Muutos siirtää personointia eteenpäin yksinkertaisista reaktioista, kuten julkaisun piilottamisesta tai aiheen merkitsemisestä ei-toivotuksi. Suositusjärjestelmän ei enää tarvitse vain päätellä mieltymyksiä, vaan käyttäjä voi kertoa ne suoraan luonnollisella kielellä.
Google esittelee myös interaktiivisen Preferred Sources -painikkeen, jonka julkaisijat voivat sijoittaa omille verkkosivuilleen. Kun lukija painaa painiketta, julkaisu lisätään Googlessa suosikkilähteeksi ja lukija palautetaan heti samalle sivulle, jota hän oli lukemassa.
Googlen Search Central -ohjeissa suositellaan painikkeen JavaScript-toteutusta. Jos julkaisija ei pysty käyttämään sitä, vaihtoehtona on deeplink-linkki, joka vie lukijan Googlen lähdeasetuksiin.
Valittu lähde voidaan näyttää käyttäjälle näkyvämmin Googlen eri palveluissa, kuten Top Stories -uutisnostoissa, AI Overviews -yhteenvedoissa ja AI Mode -haussa. Kyse ei siis ole vain tavallisesta seuraa-painikkeesta: lukijan sivustolla tekemä valinta vaikuttaa hänen tulevaan näkyvyyteensä Googlen personoiduissa ja tekoälyä hyödyntävissä hakunäkymissä.
Androidin Google News tekee päivittäisistä äänikoosteista helpommin räätälöitäviä aiheiden perusteella. Käyttäjä voi valita laajempia aihealueita ja tarkempia alateemoja. Googlen mukaan koosteissa kerrotaan lähteet selkeästi ja tarjotaan linkit alkuperäisiin kokonaisiin artikkeleihin, jotta kuuntelija voi siirtyä lukemaan varsinaisen jutun.
Google Newsissä voi jo seurata aiheita, sijainteja ja lähteitä sekä hallita sitä, mitä syötteessä näytetään. Päivitetyt äänikoosteet laajentavat personoinnin myös kuunteluun. Ne voivat sopia käyttäjille, jotka haluavat nopean uutiskatsauksen ilman perinteisen uutisvirran selaamista.
Google kertoo, että käyttäjät ovat valinneet yli 600 000 yksilöllistä lähdettä. Aiemmin, ominaisuuden ensimmäisen julkaisun yhteydessä, määrä oli yli 345 000.
Luku kertoo ominaisuuden käytöstä, mutta sitä on tulkittava varoen. Se mittaa valittujen yksilöllisten lähteiden määrää – ei välttämättä yksittäisiä käyttäjiä, julkaisijoiden toteuttamia painikkeita, loppuun vietyjä käyntejä tai julkaisijoille syntynyttä lisäliikennettä. Googlen ilmoitus osoittaa siis, että ominaisuutta käytetään, mutta ei kerro, kuinka paljon liikennettä yksittäinen julkaisu sen avulla saa.
Google kertoo, että käyttäjän Preferred Sources -lähteiksi valitsemien julkaisujen linkkejä klikataan noin kaksi kertaa enemmän kuin muita samassa tekoälyn tuottamassa vastauksessa lainattuja linkkejä.
Tulos on julkaisijoille lupaava, mutta kyse ei ole riippumattomasta kausaalitutkimuksesta. Julkaisun tarkoituksella suosikikseen valinneet ihmiset ovat todennäköisesti kiinnostuneempia juuri kyseisestä lähteestä kuin tavalliset hakijat. He saattaisivat klikata lähdettä muita useammin myös ilman Preferred Sources -merkintää. Googlen raportoima tulos osoittaa siksi korrelaation, ei taattua liikenteen kasvua jokaiselle julkaisijalle.
