Miksi Japanin keskuspankin odotetaan nostavan korkoa syyskuussa?

Japanin keskuspankin, Bank of Japanin eli BOJ:n, syyskuun kokouksesta on muodostunut markkinoille tärkeä vedenjakaja. Korkopäätös tehdään 17.–18. syyskuuta, ja markkinahinnoittelu viittaa tällä hetkellä vahvasti siihen, että keskuspankki nostaa nykyistä 1 prosentin ohjauskorkoaan. Todennäköisyys on eri mittareissa ollut noin 78–81 prosenttia.

Tämä ei silti tarkoita, että päätös olisi jo tehty. Vahvimmat koronnostoa puoltavat merkit liittyvät inflaatioon, heikkoon jeniin, markkinoiden hinnoitteluun ja raportteihin BOJ:n sisäisistä pohdinnoista. Vastapainona ovat Japanin vaisu talouskasvu ja korkojen nousun herkkyys maan julkisen talouden kannalta.

Markkinat pitävät syyskuun nostoa jo perusskenaariona

Syyskuun koronnoston hinnoiteltu todennäköisyys nousi noin 24 prosentista heinäkuun lopulla 76 prosenttiin elokuun 13. päivään mennessä. Muut samanaikaiset markkina-arviot asettivat todennäköisyyden lähelle 79:ää prosenttia, ja Reutersin lähteisiin perustuvassa raportissa puhuttiin lähes 80 prosentista.

Luvut muuttuvat nopeasti talousdatan ja keskuspankkikommenttien mukana, mutta niiden suunta kertoo olennaisen: syyskuun liike on noussut markkinoiden perusodotukseksi.

Reutersin lähteet viittaavat aiempaan ja nopeampaan liikkeeseen

Reuters kertoi 14. elokuuta kolmeen BOJ:n ajattelua tuntevaan lähteeseen vedoten, että korkoa saatetaan nostaa jo syyskuussa. Lähteiden mukaan keskuspankki myös pohtii kiristystahdin nopeuttamista nykyisestä noin kahdesta koronnostosta vuodessa. Yksi lähteistä kuvasi aikaista nostoa jo näköpiirissä olevaksi vaihtoehdoksi.

Anonyymeihin lähteisiin perustuva uutisointi on kuitenkin merkki sisäisestä harkinnasta, ei BOJ:n virallinen päätös tai lupaus. Keskuspankin seuraavat viestit ja kokouksen yhteydessä julkaistava arvio taloudesta ratkaisevat, kuinka paljon painoa markkinat voivat raportille antaa.

Lisäksi BOJ:n kalenteriin on merkitty useita hallituksen jäsenten puhetilaisuuksia ennen kokousta. Niiden mahdolliset kommentit voivat antaa vihjeitä siitä, onko keskuspankki valmis vastaamaan kasvaneisiin koronnosto-odotuksiin.

Inflaatio tekee 1 prosentin korosta yhä vaikeammin perusteltavan

BOJ piti ohjauskoron heinäkuun lopulla ennallaan 1 prosentissa, mutta varoitti ensimmäistä kertaa, että pohjainflaatio saattaa ylittää pankin tavoitteen. Pääjohtaja Kazuo Ueda korosti myös hintapaineiden nousuriskejä tulevissa politiikkakeskusteluissa.

Japanin heinäkuun tukkuhintadata puolestaan osoitti hintapaineiden laajentuneen. Jenin heikkous nostaa tuontihintoja, mikä voi siirtyä kotitalouksien ja vähittäiskaupan kustannuksiin. Tämä vahvistaa näkemystä, jonka mukaan 1 prosentin nimelliskorko on inflaatioon nähden edelleen elvyttävä – eli reaalikorko pysyy negatiivisena.

Mizuho odottaa nopeampaa tahtia

Mizuho Financial Groupin markkinajohtaja Kenya Koshimizu on arvioinut, että syyskuun koronnoston todennäköisyys on ”varsin korkea”. Hänen mukaansa heikko jeni ja inflaatio voivat saada BOJ:n lyhentämään korkopäätösten väliä.

Koshimizun esittämässä skenaariossa kaksi uutta 25 korkopisteen nostoa vuoden loppuun mennessä veisi ohjauskoron 1,5 prosenttiin. Kyse on kuitenkin pankin edustajan arviosta, ei BOJ:n ohjeistuksesta. Myös muut analyytikot ovat esittäneet toisistaan poikkeavia näkemyksiä sekä nostojen aikataulusta että pitkän aikavälin korkotasosta.

