaan metsäpalot aiheuttavat EU:ssa jo ennen terveys-, luonto-, maatalous-, metsä- ja matkailuvaikutusten huomioimista vuosittain noin 2,5 miljardin euron omaisuus- ja infrastruktuurivahingot.

Ennaltaehkäisy voi pienentää laskua

Tutkimuksen keskeinen viesti ei ole, että palojen torjunta olisi hyödytöntä. Päinvastoin, parempi palohallinta voi pienentää palanutta alaa ja estää yksittäisiä syttymiä kasvamasta laajoiksi katastrofeiksi.

Tehokkaita toimia ovat esimerkiksi:

• kasvillisuuden ja palokuorman suunnitelmallinen hallinta
• palonkestävämpien maisemien ennallistaminen
• suoja-alueiden rakentaminen asutuksen ympärille
• kansalaisten ohjeistus ja riskiviestintä
• palojen aikaisempi havaitseminen ja varoitusjärjestelmät
• paikallisten sammutusjoukkojen kouluttaminen
• riittävä maa- ja ilmasammutuskalusto.

Kun palo havaitaan aikaisin ja siihen päästään käsiksi nopeasti, sen leviämistä voidaan rajoittaa. Tämä voi vähentää paitsi tuhoutunutta maa-alaa myös jälleenrakennuksen, raivauksen ja elinkeinojen palauttamisen kustannuksia. EU edistää kokonaisvaltaista metsäpaloriskien hallintaa ja kestävää palokuorman hallintaa.

Kaikkein rajuimpia paloja ei välttämättä pystytä hallitsemaan

Ilmaston lämpenemisen myötä kuumuuden, kuivuuden ja voimakkaiden tuulien yhdistelmät voivat synnyttää paloja, jotka leviävät liian nopeasti ja laajalla alueella nykyisten sammutusjärjestelmien hallittaviksi. Järjestelmät on monin paikoin suunniteltu historiallisten, aiempaa lievempien olosuhteiden perusteella.

Siksi tutkijoiden johtopäätös on kaksijakoinen: Euroopan on vahvistettava paikallisesti sopivaa ennaltaehkäisyä, varautumista ja sammutuskykyä heti, mutta samalla vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä nopeasti. Ilman päästövähennyksiä palosään paheneminen voi edetä nopeammin kuin sopeutumistoimet pystyvät siihen vastaamaan.