Ukrainan lennokkihyökkäykset ulottuivat Moskovasta Ufan öljynjalostamolle

Wildberriesin tilat ovat olleet Ukrainan lennokkikampanjan toistuvia kohteita. Institute for the Study of War -ajatushautomon mukaan Ukrainan joukot olivat osuneet seitsemään yhtiön kymmenestä suurimmasta logistiikkakeskuksesta heinäkuun alun jälkeen Ukrainan puolustusministeriön tietojen perusteella. Tämä viittaa pyrkimykseen heikentää jakelukapasiteettia eikä ainoastaan iskeä perinteisiin sotilastukikohtiin.

Ufa: tulipalo korjaustöissä olleessa jalostamoyksikössä

Venäjän Baškortostanin tasavallan pääkaupungissa Ufassa viranomaiset kertoivat lennokkien saavuttaneen teollisuusalueita. Yksi lennokki putosi teollisuusalueelle ja sytytti tulipalon. Toisen kerrottiin vaurioittaneen asuinrakennusta ja loukanneen yhden ihmisen, Meduzan siteeraamien tietojen mukaan. Viranomaiset sanoivat lisäksi, että jo korjattavana ollut öljynjalostamon yksikkö syttyi tuleen.

Venäjän valtiollinen uutistoimisto TASS raportoi jalostamon tulipalosta ja toisti puolustusministeriön väitteen 453 torjutusta lennokista. Raportit vahvistavat tulipalon tapahtuneen, mutta niiden perusteella ei voida riippumattomasti päätellä jalostamon kokonaismenetyksiä tai häiriön kestoa.

Associated Pressin mukaan Ufan jalostamo sijaitsee yli tuhannen kilometrin päässä Ukrainasta ja on merkittävä voiteluaineiden tuottaja.

Dzeržinsk: epäilty isku Sverdlovin tehtaalle

Nižni Novgorodin alueella sijaitsevassa Dzeržinskissä raportoitiin lennokkitoiminnasta ja savusta. Avoimen lähdeaineiston perusteella savun mahdolliseksi lähteeksi tunnistettiin Sverdlovin räjähdetehdas, mutta 19. elokuuta tapahtuneen iskun tarkkaa vahinkoa ei ole saatavilla olevissa tiedoissa vahvistettu riippumattomasti.

Tehdas liittyy Venäjän sotateollisuuteen. Lisäksi läheisen asuinrakennuksen kerrottiin vaurioituneen.

Uhrit ja lentoliikenteen häiriöt

18.–19. elokuuta tapahtuneesta lennokkiaallosta ei ole saatavilla luotettavaa ja koottua uhrilukua. Saman elokuun puolivälissä tapahtuneen aiemman iskujen sarjan yhteydessä Venäjällä kerrottiin kuolleen vähintään kuusi ihmistä, mutta näitä kuolemia ei pidä lukea suoraan 18.–19. elokuuta tehtyjen iskujen uhreiksi.

Samaan aikaan Venäjän iskut Ukrainan Harkovan alueelle tappoivat 18. elokuuta viranomaisten mukaan kymmenen ihmistä. Rinnakkaiset iskut korostavat, että kyse oli pitkän kantaman hyökkäysten kiihtyvästä vastakkainasettelusta, jossa siviilit joutuivat vaaraan konfliktin molemmilla puolilla.

Lennokkihälytykset ovat kampanjan lähiaikaisissa iskuissa häirinneet lentoliikennettä Moskovan ympäristössä. Nyt käytettävissä olevat lähteet eivät kuitenkaan kerro tarkkaa peruutettujen tai myöhästyneiden lentojen määrää juuri 18.–19. elokuuta tapahtuneiden iskujen vuoksi. Aiemmista laajoista iskuista on raportoitu tilapäisiä lentokenttärajoituksia ja lentojen häiriöitä, joten tämän iskun vaikutuksista on syytä puhua varauksin.

Miksi kohteina ovat jalostamot, tehtaat ja varastot?

Ukrainan pitkän kantaman lennokkikampanja näyttää pyrkivän aiheuttamaan kumuloituvia kustannuksia useissa Venäjän sotajärjestelmän osissa:

