Tekoälybuumi voi paisuttaa osakkeita liikaa – EKP näkee korjausliikkeen todennäköisenä

Mikä EKP:n varoituksessa on olennaista?

Euroopan keskuspankin (EKP) ekonomistien perusviesti on, että tekoälyyn liittyvä optimismi voi nostaa osakkeiden hinnat ja yritysten investoinnit tasolle, joka vaatii tulevaisuudelta poikkeuksellisen vahvaa tuloskasvua. EKP:n blogikirjoituksessa aiempien teknologisten murrosten historiaa pidetään huolestuttavana: nykyisten osakearvostusten korjausliikettä on pidettävä todennäköisenä, vaikka tekoäly osoittautuisi aidosti tuottavuutta lisääväksi teknologiaksi.

Korjaus ei siis automaattisesti tarkoittaisi, että tekoäly epäonnistuu. Osakkeet voivat silti olla liian kalliita suhteessa siihen, kuinka nopeasti ja kuinka kannattavasti tekoälystä syntyy liiketoimintaa.

Euroopan altistus on lähteiden mukaan 440 miljardia euroa

Yhdysvaltojen teknologiaosakkeiden nousu koskettaa euroaluetta suoraan, koska eurooppalaiset kotitaloudet, rahastot, eläkevarat ja vakuutusyhtiöt omistavat yhdysvaltalaisia osakkeita. EKP:n aineistosta ja sitä käsittelevistä uutisista nouseva luku on noin 440 miljardia euroa euroalueen kotitalouksien altistuksena niin sanotulle Magnificent Seven -ryhmälle.

Magnificent Seven tarkoittaa seitsemää Yhdysvaltojen suurta teknologiayhtiötä, joihin kuuluvat Apple, Microsoft, Alphabet, Amazon, Nvidia, Meta ja Tesla. Ne painavat paljon indeksi- ja indeksirahastoissa, joten sijoittaja voi altistua niille myös ilman suoria osakeostoja.

Alkuperäisessä kysymyksessä mainittu noin 880 miljardin euron altistus ei saa tukea käytettävissä olevista lähteistä. Luku voi perustua laajempaan laskutapaan tai 440 miljardin euron arvion kaksinkertaistamiseen, mutta sitä ei pidä esittää EKP:n vahvistamana lukuna.

Arvostukset muistuttavat dotcom-kuplan riskitasoja

Yksi seuratuista mittareista on Shiller CAPE -luku eli suhdannekorjattu P/E-luku. Se vertaa osakkeiden hintoja inflaatiokorjattujen, kymmenen vuoden keskimääräisten tulosten tasoon. Vuonna 2026 mittari on ollut noin 41:n tasolla; eräissä lähteissä lukema on ollut 41,4. Se on korkeimpia tasoja vuoden 2000 dotcom-kuplan jälkeen.

Luku ei kerro, milloin markkina kääntyy. Se kertoo kuitenkin, että sijoittajat hinnoittelevat osakkeisiin erittäin optimistisia pitkän aikavälin tuloksia.

Goldman Sachs Researchin mukaan Yhdysvaltojen teknologia-investointien osuus bruttokansantuotteesta on puolestaan ylittänyt 1990-luvun huipun. Investointien kasvu voi olla perusteltua, jos tekoäly synnyttää nopeasti paljon uutta tuottavuutta ja voittoja. Mitä korkeammalle kulut ja odotukset nousevat, sitä enemmän niiden toteutuminen kuitenkin vaatii.

Myös S&P 500:n ennätyslukemat ja teknologiaosakkeiden suuri paino vahvistavat keskittymisriskiä. Käytettävissä olevat lähteet eivät kuitenkaan vahvista kysymyksessä mainittua 7 798,99 pisteen päätöslukua tai 14 prosentin vuosinousua, joten niitä ei pidä liittää EKP:n omaksi varoitukseksi.

Tekoälyrakentamista rahoitetaan yhä enemmän velalla

Tekoälyn vaatimat datakeskukset, sirut ja sähköjärjestelmät ovat synnyttäneet nopeasti kasvavan rahoitustarpeen. Goldman Sachs Researchin mukaan tekoälyyn liittyvää velkaa on laskettu liikkeeseen vuonna 2026 lähes 500 miljardin dollarin edestä. Morgan Stanley on puolestaan ennustanut koko vuoden määräksi lähes 570 miljardia dollaria.

Reutersin mukaan tekoälyyn liittyvän velan osuus investment grade -yrityslainojen liikkeeseenlaskusta on lähestynyt 15:tä prosenttia. Pankit ovat samalla kehittäneet monimutkaisempia tapoja rahoittaa datakeskuksia ja toimitusketjuja.

Huoli ei koske vain sitä, pystyykö yksittäinen teknologiayhtiö maksamaan velkansa. Jos suuri joukko yrityksiä tarvitsee samanaikaisesti uutta rahoitusta, lainojen jälleenrahoitus voi kallistua ja sijoittajien kyky ottaa vastaan uutta velkatarjontaa joutua koetukselle.

Miksi taseen ulkopuolinen rahoitus herättää kysymyksiä?

