Maanantaina Kushner jatkoi Jerusalemiin tapaamaan Netanyahua. Tapaaminen kesti lähes neljä tuntia. Keskeinen kiista koski Netanyahun vaatimusta siitä, että Israelilla säilyy oikeus tehdä kohdennettuja iskuja Hamasin operatiiveihin, joiden Israel katsoo osallistuneen 7. lokakuuta 2023 tehtyyn hyökkäykseen. Kushner puolestaan painosti Israelia etenemään tulitauon puitteissa eikä tekemään suunnitelman toteuttamisesta uusia esteitä.

Mitä 15-kohtainen tiekartta sisältää?

Yhdysvaltojen ja niin sanotun Board of Peace -järjestön esittämä 15-kohtainen tiekartta perustuu vaiheittaiseen etenemiseen. Sen keskeisiä osia ovat Hamasin asteittainen aseistariisunta, Israelin joukkojen vaiheittainen vetäytyminen Gazasta ja alueen jälleenrakentaminen.

Netanyahun tulkinta suunnitelmasta on ollut tätä tiukempi. Israel ei hänen mukaansa vetäytyisi eikä sallisi jälleenrakentamisen käynnistymistä ennen kuin Hamas olisi aidosti ja kokonaan riisuttu aseista kaikkialla Gazassa. Israel on myös ilmoittanut jatkavansa toimia, joita se pitää omiin joukkoihinsa ja kansalaisiinsa kohdistuvien uhkien torjumisena.

Työryhmät ja yhdysvaltalainen valvoja

Neuvotteluissa saavutettiin kuitenkin joitakin käytännön järjestelyjä koskevia yhteisymmärryksiä. Israelilais- ja yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan osapuolet perustavat kaksi työryhmää:

• ensimmäinen käsittelee Hamasin aseistariisuntaa ja Gazan demilitarisointia
• toinen keskittyy siviili-infrastruktuuriin, kuten puhtaan veden, viemäröinnin ja kansanterveyden järjestämiseen.

Lisäksi keskusteltiin siitä, että yhdysvaltalainen sotilasjohtaja valvoisi aseiden luovuttamista ja niiden käytöstä poistamista. Israelin joukot kuitenkin pysyisivät Gazassa siihen saakka, kunnes aseistariisunta olisi toteutettu.

Viesti Hamasille oli painostava

Kushner sanoi, ettei Gazan jälleenrakentaminen voisi alkaa Hamasin ollessa aseistautunut. Hän antoi myös ymmärtää, että jos Hamas kieltäytyisi aseistariisunnasta tai ei etenisi siinä, Yhdysvallat tukisi Israelia laajemmin sotatoimien jatkamisessa.

Israelin julkisessa viestinnässä oli samalla ristiriita. Englanninkielisissä lausunnoissa tapaamista kuvattiin rakentavaksi ja edistystä tuottaneeksi. Hepreankielisissä raporteissa ja israelilaisviranomaisten kommenteissa korostettiin puolestaan, että Israelin joukot pysyvät Gazassa ja maan toimintavapaus säilyy. Sävy oli siis myönteinen, mutta keskeisistä poliittisista kysymyksistä ei syntynyt sitovaa ratkaisua.

Hamas vaati Israelia toimimaan ensin

Hamas ei hyväksynyt Israelin esittämää etenemisjärjestystä. Sen mukaan suunnitelman toimeenpano edellyttää, että Israel ensin lopettaa tulitauon rikkomukset ja alkaa toteuttaa sovittua vetäytymistä. Hamas on lisäksi vaatinut takeita tulitauosta, avun perillepääsystä ja jälleenrakentamisesta.

Näin osapuolet jäivät pattitilanteeseen, jossa kumpikin vaatii toista tekemään ensimmäisen konkreettisen myönnytyksen: Israel haluaa Hamasin aseiden luovutuksen ennen vetäytymistä, Hamas taas Israelin iskujen lopettamisen ja vetäytymisen ennen omaa aseistariisuntaansa.

