Joukossa on maksuyhtiöitä, korttiverkostoja, stablecoin- ja lohkoketjutoimijoita, petosten torjuntaan keskittyviä yrityksiä sekä maksuteknologian tarjoajia. Kokoonpanon tarkoitus on tuoda samaan keskusteluun eri maksuraiteiden ja digitaalisten omaisuuserien näkökulmat.

Mitä allianssi aikoo tehdä?

Jäsenet laativat yhdessä APA:n peruskirjan ja tehtävän. Lisäksi ne tekevät yhteistä tutkimusta ja kehittävät viitekehyksiä, joiden avulla voidaan ratkaista esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Miten tekoälyagentti tunnistetaan luotettavasti?
• Miten osoitetaan, että käyttäjä on todella valtuuttanut tietyn maksun?
• Kuinka laajoja agentin käyttöoikeudet ovat ja miten niille asetetaan rajat?
• Kuka vastaa, jos agentti tekee virheen tai joutuu hyökkäyksen kohteeksi?
• Miten petoksia havaitaan ja niistä jaetaan tietoa eri toimijoiden välillä?
• Miten kanta-asiakaspisteet ja muut edut liitetään agenttiin tai seuraavat sitä tapahtumasta toiseen?

Koalitio aikoo myös testata uusia lähestymistapoja agenttien identiteettiin ja valtuutukseen sekä osallistua agenttipohjaisen kaupankäynnin herättämiin sääntelykysymyksiin.

Miksi yhteinen hallinto on tärkeää juuri nyt?

Rain viittaa McKinseyn ennusteeseen, jonka mukaan agenttipohjaisen kaupankäynnin maailmanlaajuinen arvo voi olla 3–5 biljoonaa dollaria vuoteen 2030 mennessä. Kyse ei olisi vain siitä, että tekoäly tilaa ihmiselle lentolipun tai ostaa verkkokaupasta tuotteen.

Agentit voisivat myös maksaa toisilleen ja muille konejärjestelmille esimerkiksi laskentatehosta, API-kutsuista ja datasta. Tällaiset koneiden väliset maksut voivat olla hyvin pieniä, toistuvia ja tapahtua ilman ihmisen hyväksyntää joka kerta.

Jotta järjestelmä toimisi eri yritysten, maksutapojen ja lohkoketjujen välillä, tarvitaan yhteensopivia tapoja tunnistaa agentti, todentaa käyttäjän toimeksianto, rajata kulutusta, määrittää vastuu ja välittää tietoa petoksista. Keskenään yhteensopimattomat protokollat voisivat hidastaa käyttöönottoa tai jättää järjestelmään aukkoja, joita hyökkääjät voivat hyödyntää.

Miten Visan ja Mastercardin hankkeet liittyvät APA:han?

Mastercardin Agent Pay for Machines on APA:n rinnakkainen, käytännön toteutustasolle sijoittuva hanke. Sen tavoitteena on mahdollistaa automatisoidut, myös erittäin pienet, maksut tekoälyagenttien ja muiden yhdistettyjen järjestelmien välillä.

Visa kehittää niin ikään agenttipohjaisten maksujen valmiuksia. Yhtiöiden osallistuminen APA:han ei korvaa niiden omia tuotteita tai protokollia. Sen sijaan Visa ja Mastercard tuovat allianssiin merkittävien maksuraiteiden rakentajien näkökulman. Yhteinen foorumi voi auttaa sovittamaan yhteen ne toimialan säännöt ja yhteentoimivuuden, joita myös yhtiöiden omat ratkaisut tarvitsevat.

Mitä jäsenet saavat Rainin startup-ohjelmasta?

Perustajajäsenet saavat ennakkonäkyvyyttä Rainin Agentic Startup Program -ohjelmaan. Ohjelman ensimmäisessä ryhmässä on viisi startup-yritystä, ja jäsenille järjestetään pääsy ohjelman esittelypäivään.

Ohjelmaan osallistuvat startupit saavat käyttöönsä Rainin korttien myöntämiseen ja rahansiirtoihin liittyvän infrastruktuurin. Lisäksi niille tarjotaan 5 000 dollarin testausluottoa korttien myöntämiseen tai virtuaalitilien maksuihin sekä kahden viikon välein järjestettäviä asiantuntijasessioita ja vastaanottoaikoja.

Rainin työkaluihin kuuluvat tehtäväkohtaisesti rajatut virtuaalikortit ja maksujen suojakaiteet, joita hallitaan yhtiön Agent Control Layer -kerroksen kautta.

