Hangzhoun T2-robottipoliisit voivat varoittaa – mutta eivät pidättää tai sakottaa

Liikenteenohjauksen lisäksi robotit voivat neuvoa kävijöitä esimerkiksi reiteissä ja muissa perusasioissa. Käytännössä T2 onkin yhdistelmä liikenneanturia, yleisöneuvontapistettä ja näkyvää tienvarsimuistutusta – ei perinteinen partioiva poliisi.

Millaisia rikkomuksia robotit voivat havaita?

Julkisuudessa on mainittu muun muassa seuraavat tilanteet:

• sähköpyörällä tai muulla moottorittomalla ajoneuvolla ajaminen ilman kypärää
• matkustajan kuljettaminen tilanteessa, jossa se on sähköpyörällä kiellettyä
• pysähtyminen merkityn pysäytysviivan päälle tai sen yli
• tien ylittäminen jalankulkijana liikennevalon vastaisesti
• jalankulkijan siirtyminen moottoriajoneuvoille tarkoitetulle kaistalle tai jääminen sinne

Kun järjestelmä havaitsee epäillyn rikkomuksen, se antaa suullisen varoituksen. Kiinalaisen valtiollisen median mukaan, jos henkilö ei korjaa toimintaansa kolmen muistutuksen jälkeen, järjestelmä voi tallentaa asiaan liittyvät havainnot ja lähettää ne Hangzhoun yleisen turvallisuuden viranomaisten liikenteenhallinnan alaiselle ennakkovaroituskeskukselle.

Prosessia on täsmällisempää kuvata havaitsemiseksi, varoittamiseksi ja asian välittämiseksi. Se ei tarkoita, että robotti olisi itse määrännyt sakon tai ratkaissut henkilön oikeudellisen vastuun.

Mitä tuloksia SUPCON on ilmoittanut?

SUPCON kertoo Hangzhoun robottien antaneen toukokuun käyttöönoton jälkeen yli 170 000 varoitusta. Yhtiön mukaan kypärättä ajamisen ja pysäytysviivan ylittämisen kuukausittaiset tapaukset vähenivät samalla yli 40 prosenttia.

Luvut kertovat järjestelmän aktiivisesta käytöstä, mutta niitä on syytä pitää yhtiön ilmoittamina tuloksina. Saatavilla olevissa raporteissa ei ole riippumatonta arviointia, vertailua vastaaviin risteyksiin ilman robotteja tai menetelmää, jolla robottien vaikutus erotettaisiin muista liikenneturvallisuustoimista. Myöskään suuri varoitusten määrä ei yksin osoita, että robotit aiheuttivat vähenemisen.

Aiemmissa uutisissa kerrottiin 11 897 varoituksesta kolmen päivän aikana – keskimäärin yksi varoitus minuutin ja 43 sekunnin välein. Luku perustui Hangzhou Dailyn raportointiin ja havainnollistaa järjestelmän kykyä jatkuviin muistutuksiin, mutta se ei ole riippumaton mittari robottien tarkkuudesta tai tehokkuudesta.

Miksi T2 ei voi pysäyttää, sakottaa tai ottaa ihmisiä kiinni?

Roboteilla ei ole tiettävästi pidätysvaltuuksia, asetta tai fyysisen pakottamisen tehtävää. Niiden suunnittelu rajoittuu liikenteen ohjaamiseen, muistutusten antamiseen ja tietojen välittämiseen ihmisviranomaisille.

Taustalla on teknisten rajoitusten lisäksi oikeudellinen syy. Kiinan hallinnollisia rangaistuksia koskevan lain mukaan hallinnollinen seuraamus on hallintoelimen lain nojalla ja säädettyä menettelyä noudattaen määräämä toimi. Laissa todetaan myös, että hallinnollisia seuraamuksia toimeenpanevat siihen pätevöityneet lainvalvontaviranomaiset.

Kaupallinen robotti voi siten tukea havainnointia ja todisteiden keräämistä, mutta se ei itse ole sakon, kiinnioton tai vapaudenriiston laillisesti valtuutettu päätöksentekijä. Mahdollisen myöhemmän täytäntöönpanon on kuuluttava asianmukaiselle ihmisjohtoiselle viranomaiselle ja noudatettava sovellettavaa menettelyä.

Tekniset rajat ovat käytännössä merkittäviä

T2 on suunniteltu jäsenneltyihin ympäristöihin: merkittyihin risteyksiin, ennalta tunnettuihin liikennevaloihin ja melko rajattuun joukkoon havaittavia käyttäytymismalleja. Raportoiduista ominaisuuksista ei pitäisi päätellä, että kyse olisi yleiskäyttöisestä autonomisesta poliisista.

Järjestelmän suunnitteluun liittyy useita rajoituksia:

• Liikkuvuus: Pyörillä kulkeva alusta sopii kiinteisiin tai valmiiksi valmisteltuihin julkisiin tiloihin, mutta on ihmispoliisia vähemmän mukautuva ruuhkissa, vaurioituneilla alueilla tai esteiden keskellä.
• Havainnointi: Kamerajärjestelmien ja tutkan on tulkittava liikkeet, tiemerkinnät, liikennevalot ja useiden tienkäyttäjien samanaikaiset vuorovaikutukset. Julkiset raportit eivät kerro järjestelmän tarkkuudesta tai väärien hälytysten määrästä.
• Tilanteiden eskalointi: Robotti voi toistaa varoituksen, mutta se ei pysty turvallisesti ratkaisemaan vastakkainasettelua, lähtemään henkilön perään tai arvioimaan nopeasti muuttuvaa vaaratilannetta.
• Todisteiden laatu: Saatavilla olevissa tiedoissa ei kuvata riippumattomia testejä törmäysturvallisuudesta, kyberturvallisuudesta, tietojen säilytysajoista, yksityisyydestä, vinoumista tai tallennettujen rikkomusten todistusvoimalle asetetuista vaatimuksista.