Seuraavan päivän isku korosti kuilua diplomatian ja todellisuuden välillä

Tiistaina 18. elokuuta Israelin ilmaisku osui Gazan kaupungin satama-alueella sijaitsevaan Sweet and Bitter -kahvilaan ja sen ympärille muodostuneeseen siirtymään joutuneiden ihmisten leiriin. Palestiinalaisten terveysviranomaisten mukaan iskussa kuoli ainakin kuusi palestiinalaista, heidän joukossaan lapsi, ja 14 ihmistä haavoittui.

Israelin armeijan mukaan isku kohdistui Hamasin komentajiin eikä kahvilaan siviilikohteena. Armeija sanoi, että kohteena olleet henkilöt suunnittelivat hyökkäyksiä israelilaisia joukkoja vastaan ja että yksi heistä oli osallistunut 7. lokakuuta 2023 tehtyyn hyökkäykseen.

Isku tapahtui vain päivä Kushnerin ja Netanyahun tapaamisen jälkeen. Se vahvisti kuvaa siitä, kuinka kaukana osapuolet ovat suunnitelman käytännön toteuttamisesta – ja kuinka irralliselta diplomaattinen prosessi voi Gazassa edelleen näyttää ihmisille, jotka elävät iskujen, siirtymään joutumisen ja humanitaarisen hädän keskellä.

Miksi nopeaa edistystä ei odoteta?

Analyytikot ovat arvioineet, että Netanyahulla on vain vähän kannustimia tehdä poliittisesti kallis myönnytys ennen Israelin 27. lokakuuta pidettäviä vaaleja. Hänen on tasapainoiltava Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin etenemispaineen ja Israelin hallituskoalition oikean laidan vastustuksen välillä.

Kushnerin matka toi neuvotteluihin uusia työryhmiä ja mahdollisen mekanismin aseiden luovutuksen valvomiseksi. Se ei kuitenkaan ratkaissut tärkeintä kysymystä: pitäisikö Hamasin aseistariisunnan vai Israelin vetäytymisen tapahtua ensin. Seuraavan päivän kuolettava isku osoitti, ettei osapuolten välinen epäluottamus ole väistynyt – eikä nopeaa rauhanprosessin läpimurtoa siksi pidetä todennäköisenä.

Maanantaina Kushner jatkoi Jerusalemiin tapaamaan Netanyahua. Tapaaminen kesti lähes neljä tuntia. Keskeinen kiista koski Netanyahun vaatimusta siitä, että Israelilla säilyy oikeus tehdä kohdennettuja iskuja Hamasin operatiiveihin, joiden Israel katsoo osallistuneen 7. lokakuuta 2023 tehtyyn hyökkäykseen. Kushner puolestaan painosti Israelia etenemään tulitauon puitteissa eikä tekemään suunnitelman toteuttamisesta uusia esteitä.

Mitä 15-kohtainen tiekartta sisältää?

Yhdysvaltojen ja niin sanotun Board of Peace -järjestön esittämä 15-kohtainen tiekartta perustuu vaiheittaiseen etenemiseen. Sen keskeisiä osia ovat Hamasin asteittainen aseistariisunta, Israelin joukkojen vaiheittainen vetäytyminen Gazasta ja alueen jälleenrakentaminen.

Netanyahun tulkinta suunnitelmasta on ollut tätä tiukempi. Israel ei hänen mukaansa vetäytyisi eikä sallisi jälleenrakentamisen käynnistymistä ennen kuin Hamas olisi aidosti ja kokonaan riisuttu aseista kaikkialla Gazassa. Israel on myös ilmoittanut jatkavansa toimia, joita se pitää omiin joukkoihinsa ja kansalaisiinsa kohdistuvien uhkien torjumisena.

Työryhmät ja yhdysvaltalainen valvoja

Neuvotteluissa saavutettiin kuitenkin joitakin käytännön järjestelyjä koskevia yhteisymmärryksiä. Israelilais- ja yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan osapuolet perustavat kaksi työryhmää:

• ensimmäinen käsittelee Hamasin aseistariisuntaa ja Gazan demilitarisointia
• toinen keskittyy siviili-infrastruktuuriin, kuten puhtaan veden, viemäröinnin ja kansanterveyden järjestämiseen.

