Eurostatin Q2-luvut kertovat yritysten selviytymisen vaikeutuneen

Eurostatin vuoden 2026 toisen neljänneksen luvut piirtävät EU:n yrityskannasta aiempaa huolestuttavamman kuvan: konkursseja ilmoitettiin enemmän samaan aikaan, kun uusia yrityksiä rekisteröitiin vähemmän. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että talouden kokonaistuotanto kasvoi hieman.

Mitä luvut kertovat?

EU:ssa konkurssien määrä kasvoi huhti–kesäkuussa 5,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Määrä nousi korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen. Uusien yritysten rekisteröinnit puolestaan vähenivät 0,5 prosenttia, mikä jatkoi vuoden 2026 alussa alkanutta laskusuuntaa.

Eurostatin julkaisu käsittelee sekä Euroopan unionia että euroaluetta. Saatavilla olevassa aineistossa ei kuitenkaan ole euroalueen toisen neljänneksen tarkkoja prosenttimuutoksia, joten niitä ei voida ilmoittaa luotettavasti.

Samaan aikaan kausitasoitettu bruttokansantuote kasvoi toisella neljänneksellä EU:ssa 0,5 prosenttia ja euroalueella 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Yritysten määrän kehitys ei siis seurannut suoraan talouden vaatimatonta kokonaiskasvua.

Teollisuuden rekisteröinnit laskivat eniten

Uusien yritysten rekisteröinnit vähenivät viidellä Eurostatin tarkastelemasta kahdeksasta toimialasta. Suurin pudotus nähtiin teollisuudessa, jossa rekisteröinnit laskivat 3,6 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa laskua oli 3,4 prosenttia ja koulutuksen sekä sosiaalipalvelujen alalla 3,2 prosenttia.

Kaikki alat eivät kuitenkaan kehittyneet heikosti. Tietojenkäsittelyn ja viestinnän toimialan rekisteröinnit kasvoivat 8,8 prosenttia ja rakentamisen 1,0 prosenttia. Rahoituspalveluissa määrä pysyi ennallaan.

Konkurssit lisääntyivät viidellä kahdeksasta toimialasta. Suurin kasvu, 21,1 prosenttia, kirjattiin koulutuksen ja sosiaalisen toiminnan alalla.

Rahoituksen kiristyminen lisää painetta

Euroopan keskuspankin yritysrahoitusta koskevan kyselyn mukaan rahoitusehdot kiristyivät edelleen toisella neljänneksellä. Vaikutus korostui pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joita painoivat korkeammat lainakustannukset ja rajallisempi rahoituksen saatavuus.

Myös euroalueen pankit ilmoittivat yrityksille myönnettävien lainojen ja luottolimiittien ehtojen kohtalaisesta nettomääräisestä kiristymisestä. Kiristämisestä raportoineiden pankkien netto-osuus oli 7 prosenttia.

Yhdessä nämä tiedot sopivat yhteen sen kanssa, että heikentyvä kannattavuus, kasvavat rahoituskulut ja heikompi kassavirran kestävyys voivat lisätä maksukyvyttömyyksien riskiä. Eurostatin yritysrekisteröinti- ja konkurssitilastot eivät kuitenkaan yksin todista, että rahoituksen kiristyminen olisi ollut kasvun suora syy.

Mitkä maat kärsivät eniten?

Saatavilla oleva lähdeaineisto ei nimeä maita, joissa konkurssit tai uudet yritysrekisteröinnit kasvoivat tai vähenivät eniten vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Siksi maakohtaisia muutoksia ei voida esittää luotettavasti.

Koulutuksen ja sosiaalisen toiminnan 21,1 prosentin konkurssikasvu kertoo kuitenkin alan erityisestä talouspaineesta. Tilastoon kuuluu toimintoja, kuten koulutus-, sosiaali-, perhe- ja vanhuspalveluja. Luku ei tarkoita, että jokainen näiden alojen palveluntarjoaja olisi vaikeuksissa, sillä kyse on koko toimialan neljännesvuosimuutoksesta eikä yksittäisten yritysten kannattavuus- tai palvelulaatumittarista.

Rahoituksen kiristyessä erityisen alttiita voivat olla työvoimavaltaiset palveluntarjoajat, joiden kustannuksia on vaikea siirtää hintoihin ja joiden rahoitus riippuu rajallisista julkisista tai kotitalouksien varoista. Tämä on kuitenkin tulkinta talouskehityksestä, ei Eurostatin tilastojen suoraan osoittama syy-seuraussuhde.