Yhdysvaltain velkatuet rauhoittivat korkomarkkinoita – Aasian osakkeet ponnahtivat

Vaikutusketju oli yksinkertainen:

1. Valtiovarainministeriön takaisinostot loivat lisäkysyntää tietyille vanhemmille lainoille.
2. Lisäkysyntä tuki lainojen hintoja.
3. Joukkolainan hinnat ja tuotot liikkuvat vastakkaisiin suuntiin, joten tuotot laskivat.
4. Matalammat vertailukorot helpottivat yritysten rahoitusta ja laskivat tulevien tulosten arvostuksessa käytettävää diskonttokorkoa.
5. Sijoittajien halukkuus palata riskipitoisempiin omaisuuslajeihin, kuten osakkeisiin ja kasvuosakkeisiin, vahvistui.

Operation Twistin kaltainen, mutta ei sama asia

Markkinareaktio muistutti Yhdysvaltain keskuspankin aiemman ”Operation Twist” -ohjelman logiikkaa. Molemmissa huomio kohdistuu valtionvelan maturiteettirakenteeseen ja pitkän pään korkopaineen lieventämiseen. Yhdysvaltain valtiovarainministeriön toimi ei kuitenkaan ollut kirjaimellisesti Operation Twist. Ministeriö kuvasi ohjelmaa likviditeetin tukemiseksi, ei rahapoliittiseksi operaatioksi, eikä siihen liittynyt keskuspankin lyhyiden lainojen myyntejä ja pitkien lainojen ostoja.

Ero on olennainen: valtiovarainministeriö voi parantaa kaupankäynnin edellytyksiä ja muuttaa tiettyjen maturiteettien kysyntää tilapäisesti, mutta se ei ottanut keskuspankin roolia rahapolitiikan määrittäjänä.

Miksi Yhdysvaltain korot heijastuivat Aasiaan?

Yhdysvaltain valtionlainat toimivat maailmanlaajuisena korkojen vertailukohtana. Kun niiden pitkät korot nousevat nopeasti, sijoittajat vaativat yleensä suurempaa tuottoa myös muista valtionlainoista ja riskipitoisista sijoituksista. Se nostaa yritysten rahoituskuluja ja painaa etenkin niiden yhtiöiden arvostuksia, joiden odotetut voitot ovat kaukana tulevaisuudessa.

Kun Treasury-korot laskivat, nämä paineet hellittivät. Aasian joukkolainat hyötyivät pitkien korkojen laajemmasta laskusta, ja osakkeisiin palasi osa edellisen päivän korkoshokin aikana kadonneesta riskinottohalusta. MSCI:n Aasian ja Tyynenmeren alueen osakeindeksi nousi yhdessä markkinaraportissa noin 0,8 prosenttia. Japanin Nikkei 225 vahvistui noin prosentin ja Topix 0,80 prosenttia kaupankäynnin alkuvaiheessa.

Etelä-Koreassa käänne oli voimakkain. Kospi oli laskenut 19. elokuuta 5,8 prosenttia tekoälyyn liittyvien osakkeiden myyntiaallon mukana. Seuraavana päivänä raportoidut nousulukemat vaihtelivat ajankohdan mukaan: yhdessä raportissa indeksi oli päivän aikana 3,86 prosenttia plussalla, toisessa se päätyi 6,1 prosentin nousuun. Erot kertovat siitä, että markkina liikkui nopeasti, mutta suunta oli selvä: Kospi otti takaisin osan korkojen aiheuttamasta romahduksesta.

Puolijohdeyhtiöt johtivat nousua. Samsung Electronics ja SK Hynix olivat olleet erityisen alttiita huolille tekoälyinvestointien kestävyydestä, rahoituskuluista ja korkeista arvostuksista. Pitkien korkojen lasku antoi sijoittajille syyn hinnoitella yhtiöitä uudelleen vähemmän ankarasti.

SK Hynixin jättiosakeosto toi oman piristysruiskeensa

Yhdysvaltain korkojen lasku ei ollut Etelä-Korean teknologiayhtiöiden ainoa nousuajuri. SK Hynixin hallitus hyväksyi suunnitelman ostaa takaisin ja mitätöidä omia osakkeitaan 40 biljoonan wonin arvosta. Summaksi arvioitiin tuolloin noin 28,6–28,9 miljardia dollaria. Ohjelma kattoi noin 24,07 miljoonaa osaketta eli noin 3,3 prosenttia kaikista ulkona olevista osakkeista.

Takaisinosto tukee osakekurssia luomalla yhtiöstä ostajan, ja osakkeiden mitätöinti vähentää jäljelle jäävien osakkeiden määrää. Jos tulos ja vapaa kassavirta pysyvät ennallaan, jokainen jäljelle jäävä osake edustaa suurempaa osuutta yhtiöstä. Ilmoitus tarjosi siten suoran signaalin omistaja-arvon vahvistamisesta samaan aikaan, kun korkojen lasku helpotti koko teknologiasektorin paineita.

