Rio Tinto havittelee suurempaa siivua Argentiinan kuparista – mitä 600 miljoonan dollarin sijoituksesta tiedetään?

Mitä Rio Tinton mahdollisesta sijoituksesta tiedetään?

Rio Tinto neuvottelee tiettävästi noin 600 miljoonan dollarin sijoituksesta McEwen Copperiin. McEwen Copper kehittää Los Azules -kuparihanketta Argentiinan San Juanin maakunnassa. Kyse olisi merkittävästä lisäpanostuksesta Rio Tinton kuparialtistukseen, mutta toistaiseksi kyse on neuvotteluista, ei sitovasta kaupasta. Sijoituksen lopullinen määrä, osakehinta, omistusvaikutus ja toteutusaikataulu voivat vielä muuttua.

Rio Tinto omistaa McEwen Copperista tällä hetkellä 17,2 prosenttia Nuton-kupariyhtiönsä kautta. Nuton on samalla arvioinut Los Azulesin taloudellisia edellytyksiä ja testannut omaa liuotusteknologiaansa hankkeessa.

Neljän miljardin dollarin rahoituspaketti

McEwen Copper tavoittelee Los Azulesin rakentamiseen yhteensä noin 4 miljardin dollarin rahoitusta. Tästä noin 3,2 miljardia dollaria liittyisi hankkeen pääomamenoihin, ja kokonaismäärä sisältäisi lisäksi rahoitukseen, käyttöpääomaan ja muihin hankkeen tarpeisiin liittyviä kustannuksia.

Yhtiön hahmottelema rahoitusrakenne koostuu noin 60-prosenttisesti velasta ja 40-prosenttisesti omasta pääomasta. Käytännössä tämä tarkoittaisi noin 2,4 miljardin dollarin velkarahoitusta ja noin 1,6 miljardin dollarin osakerahoitusta.

Osakerahoitukseen etsitään Rio Tinton lisäksi muitakin sijoittajia. McEwen Copper on myös harkinnut listautumisantia eli IPOa mahdollisesti myöhemmin vuonna 2026. Sen avulla voitaisiin kerätä osa pääomasta ja vähentää riippuvuutta emoyhtiö McEwen Miningin taseesta.

Miten 600 miljoonaa dollaria voisi vaikuttaa omistukseen?

Vaikutus riippuisi ennen kaikkea siitä, millä arvostuksella uudet osakkeet annettaisiin. McEwen Copperin viimeksi esillä ollut implisiittinen arvo on ollut noin 987,5 miljoonaa dollaria. Jos yhtiö laskisi liikkeeseen 600 miljoonan dollarin edestä uusia osakkeita tällä oletuksella, sijoitus vastaisi noin 38:aa prosenttia yhtiöstä sijoituksen jälkeen.

Tällöin Rio Tinton nykyinen 17,2 prosentin omistus laimenisi laskennallisesti noin 10,7 prosenttiin. Jos Rio sijoittaisi uutta rahaa Nutonin kautta, sen yhteenlaskettu omistus voisi esimerkkilaskelmassa nousta noin 48,5 prosenttiin. Tämä on kuitenkin vain havainnollistava laskelma, ei raportoitu kauppaehto. Lopputulos riippuisi neuvotellusta arvostuksesta ja siitä, osallistuisivatko nykyiset omistajat antiin.

McEwen Copperin nykyisistä omistajista McEwen Miningilla on noin 46,3–46,4 prosenttia, Rio Tinton Nutonilla 17,2 prosenttia ja Stellantiksella noin 14,2 prosenttia. Loput kuuluvat muille sijoittajille. Suuri uusi osakeanti laimentaisi kaikkien nykyisten omistajien osuuksia, elleivät ne osallistu rahoitukseen.

Miksi Los Azules on tärkeä?

Los Azules on yksi maailman kymmenestä suurimmasta vielä kehittämättömästä kuparihankkeesta. Hankkeella on hyväksyntä rakentamiseen ja tuotantoon liittyvälle ympäristövaikutusten arvioinnille, ja se on hyväksytty Argentiinan RIGI-investointikannustinjärjestelmään. RIGI tarjoaa suurille investoinneille pitkän aikavälin vero-, oikeus- ja tullivakautta.

