Kim Yo Jong torjui Trumpin eleen: sotaharjoitusten supistaminen ei kiinnosta Pjongjangia

Kim Yo Jong torjui presidentti Donald Trumpin päätöksen supistaa Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean vuosittaista Ulchi Freedom Shield -sotaharjoitusta. Hänen mukaansa harjoitusten koon ja keston pienentäminen ei muuta niiden luonnetta: Pjongjang pitää niitä edelleen provokatiivisina ja hyökkäyksellisinä.

Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin vaikutusvaltainen sisar sanoi valtionmedian välittämässä lausunnossa, ettei päätös herätä maassa erityistä kiinnostusta. Pohjois-Korealle olennaisinta on se, että yhteiset Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean harjoitukset jatkuvat.

Mitä harjoituksissa muuttui?

Ulchi Freedom Shield oli määrä järjestää 17.–27. elokuuta. Harjoitusta lyhennettiin tiettävästi 11 päivästä viiteen päivään, ja myös osa kentällä toteutettavasta sotilaskoulutuksesta supistettiin. Yhdysvaltain presidentti määräsi leikkauksista sen jälkeen, kun harjoitus oli jo alkanut.

Trump sanoi päätöksen liittyvän harjoitusten korkeisiin kustannuksiin. Hän katsoi niiden lähettävän ”sopimattoman ja vihamielisen” viestin maalle, jota hän kuvasi uhattomaksi ja kunnioittavaksi. Hän vetosi myös hyvään henkilökohtaiseen suhteeseensa Kim Jong-uniin sekä siihen, ettei Etelä-Korea ollut suostunut tukemaan Yhdysvaltojen toimia Irania vastaan.

Yhdysvallat ja Etelä-Korea kutsuvat harjoituksia puolustuksellisiksi

Pentagon sai tehtäväkseen toteuttaa supistukset. Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean sotilasviranomaiset ovat kuitenkin jatkaneet harjoitusten kuvaamista puolustukselliseksi valmiuskoulutukseksi, eivät hyökkäyksen valmisteluksi.

Etelä-Korean presidentti Lee korosti, että myös maan väestönsuojeluun liittyvät harjoitukset ovat puolustuksellisia eivätkä kohdistu Pohjois-Koreaa vastaan. Etelä-Korean hallinto ilmoitti lisäksi selvittävänsä Trumpin Irania koskeneita lausuntoja.

Pohjois-Korean valtionmedia KCNA puolestaan kutsui Yhdysvaltoja ja Etelä-Koreaa ”sodanlietsojiksi” ja väitti niiden lisäävän jännitteitä Korean niemimaalla. Pjongjang ilmoitti jatkavansa oikeutensa puolustamista sitä vastaan, mitä se pitää maiden aiheuttamana sotilaallisena uhkana.

Kiistivätkö Kim ja Trump yhteydenpidon?

Trump sanoi, että Kim Jong-un oli vastannut hänen yhteydenottoihinsa ja suhtautunut niihin myönteisesti. Kim Yo Jong ilmoitti kuitenkin, ettei hän ollut tietoinen mistään Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen johtajien välisestä viestinnästä.

Samalla hän erotti toisistaan johtajien henkilökohtaisen suhteen ja varsinaiset neuvottelut. Kim Yo Jongin mukaan hänen veljensä henkilökohtainen suhde Trumpiin on edelleen ”erinomainen”, mutta tämä ei tarkoita, että Pjongjang olisi valmis tekemään myönnytyksiä tai palaamaan aiempaan neuvotteluasetelmaan.

Avaako päätös tien uudelle huippukokoukselle?

Asiantuntija-arvioiden perusteella päätös voi tarjota korkeintaan kapean mahdollisuuden tunnusteluille. Se ei vielä merkitse, että uusi Trumpin ja Kim Jong-unin huippukokous tai kattava sopimus olisi lähellä. Pohjois-Korea pitää ydinaseasemaansa neuvottelujen ulkopuolella, eikä sen odoteta ryhtyvän merkityksellisiin keskusteluihin ilman muutosta Washingtonin ydinaseriisuntapolitiikkaan.

Pohjois-Korea on jatkanut ydinase- ja ohjuskykynsä kehittämistä. Sen sotilaskumppanuus Venäjän kanssa on tuonut Pjongjangille aseita, taloudellista ja poliittista tukea sekä sotilaallisia kokemuksia. Tiiviit suhteet Venäjään ja Kiinaan ovat samalla vähentäneet Pohjois-Korean riippuvuutta Yhdysvaltojen myönnytyksistä.

Tämän vuoksi Kim saattaa tavoitella ennemmin ydinasevaltion aseman tunnustamista tai rajattua asevalvontasopimusta kuin täydellistä ydinaseriisuntaa. Juuri ydinaseriisunnan ehdoista aiempi Trumpin ja Kimin diplomatia ajautui umpikujaan.

Iran-kytkös voi vaikeuttaa liittolaissuhdetta

Trumpin tapa yhdistää harjoitusten supistaminen Etelä-Korean kieltäytymiseen osallistua Irania koskeviin Yhdysvaltojen toimiin viittaa siihen, ettei päätös ollut pelkästään Pohjois-Koreaa koskeva diplomaattinen ele. Se saattoi toimia myös painostuskeinona liittolaista kohtaan.

Tällainen viesti voi avata Pjongjangin kanssa taktisen keskustelukanavan, mutta samalla se voi heikentää Etelä-Korean luottamusta Yhdysvaltojen pelotteeseen ja liittolaisten koordinaatioon. Vahva yhteistyö olisi kuitenkin keskeinen edellytys kestävälle neuvotteluratkaisulle.

Todennäköisin seuraava askel

Lähiajan todennäköisin lopputulos on tunnusteleva yhteydenotto tai poliittisesti symbolinen tapaaminen – ei kattava ydinaseriisuntasopimus. Varsinainen huippukokous edellyttäisi todennäköisesti Washingtonilta valmiutta vaiheittaiseen asevalvontamalliin, johon voisivat kuulua uusien aseiden tuotannon jäädyttäminen, olemassa olevan arsenaalin vähentäminen, todentaminen ja riskien pienentäminen.

Pjongjang puolestaan tarvitsisi kannustimia, jotka olisivat riittävän vahvoja haastamaan Venäjältä ja Kiinalta saatavat turvallisuus- ja taloushyödyt. Kim Yo Jongin lausunto osoittaa, ettei harjoitusten supistaminen yksin riitä muuttamaan Pohjois-Korean perusasetelmaa.