Heikko jeni pitää keskuspankin paineen alla

Japanin viranomaiset ja Yhdysvaltain valtiovarainministeriö toteuttivat heinäkuun lopulla harvinaisen yhteisen jeninosto-operaation. Toimenpide osoitti, kuinka vakavana viranomaiset pitävät valuutan heikkoutta. Jeni vahvistui hetkellisesti, mutta kurssi palautui nopeasti noin 159–159,30 jeniin dollarilta, ja 160 jeniä on noussut markkinoilla keskeiseksi rajaksi.

Valuuttainterventio voi ostaa aikaa, mutta sen vaikutus ei välttämättä kestä ilman rahapolitiikan ja talouden perustekijöiden tukea. Yhdysvaltain ja Japanin korkoeron kaventaminen olisi siksi tehokkaampi tapa puuttua yhteen jenin heikkouden keskeisistä syistä kuin valuuttamarkkinoilla tehdyt operaatiot yksin.

Toisaalta onnistunut interventio voisi vähentää välitöntä tarvetta nostaa korkoa. Jos jenin lasku kuitenkin jatkuu kohti 160:tä tai sen yli, paine sekä uusiin interventioihin että nopeampaan BOJ:n kiristykseen kasvaa.

Yhdysvaltain keskuspankin odotukset muuttavat asetelmaa

Yhdysvaltain vähittäismyynti heikkeni heinäkuussa, ja Yhdysvaltain inflaatiolukemat olivat verrattain rauhalliset. Tämä vähensi markkinoiden odotuksia Federal Reserven eli Fedin välittömästä koronnostosta: elokuun puolivälissä syyskuun nostolle hinnoiteltiin noin 31 prosentin ja joulukuulle noin 69 prosentin todennäköisyys.

Jos BOJ nostaa korkoa Fedin odottaessa, korkopolitiikkojen välinen ero kehittyy jenin kannalta suotuisampaan suuntaan. Yhdysvaltain ja Japanin korkoero olisi silti edelleen suuri, joten pelkkä syyskuun päätös ei välttämättä riittäisi kääntämään valuutan suuntaa pysyvästi.

Kasvu on vahvin vastaväite koronnostolle

Japanin bruttokansantuote kasvoi huhti–kesäkuussa vain 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä eli vuositasolle muunnettuna 1,1 prosenttia. Tulos jäi alle 2,0 prosentin ennusteen, kun kotitalouksien kulutus ja yritysten investoinnit jäivät heikoiksi.

Tällainen lukema voisi tavallisesti siirtää koronnostoa myöhemmäksi. Reutersin mukaan heikko kasvu ei kuitenkaan todennäköisesti yksin riitä kaatamaan syyskuun noston mahdollisuutta, koska inflaatio ja valuuttapaineet ovat edelleen voimakkaita.

Mihin korko voisi lopulta asettua?

Pitkän aikavälin niin sanotusta neutraalista korosta ei ole yksimielisyyttä. Neutraali korko tarkoittaa tasoa, joka ei pitkällä aikavälillä kiihdytä eikä jarruta taloutta. Sen arvioitu vaihteluväli on laaja, ja se voisi nousta, jos pääomainvestoinnit johtavat pysyviin tuottavuusparannuksiin.

Korkeampi neutraali korko tukisi myös korkeampaa BOJ:n lopullista korkotasoa. Saatavilla oleva näyttö ei kuitenkaan osoita, että keskuspankki olisi sitoutunut tiettyyn päätöskorkoon, kuten 1,5, 1,75 tai yli 2 prosenttiin. Entinen valuuttaviranomainen Mitsuhiro Furusawa on puhunut 1,5–1,75 prosentin tasosta, kun taas toiset ulkopuoliset asiantuntijat ovat arvioineet koron voivan nousta yli 2 prosentin.

Johtopäätös: syyskuun nosto on todennäköinen, neljännesvuositahti ehdollinen

Kokonaisuutena inflaatio, jenin heikkous, markkinoiden noin 78–81 prosentin todennäköisyysarviot ja Reutersin lähderaportointi puoltavat sitä, että BOJ nostaa korkoa 17.–18. syyskuuta. Samat tekijät tekevät neljännesvuosittaisesta kiristystahdista mahdollisen, jos hintapaineet ja valuuttapaine jatkuvat.

Silti sekä syyskuun nosto että 1,5 prosentin korko vuoden lopussa ovat ennusteita, eivät varmoja lopputuloksia. Heikko kasvu, Japanin julkisen talouden herkkyys korkeammille koroille ja mahdollisuus uuteen valuuttainterventioon voivat hidastaa tahtia tai muuttaa keskuspankin viestintää.