Iran varoittaa Saudi-Arabiaa Huthien vastaiskuista – Punaisenmeren kriisi laajenee

Mitä Iranin vallankumouskaarti varoitti?

Iranin islamilaisen vallankumouskaartin (IRGC) tiedottaja Hossein Mohebi sanoi 20. elokuuta, ettei Saudi-Arabia pystyisi hallitsemaan Jemeniä ja Ansarullahia – huthiliikkeen toista nimitystä – eikä pysymään turvassa sen hyökkäyksiltä.

Kyse ei ollut riippumattomasti varmennetusta sotilaallisesta ennusteesta, vaan Iranin vaikutusvaltaisimman sotilasorganisaation julkisesta varoituksesta. Mohebin viesti oli käytännössä tämä: mitä voimakkaammin Saudi-Arabia painostaa huthiliikettä, sitä rajumpia vastaiskuja se voi saada osakseen.

Varoitus haastaa Riadin kyvyn saavuttaa kaksi tavoitetta samanaikaisesti:

• pitää huthit aisoissa Jemenissä; ja
• suojata Saudi-Arabian alue, lentokentät, satamat ja energiainfrastruktuuri ohjus- ja drooni-iskuilta.

Huthit väittivät 20. elokuuta iskeneensä Saudi-Arabian kohteisiin Najranin alueella, muun muassa lentokentälle ja Aramcon laitokseen. Saudi-Arabian viranomaiset tai valtion öljy-yhtiö Aramco eivät kuitenkaan vahvistaneet väitteitä artikkelin käytettävissä olleissa lähteissä.

Miten uusi väkivallan kierre alkoi?

Saudi-Arabian ja huthien välinen suhteellinen rauha kesti noin neljä vuotta. Kierre alkoi uudelleen 13. heinäkuuta, kun Sanaassa sijaitsevan kansainvälisen lentokentän kiitotiehen kohdistui isku iranilaisen lentokoneen laskeutumisen estämiseksi. Jemenin kansainvälisesti tunnustettu hallitus ilmoitti olevansa operaation takana, kun taas huthit syyttivät iskusta Saudi-Arabiaa.

Huthit vastasivat ampumalla ohjuksia Saudi-Arabian suuntaan ja väittivät kohteekseen muun muassa Abhan lentokentän. Saudi-Arabian johtama koalitio ilmoitti ilmatorjuntansa torjuneen ohjukset eikä tapauksessa raportoitu uhreista.

Näin lentoyhteydestä ja pääsystä huthien hallitsemaan Jemeniin syntynyt kiista muuttui nopeasti uudeksi Saudi-Arabian ja Iranin tukeman aseellisen liikkeen väliseksi iskujen sarjaksi.

Konflikti siirtyi merelle

Huthit ilmoittivat 20. heinäkuuta niin kutsutusta Saudi-Arabian vastaisesta ”merisaartosta”. He perustelivat sitä Saudi-Arabian rajoituksilla huthien hallitsemien Luoteis-Jemenin satamien ja lentokenttien liikenteelle. Huthien lausunnoissa Saudi-Arabiaan kytkeytyviä aluksia varoitettiin käyttämästä Bab al-Mandabin salmea ja Saudi-Arabian Punaisenmeren satamia.

Bab al-Mandab on Punaisenmeren eteläinen portti ja yksi maailman tärkeistä merireiteistä. Siksi laivaliikenteeseen kohdistuvat uhat voivat vaikuttaa kaupankäyntiin ja energiakuljetuksiin paljon Jemenin taistelukenttää laajemmin.

Raportit ovat tämän jälkeen kuvailleet Saudi-Arabian tankkereihin, öljylaitoksiin ja muihin aluksiin kohdistuneita iskuja tai niiden yrityksiä. Kyseessä on siten kytkeytynyt merikriisi: Punaisenmeren reitin häiriöt vaikeuttavat Hormuzinsalmen vaihtoehdoksi ajateltua kuljetusreittiä, samalla kun Hormuzin liikenteen häiriöt lisäävät Punaisenmeren merkitystä.

BBC:n mukaan öljytankkereihin kohdistuva uhka oli pahimmillaan sitten Iranin sodan alkamisen. Hormuzinsalmen kautta kulkevien alusten määrä oli pudonnut jyrkästi aiempaan verrattuna.

Mitä IRGC:n tuesta tiedetään?

Mohebin varoituksen strateginen merkitys on siinä, että Iranin alueelliset kumppanit voivat aiheuttaa kustannuksia Saudi-Arabian alueella ja kansainvälisessä merenkulussa ilman, että Iran ottaa jokaista operaatiota avoimesti omalle vastuulleen.

Reutersin haastattelema saudiarabialainen virkamies sanoi Saudi-Arabian, Yhdysvaltojen ja muiden alueen maiden tiedustelutietojen viitanneen mahdollisiin koordinoituihin iskuihin. Niihin voisivat osallistua Irakin aseelliset ryhmät ja huthit, väitetysti IRGC:n valvonnassa. Mahdollisiksi kohteiksi mainittiin siviili- ja talousinfrastruktuuri, kuten energiakohteet, satamat ja lentokentät.

