Hormuzinsalmen sulku nostaa Euroopan kaasuhuolet uudelle tasolle

Equinorin toimitusjohtaja Anders Opedal on arvioinut, ettei Eurooppa välttämättä yllä edes 80 prosentin varastotasoon ennen talven alkua. Saksan tilanne on vielä vaikeampi: maan varastot olivat 9. elokuuta vain 48-prosenttisesti täynnä, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 64 prosenttia.

Mitä tyhjemmät varastot ovat talven alkaessa, sitä herkemmin kylmä sää tai uusi toimitushäiriö näkyy hinnoissa. Varastot toimivat puskurina, joka tasaa kulutushuippuja – mutta nyt tuo puskuri on tavallista pienempi.

Yhdysvaltojen LNG-lastit suuntaavat Aasiaan

Euroopan haaste ei rajoitu Hormuzinsalmen kautta kulkeviin toimituksiin. Aasian korkeammat hinnat ovat houkutelleet joustavia LNG-lasteja pois Euroopasta. Aiemmissa arvioissa Euroopan on katsottu tarvitsevan noin 180 LNG-toimitusta enemmän kuin vuotta aiemmin varastojen täydentämiseksi.

Kesäkuussa Euroopan osuus Yhdysvaltojen LNG-viennistä putosi alle 42 prosenttiin. Samaan aikaan Egypti toi ennätykselliset 1,06 miljoonaa tonnia yhdysvaltalaista LNG:tä, ja myös Aasian ostajat lisäsivät hankintojaan.

Tämä tekee Euroopan tavoitteesta entistä kalliimman: saatavilla on kaasua, mutta sen hankkimisesta on kilpailtava muiden ostajien kanssa.

Miksi tilanne ei vielä merkitse varmaa kaasupulaa?

Euroopalla on useita suojatekijöitä. Norjan putkikaasu, monipuolinen LNG-tuontiinfrastruktuuri, kulutuksen vähentäminen sekä tuuli- ja aurinkovoiman kasvu pienentävät riskiä siitä, että kaasua jouduttaisiin säännöstelemään. Reutersin analyysin mukaan keskeinen kysymys onkin yhä enemmän kaasun hinta ja hintavaihtelu kuin se, pystyykö Eurooppa ylipäätään hankkimaan tarvittavat kaasumäärät.

Nämä tekijät eivät kuitenkaan korvaa menetettyä varastopuskuria eivätkä poista riippuvuutta kansainvälisistä LNG-markkinoista. Jos tarjonta pysyy pitkään kireänä, Eurooppa joutuu maksamaan toimituksista enemmän juuri silloin, kun talven kulutus kasvaa.

Mitä tämä merkitsee kotitalouksille ja teollisuudelle?

Lyhyellä aikavälillä suurin vaikutus on energialaskujen nousupaine. Jos markkinat pysyvät kireinä, hallitukset ja energiayhtiöt voivat kannustaa kotitalouksia ja yrityksiä säästämään kaasua ja sähköä.

Kylmä talvi kasvattaisi riskiä nopeasti: jo ennestään matalia varastoja jouduttaisiin purkamaan tavallista enemmän, mikä voisi aiheuttaa voimakkaita hintapiikkejä. Leudompi talvi, kulutuksen jatkuva supistuminen tai Hormuzinsalmen nopea ja luotettava avautuminen puolestaan lieventäisi tilannetta merkittävästi.

Myös helleaallot ja kuivuus voivat vaikeuttaa energiajärjestelmän toimintaa. Kuumuus lisää sähkön kysyntää, kun taas kuivuus voi rajoittaa vesivoimaa ja voimalaitosten jäähdytysveden saatavuutta. Romaniassa ennätyksellisen matala Tonava pakotti maan ainoan käytössä olleen ydinreaktorin irti sähköverkosta ja johti energia-hätätilan julistamiseen. Tällaiset häiriöt voivat lisätä fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvaa kysyntää juuri silloin, kun kaasu on kallista ja niukkaa.

Johtopäätös: aikaa on, mutta puskuria vähän

Eurooppa voi välttää varsinaisen energiakriisin, jos Hormuzin ulkopuolista LNG:tä on jatkuvasti saatavilla, sää pysyy kohtuullisena, kulutusta onnistutaan vähentämään eikä uusia suuria toimituskatkoja synny.

Nykyinen näyttö viittaa ennen kaikkea siihen, että Euroopan talven kaasutilanne on tavallista haavoittuvampi ja altis hintashokeille. Se ei vielä todista väistämätöntä koko Euroopan kaasupulaa – mutta mitä pidempään Hormuzinsalmi pysyy suljettuna, sitä kalliimmaksi ja epävarmemmaksi talveen valmistautuminen käy.