Venäläisedustaja Nikita Anisimov sanoi Venäjän seisovan kuubalaisten rinnalla ja jatkavan heidän tukemistaan. Kuubalaiset edustajat puolestaan kiittivät avusta ja kuvasivat Venäjän tukea keinoksi kestää kriisiä ja säilyttää toivo vaikeissa oloissa.
Elokuun 2.–3. päivän yönä Kuuban valtakunnallinen sähköverkko romahti vuoden kuudennessa koko saaren kattaneessa sähkökatkossa. Kun sähkön palauttamista yritettiin seuraavana päivänä, verkko romahti uudelleen. Tapahtumat osoittivat, kuinka haavoittuvassa tilassa maan sähköjärjestelmä oli.
Sähkökatkojen taustalla vaikuttivat raporttien mukaan polttoainepula, vanheneva infrastruktuuri ja vuosia jatkunut investointivaje. Samalla Kuubassa oli pulaa myös lääkkeistä, ruoasta ja muista perustarvikkeista. Sähköverkon operaattori pyrki palautusten aikana turvaamaan ensin elintärkeitä kohteita, kuten sairaaloita ja ruoantuotantolaitoksia.
Käytännössä katkot kestivät toisinaan 12 tai jopa 30 tuntia, ja joillakin alueilla sähkö saattoi olla poissa päiviä. Ihmiset joutuivat ajoittamaan ruoanlaiton, veden pumppauksen, viestinnän, työn ja nukkumisen lyhyisiin hetkiin, jolloin sähköt palasivat. Havannan kuumuus ajoi osan asukkaista nukkumaan ulos tai yliopiston portaikoille.
Polttoainepula heikensi myös joukkoliikennettä sekä ruoan kuljetuksia ja säilytystä. Sähkökatkot vaikeuttivat kylmäsäilytystä, ruoanlaittoa, vedenjakelua ja sairaaloiden toimintaa. Lähteet kuvaavat vaikutukset laajoina, mutta niissä ei ole luotettavaa koko maan kattavaa lukua siitä, kuinka paljon kukin sektori tarkalleen kärsi.
Useat suuret uutistoimistot ovat yhdistäneet kriisin pahenemisen siihen, että öljyn toimitukset Kuubaan käytännössä häiriintyivät sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi asettaa tulleja maille, jotka toimittavat Kuuballe öljyä. Raporttien mukaan vaikutus näkyi erityisesti vuoden 2026 polttoainepulassa ja sähkökatkojen yleistymisessä.
Lähteiden perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista esittää tarkkaa, riippumattomasti varmennettua lukua siitä, kuinka paljon öljytoimitukset vähenivät toimitus erä toimitukselta. Siksi väitettä tietystä prosentuaalisesta tai tonnimääräisestä pudotuksesta ei voida vahvistaa.
Venäjän avun ohella Kuuba on hakenut energiakriisiin ratkaisuja Kiinasta ja uusiutuvasta energiasta. Kiina toimitti elokuussa Kuuballe toisen 5 000 aurinkosähköjärjestelmän erän. Järjestelmät on tarkoitettu eristyksissä oleviin maaseudun koteihin sekä keskeisiin palveluihin, kuten terveyskeskuksiin, ensihoitoon, päiväkoteihin ja pankkikonttoreihin. Laitteita on määrä jakaa kaikille Kuuban 169 kunnalle.
Kuuban presidentti Miguel Díaz-Canel kiitti Kiinan hallitusta ja kansaa tuesta. Kiinalaisedustajien mukaan lahjoitus oli tarkoitettu helpottamaan sähköpulaa ja tukemaan Kuuban energiajärjestelmän muuttamista.
Raporteissa mainitaan lisäksi Kiinan tuki aurinkoenergialla toimiville sähkökolmipyörille, joiden tarkoituksena olisi tarjota vähäpolttoaineista paikallisliikennettä. Käytettävissä olevat lähteet eivät kuitenkaan vahvista riittävän tarkasti ajoneuvojen määrää tai käyttöönoton laajuutta.
Kuuba on muuttanut myös omaa energiapolitiikkaansa. Vuoden 2026 päätöslauselman 179 mukaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta ja valtakunnalliseen sähköverkkoon syötetystä sähköstä maksetaan kiinteästi 90 Kuuban pesoa kilowattitunnilta. Hinta koskee sekä koti- että muita tuottajia ja eri uusiutuvia energialähteitä, ei vain aurinkovoimaa.
Lisäksi aurinkosähköjärjestelmien ja muun uusiutuvan energian laitteiston tuonti on vapautettu tullimaksuista 31. joulukuuta 2027 asti. Kannustimiin kuuluu myös verohelpotuksia uusiutuvan energian laitteille, investoinneille ja tietyille alan myynneille.
Venäjän lahjoitus vastasi siis välittömään tarpeeseen: ruoka, ensiapupakkaukset ja valaisimet ovat konkreettista apua sähkökatkojen keskellä. Kiinan aurinkojärjestelmät ja Kuuban uudet kannustimet tähtäävät puolestaan pidemmän aikavälin ratkaisuun, jossa sähköntuotantoa pyritään hajauttamaan ja riippuvuutta polttoaineesta vähentämään.