Miksi Venäjä kutsui Japanin suurlähettilään puhutteluun Putinin Iturup-vierailun jälkeen?

Kyse oli siten vastavuoroisesta diplomaattisesta toimesta. Japani oli jo kutsunut Venäjän suurlähettilään puhutteluun vierailun jälkeen. Pääministeri Sanae Takaichi kuvaili Putinin matkaa ”ehdottoman hyväksymättömäksi” ja sanoi sen loukanneen japanilaisten tunteita. Tokio harkitsi myös uusia pakotteita Venäjää vastaan.

Mitä Galuzin sanoi Mutolle?

Venäjän varaulkoministeri Mihail Galuzin esitti Japanin suurlähettiläälle Moskovan mukaan jyrkän vastalauseen. Venäjän ulkoministeriön tiedotteen perusteella hän toisti, että Venäjän suvereniteetti ja lainkäyttövalta eteläisillä Kuriilisaarilla ovat horjumattomia. Moskovan mukaan saaret siirtyivät Venäjälle toisen maailmansodan seurauksena, eikä tätä tulkintaa saa kyseenalaistaa.

Venäjä liitti viestinsä myös maiden suhteiden laajempaan kriisiin. Moskova nosti esiin Japanin Venäjälle asettamat pakotteet sekä Japanin poliittisen ja aineellisen tuen Ukrainalle. Venäjän mukaan se pidättää itsellään oikeuden asianmukaisiin vastatoimiin, jos Tokio jatkaa sen mielestä epäystävällistä linjaa. Julkisuuteen ei kuitenkaan tuotu tietoa välittömästi toteutettavasta uudesta vastatoimesta.

Miksi suurlähettilään viivästynyt saapuminen nousi esiin?

Muto ei osallistunut puhutteluun heti. Venäjän viranomaisten mukaan Japanista ilmoitettiin aluksi joko, ettei suurlähettiläs ollut Moskovassa, tai että hän oli sairaana. Myöhemmissä raporteissa kerrottiin, että tapaaminen siirtyi vielä tämän jälkeen. Raportit poikkeavat toisistaan viivästyksen tarkasta kestosta ja syystä: yhden mukaan viivästys kesti kaksi päivää, toisen mukaan Muto oli ensin poissa Moskovasta ja vetosi myöhemmin heikkoon terveydentilaan.

Muto saapui lopulta ulkoministeriöön ja kertoi selittäneensä Japanin kannan Venäjän osapuolelle asianmukaisesti. Venäjän viranomaiset esittivät viivästyksen kuitenkin lisäosoituksena siitä, ettei Japani ollut valmis hyväksymään Moskovan näkemystä.

Miten Japani ja Yhdysvallat vastasivat?

Tokion reaktio oli yksiselitteinen. Pääministeri Takaichi kutsui vierailua hyväksymättömäksi, ja ulkoministeri Toshimitsu Motegi esitti Venäjälle voimakkaan vastalauseen sekä kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun. Japani toisti, että Iturup eli Etorofu, Kunashir eli Kunashiri, Shikotan ja Habomainsaaret ovat sen pohjoisia territorioita.

Japani harkitsi vierailun jälkeen myös uusia pakotteita. Tämä kytkee aluekiistan suoraan laajempaan erimielisyyteen: Moskova on jo pitkään arvostellut Tokiota Venäjä-pakotteista ja Ukrainan tukemisesta.

Yhdysvallat asettui Japanin kannan taakse. Washington vahvisti tunnustavansa Japanin suvereniteetin pohjoisiin territorioihin ja ilmoitti tukensa Japanille horjumattomaksi Putinin vierailun jälkeen.

Vuosikymmeniä ratkaisematta ollut aluekiista

Venäjä hallinnoi neljää eteläistä saarta, mutta Japani vaatii niitä itselleen. Neuvostoliiton joukot ottivat saaret haltuunsa toisen maailmansodan viimeisinä päivinä. Maiden erilaiset tulkinnat saarten sodanjälkeisestä asemasta ovat edelleen kiistan ytimessä.

Japanin ulkoministeriön mukaan pohjoisiin territorioihin kuuluvat Habomai, Shikotan, Kunashiri ja Etorofu. Tokio katsoo, etteivät ne kuulu Kuriilisaariksi kutsuttuun saaristoon.

Kiista on estänyt Venäjää ja Japania solmimasta virallista sodanjälkeistä rauhansopimusta. Japani on pitänyt saarten aseman ratkaisemista edellytyksenä sopimuksen tekemiselle, joten presidentin vierailulla on suuri poliittinen merkitys, vaikka se ei muuttaisikaan saarten tosiasiallista hallintaa.

Putinin Iturup-vierailu osoitti, kuinka aluekiista on sulautunut osaksi maiden paljon laajempaa välirikkoa. Japanin pakotteet ja Ukrainan tukeminen ovat kaventaneet kahdenvälisen neuvottelun tilaa, kun taas Moskova viestittää pitävänsä Iturupin hallintaansa vakiintuneena. Tokio puolestaan pitää saarta edelleen keskeisenä suvereniteettikysymyksenä.

Ydin on tämä: Venäjä kutsui Muton puhutteluun, koska Japani kyseenalaisti Putinin vierailun hyväksyttävyyden ja samalla Venäjän vallan Iturupilla. Galuzin vastasi korostamalla Venäjän ”horjumatonta” suvereniteettia sekä varoittamalla mahdollisista vastatoimista. Suurlähettilään viivästynyt tapaaminen, Japanin ja Yhdysvaltojen vastakkaiset kannat, pakotteet ja ratkaisematon rauhansopimus ovat kaikki syventäneet kiistaa, jota kumpikaan osapuoli ei näytä olevan valmis unohtamaan.