Näyttö tukee siis vahvimmin rajattua johtopäätöstä: T2 pystyy hoitamaan toistuvaa valvonta- ja muistutustyötä tietyissä liikenneympäristöissä. Se ei riitä osoittamaan, että robotit selviytyisivät luotettavasti poliisityön koko monimutkaisuudesta.

Mitä suojatoimia tiedetään – ja mikä on vielä epäselvää?

Selkein suojamekanismi on koneellisen avun ja oikeudellisen vallankäytön erottaminen. Robotti voi havainnoida, varoittaa ja välittää tietoja, mutta laillisen seuraamuksen määräämisestä vastaa toimivaltainen viranomainen. Kiinan hallinnollinen oikeusjärjestelmä sisältää myös menettelyjä ja muutoksenhakumekanismeja esimerkiksi sakkoihin ja muihin pakkotoimiin liittyen.

Jos käyttö laajenee, vastuullisen järjestelmän pitäisi käsitellä vähintään viittä aluetta:

1. Ihmisen tekemä tarkistus ennen seuraamusta: Koneen tuottaman hälytyksen ei pitäisi muuttua automaattisesti rangaistukseksi ilman siitä vastaavan viranomaisen arviota.
2. Todisteiden eheys: Video- ja anturitietojen säilyttämiseen, todentamiseen ja riitauttamiseen tarvittaisiin selkeät säännöt.
3. Tieto ja muutoksenhaku: Ihmisten pitäisi saada tietää, mitä heidän väitetään tehneen ja miten päätöksestä voi valittaa.
4. Yksityisyys ja säilytys: Julkisilla paikoilla kuvattavan aineiston tunnistamiseen, säilyttämiseen ja jakamiseen pitäisi olla selvät rajat.
5. Turvallisuus ja vastuu: Nimetyn käyttäjän tai viraston pitäisi vastata toimintahäiriöistä, törmäyksistä, virheellisistä varoituksista ja järjestelmäpäivityksistä.

Saatavilla olevissa raporteissa ei yksilöidä Hangzhoussa julkistettua sääntöä, joka vahvistaisi kaikki nämä robottien käyttöön liittyvät suojat. Se ei todista, ettei sisäisiä menettelyjä olisi olemassa, vaan että julkaistu näyttö ei riitä niiden arvioimiseen.

Kuinka laajalle järjestelmä voi levitä?

SUPCON on kertonut, että lähes 50 vastaavaa robottia toimi elokuussa noin kahdeksassa kaupungissa kolmessa Kiinan maakunnassa. Yhtiön mukaan määrä voisi nousta lähes 200 robottiin vuoden loppuun mennessä.

Luvut viittaavat varhaiseen kotimaan laajentumiseen, mutta ne ovat edelleen yhtiön ilmoittamia. SUPCON on puhunut myös kansainvälisestä kasvusta, mutta saatavilla oleva näyttö ei vahvista tiettyä ulkomaista käyttöönottoa tai viennin laajuutta.

Ulkomailla kyse ei olisi vain laitteiden myynnistä. Jokaisen markkinan pitäisi ratkaista, kenellä on oikeus käyttää poliisin toimivaltuuksia, miten julkista valvontaa säännellään, mitä hankintasääntöjä sovelletaan ja miten automatisoituja päätöksiä tarkastetaan. Siksi varoituksiin rajoittuva liikenteenavustusmalli voisi olla helpompi viedä ulkomaille kuin järjestelmä, joka kytkeytyy suoraan sakkoihin tai muuhun pakkovaltaan.

T2 kertoo Kiinan robottialan kaupallistamisesta

Hankkeen tärkein viesti ei ole se, että robotit olisivat korvaamassa liikennepoliiseja. Olennaisempaa on, että yritykset etsivät kaupallista arvoa rajatuista ja näkyvistä tehtävistä, joita kaupungit voivat kokeilla käytännössä.

Liikenteenhallinta sopii tähän hyvin: ympäristö on jäsennelty, käyttäytyminen toistuvaa, hyödyt helposti esiteltävissä ja kone voidaan pitää juridisesti ihmispoliisin alaisena. Pyörillä kulkeva rakenne vähentää samalla monia täysin kaksijalkaisiin humanoideihin liittyviä tasapainoilu-, navigointi- ja turvallisuushaasteita.

T2 edustaa tässä mielessä käytännöllistä kaupallistamisstrategiaa. Robotti viedään todelliseen julkiseen ympäristöön, toimintakokemusta kerätään, palvelun mitattavaa hyötyä esitellään ja pilotilla tuetaan laajempaa käyttöönottoa. Hanke osoittaa, miten humanoidilta näyttävät robotit voivat tulla osaksi arjen infrastruktuuria ilman, että niiden tarvitsee ensin muuttua yleiskäyttöisiksi työntekijöiksi – tai autonomisiksi poliiseiksi.

Tällä hetkellä varovaisin ja vahvin johtopäätös on seuraava: Hangzhoun T2-robotit ovat hyödyllisiä mutta rajallisia liikenteen apulaisia. Niiden ilmoitettu käyttölaajuus ja varoitusmäärät kertovat kunnianhimoisesta pilotista, mutta riippumattomien suorituskyky- ja suojatoimitietojen puute jättää avoimiksi vaikeammat kysymykset tarkkuudesta, vastuusta ja yleisön hyväksynnästä.