Erillisissä raporteissa, jotka perustuivat siepattuihin viesteihin ja muuhun tiedustelutietoon, väitettiin IRGC:n lähettäneen komentajia huthien hallitsemille alueille. Raporttien mukaan kaartin edustajat olisivat toimittaneet tiedustelu- ja kohdetietoa sekä valvoneet ohjusten, merivoimien aseiden ja Punaisenmeren suuntaan sijoitettujen droonilaukaisinten käyttöä.

Nämä ovat vakavia väitteitä, mutta ne on syytä esittää raportoituna tiedusteluarviona, ei itsenäisesti vahvistettuna faktana. Käytettävissä olevat lähteet eivät myöskään vahvista, että huthit olisivat valmistelleet alueen valtaamista Bab al-Mandabin ympäriltä tai että Saudi-Arabian öljylastausten häiriöistä esitetyt tarkat arviot pitäisivät paikkansa.

Miksi varoitus kertoo laajemmasta alueellisesta konfliktista?

Mohebin lausunto sijoittuu tilanteeseen, jossa useat rintamat ovat kytkeytyneet toisiinsa:

1. Jemen ja Saudi-Arabia: Huthien ohjus- ja drooni-iskuja ovat seuranneet Saudi-Arabian iskut sekä osapuolten toisistaan poikkeavat kertomukset vastatoimista.
2. Punainenmeri: Huthien merisaarto ja laivoihin kohdistuneet iskut uhkaavat Saudi-Arabian yhteyksiä ja yhtä maailman tärkeistä kauppareiteistä.
3. Persianlahti: Hormuzinsalmen liikenne on häiriintynyt, mikä lisää painetta alueen energiahuollolle.
4. Iranin suhteet lähialueen valtioihin: Yhdistyneet arabiemiirikunnat ilmoitti 19. elokuuta keskeyttäneensä kaupan ja rahaliikenteen Iranin kanssa sen jälkeen, kun se oli kertonut aluevesiään kohti laukaistuista ohjuksista. Iran kiisti vastuunsa ja kutsui väitettä perusteettomaksi.
5. Kansainvälinen meripuolustus: Saudi-Arabia ilmoitti monikansallisesta aloitteesta, jonka tavoitteena on turvata merenkulun vapaus ja energiakuljetukset Bab al-Mandabin, Punaisenmeren ja Adeninlahden alueella. Alkuperäiseen kehykseen liittyi 14 maata, muun muassa Egypti, Turkki ja Pakistan.

Tämän vuoksi lausunnolla on merkitystä Iranin sotilasjohdon ulkopuolellakin. Se kehystää Saudi-Arabian ja huthien välisen yhteenoton osaksi laajempaa alueellista valtakamppailua, jossa satamiin, energiainfrastruktuuriin ja laivoihin kohdistuvilla iskuilla voidaan synnyttää poliittista ja taloudellista painetta kaukana Jemenistä.

Saudi-Arabian vastaus

Riad on yhdistänyt sotilaallisen voimannäytön ja meriturvallisuuteen tähtäävän alueellisen aloitteen. Saudi-Arabian johtama, Jemenin kansainvälisesti tunnustettua hallintoa tukeva koalitio lupasi aiemmin vastata kuningaskuntaan kohdistuviin uhkiin ”ennennäkemättömällä päättäväisyydellä ja voimalla”.

Heinäkuun 30. päivänä Saudi-Arabia esitteli suunnitelman monikansallisesta meripuolustusliittoumasta. Sen tavoitteena on vahvistaa meriturvallisuutta, turvata merenkulun vapaus sekä suojata kansainvälisiä kauppa- ja energiayhteyksiä Punaisellamerellä, Bab al-Mandabin salmessa ja Adeninlahdella.

Liittouman perustaminen osoittaa, että vastatoimet eivät enää rajoitu Saudi-Arabian omaan ilmatorjuntaan tai Jemenin operaatioihin. Kriisiä pyritään nyt hallitsemaan monikansallisesti, jotta kaupalliset reitit pysyisivät avoinna.

Johtopäätös

Hossein Mohebi varoitti, ettei Saudi-Arabia pystyisi hallitsemaan huthiliikettä eikä luotettavasti suojaamaan itseään sen vastaiskuilta. Varoitus seurasi selkeää eskalaatioketjua: 13. heinäkuuta tehtyä Sana'an lentokenttäiskua, huthien ohjusiskuja ja 20. heinäkuuta ilmoitettua merisaartoa.

Laajempi riski ei ole vain uusi Saudi-Arabian ja huthien välinen iskujen kierre. Jos Jemenin, Punaisenmeren ja Persianlahden tapahtumat kytkeytyvät entistä tiiviimmin toisiinsa, paikallinen yhteenotto voi muuttua pitkäkestoiseksi uhaksi alueen turvallisuudelle, energiakuljetuksille ja maailmankaupalle.

Käytettävissä oleva raportointi tukee tätä riskikuvaa. Sen sijaan väitteet yksityiskohtaisista operatiivisista suunnitelmista, Saudi-Arabian öljylastausten tarkoista keskeytysprosenteista ja IRGC:n suorasta määräysvallasta huthien toimintaan ovat edelleen vahvistamatta.