Suurimmat esteet ovat sääntelyssä ja turvallisuudessa

Agenttipohjaisten maksujen yleistymiseen liittyy useita avoimia riskejä.

• Sääntely ja vastuu: Nykyiset kuluttajansuojan, valtuutuksen, rahanpesun estämisen ja asiakkaan tuntemisen (AML/KYC) säännöt sekä vastuunjako eivät sovellu ongelmitta tilanteeseen, jossa maksun aloittaa tekoälyagentti.
• Digitaalisten omaisuuserien riskit: Jos maksussa käytetään kryptovaluuttaa eikä säänneltyä fiat-rahaa tai stablecoinia, kurssivaihtelu voi tehdä budjeteista ja lopullisista selvitysarvoista arvaamattomia. Lohkoketju- ja älysopimussiirtoja voi myös olla vaikea peruuttaa sen jälkeen, kun agentti tai hyökkääjä on käynnistänyt ne.
• Tietoturva ja yksityisyys: Kehotesyötteisiin kohdistuvat hyökkäykset, varastetut tunnistetiedot tai lompakon avaimet, haitalliset kauppiaat, tietovuodot, mallien vaikeasti perusteltavat päätökset ja puutteelliset lokit voivat muuttaa annetun valtuutuksen luvattomaksi rahankäytöksi.
• Autonomia ja hallinta: Ohjelmistolle ei voida antaa pääsyä oikeaan rahaan pelkän väitteen perusteella, että se on saanut luvan toimia. Tarvitaan täsmällinen toimeksianto, kulurajat, kauppias- ja tuoteryhmäkohtaiset rajoitukset, mahdollisuus peruuttaa valtuutus, ihmisen puuttuminen poikkeustilanteisiin ja jäljitettävä kirjanpito. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF nostaa keskeisiksi riskeiksi muun muassa valtuutuksen jäljitettävyyden, päätöksenteon läpinäkymättömyyden, kyberturvallisuuden, agenttien samanaikaisen käyttäytymisen sekä avoimet oikeudelliset ja vastuuongelmat.

Rainin allianssia onkin perustelluinta pitää yrityksenä rakentaa yhteisiä turvarajoja ja toimintamalleja aikana, jolloin agenttipohjaisen maksamisen markkina vasta muotoutuu. Se ei vielä ole valmis standardi eikä sääntelyjärjestelmä.

Joukossa on maksuyhtiöitä, korttiverkostoja, stablecoin- ja lohkoketjutoimijoita, petosten torjuntaan keskittyviä yrityksiä sekä maksuteknologian tarjoajia. Kokoonpanon tarkoitus on tuoda samaan keskusteluun eri maksuraiteiden ja digitaalisten omaisuuserien näkökulmat.

Mitä allianssi aikoo tehdä?

Jäsenet laativat yhdessä APA:n peruskirjan ja tehtävän. Lisäksi ne tekevät yhteistä tutkimusta ja kehittävät viitekehyksiä, joiden avulla voidaan ratkaista esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Miten tekoälyagentti tunnistetaan luotettavasti?
• Miten osoitetaan, että käyttäjä on todella valtuuttanut tietyn maksun?
• Kuinka laajoja agentin käyttöoikeudet ovat ja miten niille asetetaan rajat?
• Kuka vastaa, jos agentti tekee virheen tai joutuu hyökkäyksen kohteeksi?
• Miten petoksia havaitaan ja niistä jaetaan tietoa eri toimijoiden välillä?
• Miten kanta-asiakaspisteet ja muut edut liitetään agenttiin tai seuraavat sitä tapahtumasta toiseen?

Koalitio aikoo myös testata uusia lähestymistapoja agenttien identiteettiin ja valtuutukseen sekä osallistua agenttipohjaisen kaupankäynnin herättämiin sääntelykysymyksiin.

Miksi yhteinen hallinto on tärkeää juuri nyt?

Rain viittaa McKinseyn ennusteeseen, jonka mukaan agenttipohjaisen kaupankäynnin maailmanlaajuinen arvo voi olla 3–5 biljoonaa dollaria vuoteen 2030 mennessä. Kyse ei olisi vain siitä, että tekoäly tilaa ihmiselle lentolipun tai ostaa verkkokaupasta tuotteen.

Agentit voisivat myös maksaa toisilleen ja muille konejärjestelmille esimerkiksi laskentatehosta, API-kutsuista ja datasta. Tällaiset koneiden väliset maksut voivat olla hyvin pieniä, toistuvia ja tapahtua ilman ihmisen hyväksyntää joka kerta.

