Euroalueen talous on osoittanut sitkeyttä. Bruttokansantuote kasvoi 1,5 prosenttia vuonna 2025, ja pääasiallinen tuki tuli kotimaisesta kysynnästä. Vuoden 2026 toisella neljänneksellä talous kasvoi 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
Tämä antaa Euroopalle aikaa toimia. Lagarden mukaan kotimaisesta kysynnästä on kuitenkin tehtävä pysyvä kasvun moottori – ei vain vientikilpailukyvyn heikkenemistä tilapäisesti paikkaava tekijä.
Vahvempi kuluttajien ja yritysten kysyntä ei yksin riitä, jos rakenteelliset kustannukset pysyvät korkeina, tuottavuus kasvaa hitaasti ja eurooppalaiset yritykset menettävät asemiaan kansainvälisillä markkinoilla.
Euroopan sisämarkkinat ovat suuret, mutta yritykset kohtaavat edelleen esteitä myydessään palveluja, hankkiessaan rahoitusta ja laajentuessaan yli rajojen. Tavara-, palvelu- ja rahoitusmarkkinoiden pirstaleisuus vaikeuttaa etenkin pienempien yritysten kasvua kokoluokkaan, joka mahdollistaisi suuret tutkimus-, investointi- ja teknologiaohjelmat.
Yhtenäisemmät pääomamarkkinat voisivat ohjata eurooppalaisia yksityisiä säästöjä innovaatioihin ja tuottaviin investointeihin. Lagarde on lisäksi vaatinut rajat ylittävien esteiden purkamista ja sisämarkkinoiden vahvistamista, jotta menestyvät yritykset voivat kasvaa koko Euroopan laajuisiksi sen sijaan, että ne jäävät kansallisten markkinoiden varaan.
Euroopan kilpailukykyongelma on myös teknologinen. Kehittyneiden digitaalisten työkalujen ja tekoälyn hidas leviäminen voi hidastaa tuottavuuden kasvua ja kasvattaa eroa Yhdysvaltojen ja Kiinan yrityksiin. Myös Euroopan komissio pitää kehittyneiden teknologioiden innovaatioeron kaventamista pitkän aikavälin kasvun ja elintason kannalta keskeisenä tavoitteena.
Ratkaisevaa ei ole vain se, kuinka paljon tekoälytutkimusta Euroopassa tehdään. Yritysten on myös pystyttävä rahoittamaan, ottamaan käyttöön ja skaalaamaan uusia teknologioita pirstaleisilla markkinoilla ja erilaisissa sääntelyjärjestelmissä.
Lagarden linja yhdistää rakenteelliset uudistukset ja vahvemmat kotimaiset investoinnit:
Keskeinen viesti on varoitus Euroopan suunnasta, ei julistus välittömästä talousromahduksesta. Positiivinen kasvu osoittaa euroalueen olevan edelleen sitkeä. Mutta jos energiaa ei saada edullisemmaksi, markkinoiden pirstaleisuutta vähennetä, yritykset eivät kasva riittävän suuriksi ja teknologioiden käyttöönotto jää hitaaksi, vaatimaton kotimaisen kysynnän varaan nojaava kasvu ei välttämättä riitä säilyttämään Euroopan pitkän aikavälin kilpailukykyä.