Lisäksi keskusteltiin siitä, että yhdysvaltalainen sotilasjohtaja valvoisi aseiden luovuttamista ja niiden käytöstä poistamista. Israelin joukot kuitenkin pysyisivät Gazassa siihen saakka, kunnes aseistariisunta olisi toteutettu.

Viesti Hamasille oli painostava

Kushner sanoi, ettei Gazan jälleenrakentaminen voisi alkaa Hamasin ollessa aseistautunut. Hän antoi myös ymmärtää, että jos Hamas kieltäytyisi aseistariisunnasta tai ei etenisi siinä, Yhdysvallat tukisi Israelia laajemmin sotatoimien jatkamisessa.

Israelin julkisessa viestinnässä oli samalla ristiriita. Englanninkielisissä lausunnoissa tapaamista kuvattiin rakentavaksi ja edistystä tuottaneeksi. Hepreankielisissä raporteissa ja israelilaisviranomaisten kommenteissa korostettiin puolestaan, että Israelin joukot pysyvät Gazassa ja maan toimintavapaus säilyy. Sävy oli siis myönteinen, mutta keskeisistä poliittisista kysymyksistä ei syntynyt sitovaa ratkaisua.

Hamas vaati Israelia toimimaan ensin

Hamas ei hyväksynyt Israelin esittämää etenemisjärjestystä. Sen mukaan suunnitelman toimeenpano edellyttää, että Israel ensin lopettaa tulitauon rikkomukset ja alkaa toteuttaa sovittua vetäytymistä. Hamas on lisäksi vaatinut takeita tulitauosta, avun perillepääsystä ja jälleenrakentamisesta.

Näin osapuolet jäivät pattitilanteeseen, jossa kumpikin vaatii toista tekemään ensimmäisen konkreettisen myönnytyksen: Israel haluaa Hamasin aseiden luovutuksen ennen vetäytymistä, Hamas taas Israelin iskujen lopettamisen ja vetäytymisen ennen omaa aseistariisuntaansa.

Seuraavan päivän isku korosti kuilua diplomatian ja todellisuuden välillä

Tiistaina 18. elokuuta Israelin ilmaisku osui Gazan kaupungin satama-alueella sijaitsevaan Sweet and Bitter -kahvilaan ja sen ympärille muodostuneeseen siirtymään joutuneiden ihmisten leiriin. Palestiinalaisten terveysviranomaisten mukaan iskussa kuoli ainakin kuusi palestiinalaista, heidän joukossaan lapsi, ja 14 ihmistä haavoittui.

Israelin armeijan mukaan isku kohdistui Hamasin komentajiin eikä kahvilaan siviilikohteena. Armeija sanoi, että kohteena olleet henkilöt suunnittelivat hyökkäyksiä israelilaisia joukkoja vastaan ja että yksi heistä oli osallistunut 7. lokakuuta 2023 tehtyyn hyökkäykseen.

Isku tapahtui vain päivä Kushnerin ja Netanyahun tapaamisen jälkeen. Se vahvisti kuvaa siitä, kuinka kaukana osapuolet ovat suunnitelman käytännön toteuttamisesta – ja kuinka irralliselta diplomaattinen prosessi voi Gazassa edelleen näyttää ihmisille, jotka elävät iskujen, siirtymään joutumisen ja humanitaarisen hädän keskellä.

Miksi nopeaa edistystä ei odoteta?

Analyytikot ovat arvioineet, että Netanyahulla on vain vähän kannustimia tehdä poliittisesti kallis myönnytys ennen Israelin 27. lokakuuta pidettäviä vaaleja. Hänen on tasapainoiltava Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin etenemispaineen ja Israelin hallituskoalition oikean laidan vastustuksen välillä.

Kushnerin matka toi neuvotteluihin uusia työryhmiä ja mahdollisen mekanismin aseiden luovutuksen valvomiseksi. Se ei kuitenkaan ratkaissut tärkeintä kysymystä: pitäisikö Hamasin aseistariisunnan vai Israelin vetäytymisen tapahtua ensin. Seuraavan päivän kuolettava isku osoitti, ettei osapuolten välinen epäluottamus ole väistynyt – eikä nopeaa rauhanprosessin läpimurtoa siksi pidetä todennäköisenä.