Leasing-järjestelyt, erillisyhtiöt, yksityinen luotto ja erilaiset infrastruktuurirakenteet voivat siirtää osan tekoälyinvestointien rahoituksesta pois suurten teknologiayhtiöiden näkyvimmiltä taseilta. Tällöin velkavivun kokonaismäärää, jälleenrahoitustarpeita ja riskin lopullista kantajaa voi olla vaikeampi arvioida.

Tämä muistuttaa mekanismiltaan aiemmista markkinajaksoista, joissa näennäisesti rajatut riskit levisivät laajemmiksi rahoitusjärjestelmän ongelmiksi. Vertaus ei kuitenkaan tarkoita, että nykyiset rakenteet olisivat samoja kuin dotcom-kuplan aikana tai että romahdus olisi väistämätön.

Voisiko kupla vain tyhjentyä hitaasti?

Nykytilanteessa on myös merkittävä ero vuoteen 2000 verrattuna. Suurimmilla teknologiayhtiöillä on yleensä huomattavat liikevaihdot, voitot, kassavirrat ja vahvemmat taseet kuin monilla dotcom-ajan yrityksillä.

Siksi yksi mahdollinen skenaario on nopean romahduksen sijaan pitkä arvostusten purkautuminen: osakekurssit junnaavat tai laskevat samalla, kun yritysten tulokset kasvavat ja kurovat hinta–tulos-suhdetta umpeen. Tätä voi kuvata kuplan deflatoitumiseksi puhkeamisen sijaan.

Vahvat nykyiset tulokset eivät silti poista riskiä. Jos datakeskuksiin ja laskentakapasiteettiin käytetty pääoma kasvaa nopeammin kuin tekoälypalvelujen tulot, investoinnit ja velanhoitokulut voivat ylittää tulevan rahavirran.

Mitä Yhdysvaltain keskuspankki on varoittanut?

Yhdysvaltain keskuspankin (Federal Reserve, Fed) henkilöstö on arvioinut omaisuuserien arvostuspaineiden olevan koholla. Fedin aineistossa julkisten osakkeiden P/E-suhteiden todetaan olevan historiallisen vaihteluvälin yläpäässä, osin teknologiayhtiöiden vahvojen tulosodotusten ja sijoittajien korkean riskinottohalun vuoksi. Samassa yhteydessä todetaan, että teknologiayhtiöillä on toistaiseksi monin paikoin riittävästi velankantokykyä.

Tärkeä rajaus on, ettei käytettävissä oleva näyttö osoita Fedin itsensä esittäneen kaikkia kysymyksessä mainittuja tarkkoja lukuja – kuten CAPE-arvoa 41,4, S&P 500:n päätöslukua 7 798,99 tai 14 prosentin nousua – omana ennusteenaan. CAPE-, investointi-, velka- ja indeksiluvut ovat markkina- ja tutkimusindikaattoreita, eivät yksi yhtenäinen Fedin varoitus.

Miten Yhdysvaltojen korjausliike voisi levitä Eurooppaan?

Voimakas teknologiasektorin myyntiaalto voisi heikentää kotitalouksien varallisuutta, yritysten ja kuluttajien luottamusta sekä luottoehtoja. Yritykset saattaisivat lykätä investointeja ja hidastaa rekrytointeja, jos rahoitus kallistuu ja tulevaisuuden kysyntä näyttää epävarmalta.

EKP:n mukaan euroalue voisi kärsiä, vaikka se olisi markkinan toissijainen keskus, kahden pääkanavan kautta: eurooppalaisten sijoittajien suorasta altistumisesta Magnificent Seven -osakkeille sekä yleisestä luottamuksen ja rahoitusolojen heikkenemisestä.

Lisäksi keskuspankkien ja julkisen talouden liikkumavara voi olla pienempi kuin dotcom-kuplan puhkeamisen jälkeen. EKP:n analyysin mukaan korkojen voimakkaaseen laskuun tai laajaan finanssipoliittiseen elvytykseen ei välttämättä ole samanlaista kapasiteettia kuin tuolloin. Tämä voisi kasvattaa hallitsemattoman korjausliikkeen taloudellisia kustannuksia.

Johtopäätös: tekoäly voi olla todellinen menestys ja silti huono sijoitus hinnalla millä hyvänsä

EKP:n varoituksen ydin ei ole väite, että tekoäly olisi pelkkä kupla tai että teknologia ei tuottaisi hyötyjä. Ydin on paljon hankalampi: onnistunutkin teknologinen murros voi synnyttää osakkeisiin ylimitoitetut odotukset.

Jos hinnat, investoinnit ja velkarahoitus edellyttävät vuosien ajan lähes täydellistä kehitystä, pienikin pettymys tuloissa, tuottavuudessa tai käyttöönoton nopeudessa voi käynnistää uudelleenarvostuksen. Markkina voi silloin korjata kurssinsa ilman, että tekoälyn pitkän aikavälin merkitys katoaa.

Sijoittajille ja taloudelle suurin riski liittyykin keskittymään: samaan teemaan ovat kytkeytyneet osakekurssit, yritysten investoinnit, velkamarkkinat ja eurooppalaisten sijoittajien varallisuus.