Jotta järjestelmä toimisi eri yritysten, maksutapojen ja lohkoketjujen välillä, tarvitaan yhteensopivia tapoja tunnistaa agentti, todentaa käyttäjän toimeksianto, rajata kulutusta, määrittää vastuu ja välittää tietoa petoksista. Keskenään yhteensopimattomat protokollat voisivat hidastaa käyttöönottoa tai jättää järjestelmään aukkoja, joita hyökkääjät voivat hyödyntää.

Miten Visan ja Mastercardin hankkeet liittyvät APA:han?

Mastercardin Agent Pay for Machines on APA:n rinnakkainen, käytännön toteutustasolle sijoittuva hanke. Sen tavoitteena on mahdollistaa automatisoidut, myös erittäin pienet, maksut tekoälyagenttien ja muiden yhdistettyjen järjestelmien välillä.

Visa kehittää niin ikään agenttipohjaisten maksujen valmiuksia. Yhtiöiden osallistuminen APA:han ei korvaa niiden omia tuotteita tai protokollia. Sen sijaan Visa ja Mastercard tuovat allianssiin merkittävien maksuraiteiden rakentajien näkökulman. Yhteinen foorumi voi auttaa sovittamaan yhteen ne toimialan säännöt ja yhteentoimivuuden, joita myös yhtiöiden omat ratkaisut tarvitsevat.

Mitä jäsenet saavat Rainin startup-ohjelmasta?

Perustajajäsenet saavat ennakkonäkyvyyttä Rainin Agentic Startup Program -ohjelmaan. Ohjelman ensimmäisessä ryhmässä on viisi startup-yritystä, ja jäsenille järjestetään pääsy ohjelman esittelypäivään.

Ohjelmaan osallistuvat startupit saavat käyttöönsä Rainin korttien myöntämiseen ja rahansiirtoihin liittyvän infrastruktuurin. Lisäksi niille tarjotaan 5 000 dollarin testausluottoa korttien myöntämiseen tai virtuaalitilien maksuihin sekä kahden viikon välein järjestettäviä asiantuntijasessioita ja vastaanottoaikoja.

Rainin työkaluihin kuuluvat tehtäväkohtaisesti rajatut virtuaalikortit ja maksujen suojakaiteet, joita hallitaan yhtiön Agent Control Layer -kerroksen kautta.

Suurimmat esteet ovat sääntelyssä ja turvallisuudessa

Agenttipohjaisten maksujen yleistymiseen liittyy useita avoimia riskejä.

• Sääntely ja vastuu: Nykyiset kuluttajansuojan, valtuutuksen, rahanpesun estämisen ja asiakkaan tuntemisen (AML/KYC) säännöt sekä vastuunjako eivät sovellu ongelmitta tilanteeseen, jossa maksun aloittaa tekoälyagentti.
• Digitaalisten omaisuuserien riskit: Jos maksussa käytetään kryptovaluuttaa eikä säänneltyä fiat-rahaa tai stablecoinia, kurssivaihtelu voi tehdä budjeteista ja lopullisista selvitysarvoista arvaamattomia. Lohkoketju- ja älysopimussiirtoja voi myös olla vaikea peruuttaa sen jälkeen, kun agentti tai hyökkääjä on käynnistänyt ne.
• Tietoturva ja yksityisyys: Kehotesyötteisiin kohdistuvat hyökkäykset, varastetut tunnistetiedot tai lompakon avaimet, haitalliset kauppiaat, tietovuodot, mallien vaikeasti perusteltavat päätökset ja puutteelliset lokit voivat muuttaa annetun valtuutuksen luvattomaksi rahankäytöksi.
• Autonomia ja hallinta: Ohjelmistolle ei voida antaa pääsyä oikeaan rahaan pelkän väitteen perusteella, että se on saanut luvan toimia. Tarvitaan täsmällinen toimeksianto, kulurajat, kauppias- ja tuoteryhmäkohtaiset rajoitukset, mahdollisuus peruuttaa valtuutus, ihmisen puuttuminen poikkeustilanteisiin ja jäljitettävä kirjanpito. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF nostaa keskeisiksi riskeiksi muun muassa valtuutuksen jäljitettävyyden, päätöksenteon läpinäkymättömyyden, kyberturvallisuuden, agenttien samanaikaisen käyttäytymisen sekä avoimet oikeudelliset ja vastuuongelmat.

Rainin allianssia onkin perustelluinta pitää yrityksenä rakentaa yhteisiä turvarajoja ja toimintamalleja aikana, jolloin agenttipohjaisen maksamisen markkina vasta muotoutuu. Se ei vielä ole valmis standardi eikä sääntelyjärjestelmä.