Vuonna 2025 valmistuneen kannattavuusselvityksen peruslaskelmassa kaivoksen elinkaareksi arvioidaan noin 22 vuotta. Ensimmäisten viiden vuoden keskimääräisen tuotannon arvioidaan olevan noin 205 000 tonnia kuparikatodeja vuodessa ja koko kaivoselinkaaren keskimääräisen tuotannon noin 148 000 tonnia vuodessa. Hankkeen raportoidut mineraalivarannot ovat noin 10,2 miljardia paunaa kuparia eli noin 4,6 miljoonaa tonnia.

Nutonin teknologia voisi alustavien arvioiden mukaan pidentää kaivoksen elinkaarta vielä vuosikymmenillä. Yhtiön esittämä Nuton-skenaario on kuitenkin alustava, eikä sitä ole tuettu mineraalivarannoilla samalla tavalla kuin peruslaskelmaa.

Kannattavuusselvityksen 4,35 dollarin paunahintaan perustuvassa laskelmassa hankkeen verojen jälkeinen nettonykyarvo oli 2,9 miljardia dollaria, kun diskonttokorkona käytettiin kahdeksaa prosenttia. Raportoitu C1-kassakustannus oli noin 1,71 dollaria kuparipaunalta. Los Azules voisi siten olla suhteellisen matalan kustannustason tuotantolähde, joka tuottaa valmista kuparikatodia rikasteen sijaan.

Yksityiskohtaisen suunnittelun ja rakentamisen on määrä alkaa vuoden 2027 alussa, jos rahoitus varmistuu. Ensimmäinen tuotanto on näin ollen vuosikymmenen lopun tavoite, ei lähivuosien tarjontapiikki.

Velkarahoitus ja vientiluottolaitokset

McEwen Copper on solminut kansainvälisen rahoituslaitoksen kanssa järjestelyn 2,4 miljardin dollarin lainapaketin hallinnoimisesta ja järjestämisestä. Laina on osa noin 4 miljardin dollarin kokonaisrahoitusta, mutta kyse ei vielä ole lopullisesti sitovasta velkarahoituksesta.

Yhtiö on keskustellut myös useiden vientiluottolaitosten kanssa, mukaan lukien Yhdysvaltain Export-Import Bank. Vientiluotot voivat liittyä esimerkiksi hankkeessa käytettävien laitteiden hankintaan. Tällainen rahoitus voisi pienentää Argentiinaan liittyvää poliittista ja rahoituksellista riskiä sekä auttaa kokoamaan suuren kaivoshankkeen velkapaketin.

McEwen Copper on lisäksi ollut yhteydessä muihin kansainvälisiin rahoittajiin ja kehitysrahoituslaitoksiin. Neuvottelujen eteneminen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki suunnitellut lainat olisi jo hyväksytty tai nostettavissa.

Mikä on kaupan strateginen merkitys?

Rio Tinton kannalta noin 600 miljoonan dollarin sijoitus voisi toimia usealla tavalla. Se vahvistaisi Los Azulesin taloudellista uskottavuutta, tarjoaisi mahdollisen ankkurisijoittajan lainoittajille ja muille osakesijoittajille sekä antaisi Riolle merkittävän option kasvattaa kupariliiketoimintaansa ilman koko kehittäjäyhtiön välitöntä ostamista. Samalla se tukisi Nutonin liuotusteknologiastrategiaa, jonka tavoitteena on ottaa kuparia talteen pienemmällä energia-, vesi- ja päästöintensiteetillä.

Uutiset Rio Tinton neuvotteluista ovat vahvistaneet markkinoilla kiinnostusta McEwen Miningin omistaman vähemmistöosuuden arvoon McEwen Copperissa. Myönteinen markkinareaktio kertoo kuitenkin ennen kaikkea sijoittajien suhtautumisesta mahdolliseen strategiseen järjestelyyn. Se ei ole näyttö siitä, että kauppa olisi toteutunut: neuvottelut voivat kariutua tai ehdot voivat muuttua.

Laajempi taustatekijä on kuparin tarjonnan ja kysynnän välinen jännite. Uusien suurten kaivosten luvittaminen, rahoittaminen ja rakentaminen kestää pitkään ja vaatii paljon pääomaa. Samaan aikaan sähköverkot, uusiutuva energia, sähköautot, datakeskukset ja muu sähköistyminen lisäävät kuparin tarvetta. Siksi jo pitkälle edenneet hankkeet, joilla on uskottava rahoituspolku ja mahdollisuus tuotannon aloittamiseen, ovat kaivosyhtiöille strategisesti entistä arvokkaampia.