Varakansleri ja valtiovarainministeri Lars Klingbeil sanoi, että EU:n on harkittava pakotteita vakavasti. Hän painotti, ettei Saksan hallitus voi hyväksyä Ben-Gvirin kaltaisia lausuntoja.
Merzin konservatiiviseen CDU/CSU-liittoumaan kuuluva ulkopolitiikan edustaja Jürgen Hardt meni vielä pidemmälle ja vaati EU:ta asettamaan Ben-Gvirille pakotteita. Hänen kannanottonsa on poliittisesti merkittävä, mutta se ei sellaisenaan ole Saksan hallituksen tai EU:n virallinen pakotepäätös.
Tuore tappopuhe on lisännyt kansainvälistä huolta Ben-Gvirin aiempiin kannanottoihin. Hän on puhunut Israelin siirtokuntien perustamisen puolesta Gazaan ja laajamittaisesta palestiinalaisten "maastamuutosta". Näitä näkemyksiä on laajalti pidetty pakkosiirtoa tukevina.
Uusimmissa kommenteissa huomiota herätti erityisesti se, että Ben-Gvir näytti kannattavan ihmisten tappamista myös silloin, kun nämä eivät aiheuta välitöntä sotilaallista uhkaa.
Yhdistynyt kuningaskunta, Australia, Kanada, Uusi-Seelanti ja Norja ilmoittivat kesäkuussa 2025 kansallisista pakotteista ja muista rajoitustoimista Ben-Gviriä sekä Israelin valtiovarainministeriä Bezalel Smotrichia vastaan. Maat perustelivat toimia ministerien toistuvalla väkivaltaan yllyttävällä retoriikalla Länsirannalla.
Toimenpiteet sisälsivät maiden omissa järjestelmissä muun muassa maahantulorajoituksia ja talouspakotteita, kuten varojen jäädyttämisen.
EU:n yhteiset rajoittavat toimet ulkopolitiikan alalla edellyttävät kaikkien 27 jäsenmaan yksimielisyyttä. Käytännössä yksikin vastahakoinen jäsenmaa voi estää päätöksen.
EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas kertoi jo kesäkuussa, ettei jäsenmaiden välillä ollut asiasta konsensusta, vaikka monet hallitukset kannattivat Ben-Gvirin pakotteita.
Seuraava tärkeä keskustelufoorumi on EU:n ulkoministerien epävirallinen Gymnich-tapaaminen Irlannissa 1.–2. syyskuuta. Kokous tarjoaa mahdollisuuden palata pakoteasiaan, mutta se ei automaattisesti johda päätökseen.
Ratkaisevaa on, muuttaako Saksa jyrkentyneen julkisen retoriikkansa viralliseksi tueksi Ben-Gvirin lisäämiselle EU:n pakotelistalle ja suostuvatko kaikki muutkin jäsenmaat siihen. Tuoreiden diplomaattisten arvioiden perusteella yhteisymmärrystä ei vielä ennen syyskuun keskusteluja pidetty todennäköisenä.