• Öljy ja polttoaineet: Jalostamoihin kohdistuvat iskut voivat keskeyttää polttoaineiden ja teollisuustuotteiden valmistusta. Toistuvat iskut lisäävät myös korjausten ja jakelun epävarmuutta. Associated Pressin mukaan jatkuvat iskut Venäjän öljylaitoksiin ovat lisänneet polttoainemarkkinoiden paineita ja poliittista painetta Kremlille.
• Sotateollisuus: Räjähteisiin, ohjuskomponentteihin ja puolustustuotantoon liittyvät tehtaat ovat mahdollisia kohteita, koska häiriöt voivat vaikuttaa aseiden valmistukseen tai huoltoon. Saatavilla oleva näyttö ei kuitenkaan osoita, kuinka suuri vaikutus Dzeržinskin tapahtumalla oli.
• Logistiikka: Suuret varastot ja jakelukeskukset voivat tukea kaluston ja tarvikkeiden siirtämistä, vaikka niissä olisi myös siviilikauppaa. ISW on kuvannut Wildberriesin verkostoa kaksikäyttöiseksi infrastruktuuriksi.
• Ilmatorjunnan hajauttaminen: Jatkuvat iskut pakottavat Venäjän jakamaan ilmatorjuntaresurssejaan laajalle alueelle sen sijaan, että niitä voitaisiin keskittää vain rintamalle tai tärkeimpiin sotilaskohteisiin. Tämä on strateginen peruste, ei todiste siitä, että jokainen raportoitu isku olisi varmasti saavuttanut kyseisen vaikutuksen.

Kampanjan ulottuvuus on itsessään keskeinen piirre. Aiemmissa raporteissa on kerrottu ukrainalaisten lennokkien iskeneen venäläisiin jalostamoihin, tehtaisiin, lentotukikohtiin ja logistiikkakeskuksiin satojen tai jopa tuhansien kilometrien päässä Ukrainasta.

Öljysektoriin kohdistuu painetta, mutta sen tarkkaa mittakaavaa on vaikea arvioida

Ukraina on toistuvasti iskenyt Venäjän öljyinfrastruktuuriin pyrkimyksenään vähentää sotaan käytettävää tulovirtaa, häiritä polttoaineiden saatavuutta ja nostaa hyökkäyssodan ylläpitämisen kustannuksia. Iskujen on raportoitu johtaneen jalostamoiden toiminnan keskeytyksiin ja polttoainepulaan joillakin huoltoasemilla. Arviot menetetystä jalostuskapasiteetista ovat kuitenkin vaihdelleet laitosten käynnistyessä ja toiminnan keskeytyessä uudelleen.

Näin ollen yhtä valtakunnallista prosenttilukua ei voida johtaa pelkästään 18.–19. elokuuta koskevista raporteista. Ukrainalaisissa ja muissa toissijaisissa lähteissä esitetyt arviot poikkeuksellisen suurista kapasiteetin menetyksistä on syytä nähdä arvioina, ei lopullisesti vahvistettuina lukuina.

Miksi iskut aiheuttivat kiistan Britannian kanssa?

Moskova syytti Britanniaa Ukrainan syvälle Venäjälle ulottuvan iskukampanjan tukemisesta tai mahdollistamisesta sen jälkeen, kun raportoitiin brittiläisvalmisteisten lennokkien käytöstä Venäjällä sijaitsevia kohteita vastaan. Venäjän viranomaiset uhkasivat Britanniaa määrittelemättömillä ”seurauksilla”. Britannian edustajat torjuivat painostuksen ja ilmoittivat, että maa jatkaa Ukrainan tukemista.

Saatavilla olevat raportit eivät osoita, että brittiläisiä lennokkeja olisi käytetty kaikissa 18.–19. elokuuta tehdyissä iskuissa. Ne eivät myöskään osoita Britannian johtaneen kampanjaa operatiivisesti. Kiista heijastaa pikemminkin Venäjän laajempaa pyrkimystä esittää länsimaiden sotilaallinen tuki konfliktin eskaloimisena.

Voivatko iskut painostaa Venäjää neuvotteluihin?

Kiovan ilmeinen strateginen ajatus on, että öljytuloihin, aseiden tuotantoon, kuljetuksiin ja sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva jatkuva paine kaventaa Moskovan liikkumavaraa ja tekee sodan kustannuksista näkyvämpiä Venäjällä. Tämä on uskottava strateginen tavoite, mutta se ei vielä osoita, että elokuun iskut olisivat muuttaneet Venäjän neuvotteluasemaa.

Välitön seuraus oli pitkän kantaman iskujen laajempi vastakkainasettelu: ukrainalaiset lennokit ylsivät syvälle Venäjälle samalla kun Venäjän iskut tappoivat siviilejä ja vaurioittivat infrastruktuuria Ukrainassa. 18.–19. elokuuta toteutettu operaatio merkitsi siten iskujen ulottuvuuden ja painostuksen kasvua. Sen poliittinen vaikutus riippuu kuitenkin siitä, kasvavatko taloudelliset, sotilaalliset ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kustannukset lopulta niin suuriksi, että ne muuttavat Kremlin päätöksentekoa.