Myös julkaisijoiden oma näkyvyys ominaisuuden tuloksiin on rajallinen. Raportoinnin mukaan julkaisijat eivät saa täydellistä koontinäkymää siitä, kuinka moni käyttäjä on valinnut heidän sivustonsa tai kuinka paljon liikennettä asiaankuuluvista Search-näkymistä on tullut.
Preferred Sources on ennen kaikkea lukijasuhdetta vahvistava mekanismi. Lukijan on ensin löydettävä julkaisu, päätettävä pitää siitä ja valittava se suosikkilähteeksi. Siksi toiminto voi olla hyödyllinen vakiintuneille brändeille ja palaaville yleisöille, mutta se ei yhtä helposti korvaa laajaa löytöliikennettä, jota julkaisija saa ihmisiltä, jotka eivät ole vielä valinneet mitään lähdettä.
Suurempi haaste on se, että Googlen tekoälytoiminnot voivat vastata kysymykseen suoraan hakutulossivulla. Euroopan parlamentin tutkimuskatsauksen mukaan saatavilla oleva näyttö viittaa siihen, että tekoälyn tuottamat yhteenvedot vähentävät käyntejä julkaisijoiden verkkosivuilla. Tässä ympäristössä työkalu, joka lisää jo valitun lähteen klikkauksia, voi parantaa joidenkin jäljelle jäävien käyntien laatua – mutta se ei välttämättä palauta perinteisen hakuliikenteen kokonaismäärää.
Myös Googlen oma kuvaus korostaa ristiriitaa: Preferred Sources auttaa käyttäjää löytämään suosikkijulkaisunsa Top Stories -nostoista, AI Overviews -yhteenvedoista ja AI Modesta, mutta nämä tekoälynäkymät voivat silti tiivistää tiedon ennen kuin käyttäjä siirtyy lähteen sivustolle.
Googlen tekoälyhaun hallintatoiminnot tuovat päätökseen vielä yhden kerroksen. Julkaisijat voivat kieltäytyä näkymästä AI Overviewsissa ja AI Modessa tai siitä, että niiden sisältöä käytetään näissä ominaisuuksissa, ja säilyä samalla tavallisissa hakutuloksissa sekä Discover-syötteessä.
Valinta ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Mukana pysyminen säilyttää mahdollisuuden tulla mainituksi tekoälytuloksissa ja hyötyä Preferred Sourcesista, mutta samalla julkaisija altistuu niin sanotulle zero-click-kokemukselle, jossa käyttäjä saa vastauksen poistumatta hakusivulta. Kieltäytyminen puolestaan rajaa näkyvyyttä näissä tekoälynäkymissä ja merkitsee niistä saatavien näyttöjen tai liikenteen menettämistä, vaikka näkyvyys tavallisessa haussa voi säilyä.
Sopiva ratkaisu riippuu julkaisijan tavoitteista, yleisön käyttäytymisestä ja siitä, pystyykö se mittaamaan klikkausta pidemmälle ulottuvia tuloksia, kuten tilauksia tai palaavia lukijoita. Nykyinen näyttö ei oikeuta pitämään Preferred Sourcesia todistettuna korvaajana menetetylle hakuliikenteelle.
Googlen kolme päivitystä vievät sisältöekosysteemiä kohti yksilöllisempää mallia:
Yhdessä nämä ominaisuudet voivat vahvistaa lukijoiden ja sellaisten julkaisujen välistä suhdetta, joilla on jo luottamusta tai tunnettuutta. Ne eivät kuitenkaan ratkaise laajempaa rakenteellista ongelmaa: Search vastaa yhä useampiin kysymyksiin ilman, että käyttäjä siirtyy verkon alkuperäiselle sivustolle.
Toistaiseksi varovaisin ja perustelluin johtopäätös on tämä: Google tarjoaa julkaisijoille uusia keinoja lukijoiden sitouttamiseen ja näkyvyyden parantamiseen, mutta liikenteen todellinen palautuminen on edelleen osoittamatta.