SK Hynixin osake nousi ilmoituksen jälkeen jyrkästi. Raportoidut nousut vaihtelivat noin 7 prosentista lähes 11 prosenttiin mittausajankohdan ja markkinan mukaan. Yhtiön oma takaisinosto-ohjelma auttoi selittämään, miksi osake päihitti laajemman korkohelpotusrallin.

Miksi nousu voi jäädä lyhytaikaiseksi?

Valtiovarainministeriön toimi katkaisi myyntipaineen, mutta ei poistanut sen taustalla olevia syitä.

Alijäämät ja velan liikkeeseenlasku jatkuvat

Suuremmat takaisinostot ovat pieniä suhteessa Yhdysvaltain valtionvelan kokonaismäärään. Ne voivat parantaa tiettyjen maturiteettien likviditeettiä, mutta eivät poista jatkuvan lainanoton tarvetta tai suurten julkisten alijäämien synnyttämää tarjontaa. Analyytikot varoittivat edelleen kasvavasta valtionvelasta, vaikka korot palautuivat hieman.

Myös yritysten runsas lainanotto lisää pitkien rahoitusten tarjontaa. Tekoälyhankkeet ja datakeskusten rakentaminen vaativat paljon pääomaa, mikä tekee teknologiayhtiöistä aiempaa herkempiä velkarahan hinnalle. Jos pitkät korot nousevat uudelleen, juuri nämä kasvuosakkeet voivat joutua jälleen paineeseen.

Inflaatio ja öljy voivat nostaa korkoja

Brent-raakaöljy asettui edeltäneen myyntiaallon aikana 91,02 dollariin barrelilta Lähi-idän jännitteiden keskellä. Pitkään korkealla pysyvät energiahinnat voivat vahvistaa inflaatiohuolia ja saada sijoittajat vaatimaan suurempaa tuottoa pitkien lainojen pitämisestä.

Tämä rajoittaa takaisinostojen vaikutusta. Jos markkinat uskovat inflaation jäävän sitkeästi korkeaksi, virallinen ostaja voi tarjota vain tilapäistä helpotusta muuttamatta korkotasoa, jota sijoittajat lopulta vaativat.

Yksityinen kysyntä pitkiin lainoihin on edelleen koetuksella

Perinteiset pitkien lainojen ostajat ovat olleet aiempaa epävarmempia. Siksi valtionlainahuutokaupat ovat tärkeä testi: ottavatko yksityiset sijoittajat uuden tarjonnan vastaan ilman, että ne vaativat selvästi korkeampia korkoja? Seuraavien 20 vuoden lainojen kysyntä kertoo, paransiko tukitoimi markkinoiden todellista vastaanottokykyä vai rauhoittiko se tilannetta vain hetkeksi.

Yhdysvaltain keskuspankin viestintä lisää epävarmuutta

Valtiovarainministeriön toiminta herätti kysymyksiä myös suhteesta rahapolitiikkaan. Sijoittajat seurasivat jo keskuspankin pääjohtajan Kevin Warshia, jonka korkonäkymistä antama ennakkoviestintä on ollut aiempaa niukempaa, sekä elokuun Jackson Hole -symposiumia, josta odotettiin lisäselvyyttä. Jos rahapoliittinen viesti saa markkinat odottamaan korkeampia korkoja, pitkät tuotot voivat nousta uudelleen valtiovarainministeriön likviditeettituen jälkeenkin.

Japanin korkomarkkina on merkittävä heijastusriski

Japanin 10 vuoden valtionlainan korko oli lähestynyt 3 prosenttia, tasoa jota ei ole nähty vuosikymmeniin. Jos korko nousee pysyvästi tämän rajan yläpuolelle, kotimainen rahoitus kallistuu ja japanilaiset sijoittajat voivat pitää suuremman osan pääomastaan kotimaassa ulkomaisten pitkien lainojen sijaan. Se veisi kysyntää maailmanlaajuisilta lainamarkkinoilta.

Mitä markkinatapahtumasta kannattaa päätellä?

Elokuun 20. päivän nousu osoitti, kuinka nopeasti globaalit markkinat voivat reagoida pitkien valtionlainojen korkopaineen hellittäessä. Takaisinostot eivät suoraan luoneet lisää tulosta aasialaisille yrityksille. Ne muuttivat lyhyellä aikavälillä korko- ja likviditeettiympäristöä, jolloin sijoittajat pystyivät purkamaan osan edellisen päivän korkoshokin aikana syntyneistä suojauksista ja myyntipositioista.

Kyse oli siis markkinoiden vakauttajasta, ei rakenteellisten ongelmien ratkaisusta. Julkisen talouden jatkuvat alijäämät, tekoälyyn liittyvä yritysvelka, korkeat öljyn hinnat, epävarma inflaatiokehitys ja keskuspankkiviestinnän muuttuminen voivat kaikki synnyttää paineen uudelleen. Sijoittajille ratkaiseva testi on se, riittävätkö yksityinen kysyntä ja tulevat valtionlainahuutokaupat pitämään pitkät korot alempana sen jälkeen, kun valtiovarainministeriön ensimmäinen signaali on haihtunut.