Tälle on kaksi toisiaan täydentävää selitysmallia:
Käsitteet kannattaa pitää erillään. Microdontia tarkoittaa poikkeavan pientä hammasta, kun taas agenesis tarkoittaa hampaan puuttumista.
Yläkulmahampaan impaktion yhteys on parhaiten osoitettu lateraali-incisiivien agenesisin ja peg-muodon yhteydessä. Pelkkää pienentynyttä mesiodistaalista leveyttä koskeva näyttö on epäyhtenäisempää. Eräässä lateraali-incisiivien agenesisia käsitelleessä tutkimuksessa microdontia tulkittiin mahdolliseksi saman kehityshäiriön lievemmäksi ilmentymäksi, mutta juuri kyseisessä aineistossa kulmahampaan impaktio ei ollut agenesisryhmässä merkitsevästi yleisempi.
Mahdollisesti. Yhteyteen voivat vaikuttaa esimerkiksi väestötausta, hoitoon ohjautumisen valikoituminen, yläleuan poikittainen ahtaus, maitokulmahampaan pitkittynyt säilyminen sekä yksilöllinen puhkeamisreitti. Kulmahampaan impaktio on monitekijäinen ilmiö. Raportoituja paikallisia tekijöitä ovat muun muassa retinoitunut maitokulmahammas, hammaskaaren ahtaus, ylilukuiset hampaat, odontoomat ja muut hampaiston kehityshäiriöt.
Jos III-luokan potilaalla on peg-muotoinen, selvästi pienikokoinen tai puuttuva yläleuan lateraali-incisiivi, potilasta on järkevää pitää tavallista suuremman ektooppisen yläkulmahampaan puhkeamisriskin potilaana. Riskin ajatellaan kuitenkin liittyvän ennen kaikkea lateraali-incisiivin poikkeavuuteen ja paikallisiin puhkeamisolosuhteisiin – ei siihen, että III-luokka yksinään ennustaisi impaktiota luotettavasti.
Käytännössä kulmahampaan sijainti kannattaa arvioida varhain panoraamaröntgenkuvasta. Rajatun kentän kartiokeilatietokonetomografiaa (CBCT) kannattaa käyttää harkiten silloin, kun se vaikuttaa hoitopäätökseen, kulmahampaan paikantamiseen tai viereisten juurten resorptioriskin arviointiin.