Miten Unitree teki avoimesta yhdysvaltalaistutkimuksesta 1 600 dollarin robottikoiran

Pennsylvanian yliopiston työ oli kuitenkin ennen kaikkea suunnitteluperiaate ja kokeellinen alusta – ei valmis kuluttajatuote. Myöhempi Massachusetts Institute of Technologyn eli MIT:n toimilaite- ja Mini Cheetah -tutkimus osoitti, miten samansuuntaiset ideat voitiin yhdistää pieneksi ja ketteräksi nelijalkaiseksi robotiksi.

Reutersin mukaan MIT:n Biomimetic Robotics Labissa työskennellyt Ben Katz sanoi Unitreen Go-sarjan mittojen olleen lähes millilleen samat kuin Mini Cheetahilla. Tämä ei todista, että yksi tutkimuspaperi tai laboratorio olisi toimittanut Go2:n täydellisen suunnitelman. Se osoittaa kuitenkin, miten avoimesti julkaistu tutkimus voi ohjata myöhempää kaupallista tuotekehitystä.

Unitreen vuonna 2023 esittelemä Go2 tuli markkinoille 1 600 dollarin lähtöhinnalla ennen veroja ja toimituskuluja. Tuote asettuu siten tunnistettavaan tekniseen jatkumoon, mutta sitä ei ole perusteltua kuvata yksittäisen laboratorion suoraksi tuotteeksi.

Laboratoriosta edulliseksi tuotteeksi

Ratkaiseva ero ei syntynyt vain robottien mekaniikasta. Yhtä tärkeää oli kyky valmistaa robotti edullisesti, hankkia sille komponentit, jakaa sitä laajalle asiakaskunnalle ja parantaa sitä jatkuvasti.

Kenneally osallistui Minitaurin kehittämiseen ja auttoi myöhemmin kaupallistamaan yhdysvaltalaisia nelijalkaisten robottien ratkaisuja Ghost Robotics -yrityksessä. Ghostin robotit palvelevat erikoistuneita yhdysvaltalaisia puolustusasiakkaita. Tämä osoittaa, että yhdysvaltalainen tutkimus johti myös kaupalliseen yritystoimintaan – mutta Reuters vertasi Ghostin suhteellisen pientä ja kallista markkinaa Unitreen tavoitteeseen rakentaa suurivolyymista, edullisempaa liiketoimintaa.

Reuters liitti Unitreen vauhdin Kiinan laajempaan valmistusympäristöön. Siihen kuuluvat tiheät komponenttitoimittajien verkostot, tuet, tuotantokapasiteetin saatavuus sekä valmius sietää tappioita yrityksen kasvaessa. Tällaiset olosuhteet voivat lyhentää huomattavasti matkaa julkaistusta tutkimustuloksesta tuotteeseen, johon asiakkailla on varaa.

Avoin tutkimus levittää idean, mutta se ei itsessään synnytä tehtaita, luotettavaa komponenttien saatavuutta, tuotanto-osaamista, käyttöpääomaa tai asiakaskuntaa. Unitreen menestys onkin yhtä paljon teollistumisen kuin robotiikan tarina.

Mitä Wang Xingxingistä voidaan sanoa?

Näyttö tukee sitä, että Wang Xingxing on Unitreen perustaja ja yhtiön vaikutusvaltainen määräysvallan käyttäjä. Se ei kuitenkaan osoita, että jokin tietty hänen akateeminen tutkimuksensa olisi ollut suoraan Go2:n suunnittelun lähde.

Tarkempi kuvaus on, että Unitree rakensi kansainvälisen ja laajasti julkaistun tutkimuskehityksen päälle. Tuotetta ei ole perusteltua jäljittää yksinomaan yhteen perustajaan, tutkimuspaperiin tai laboratorioon.

Reutersin erillisen raportin mukaan Wangin ja hänen määräysvallassaan olevan tahon odotettiin omistavan listautumisen jälkeen 31,29 prosenttia Unitreen osakkeista ja hallitsevan 65,31:tä prosenttia äänivallasta kaksiportaisen osakerakenteen kautta. Tiedot selittävät hänen yhtiöoikeudellista vaikutusvaltaansa, mutta eivät todista tiettyä teknologiansiirron reittiä.

Mitä Unitreen kasvu kertoo Yhdysvaltojen robotiikasta?

Reuters kertoi Unitreen myyneen edeltävän vuoden aikana yli 5 500 humanoidirobottia ja 18 000 nelijalkaista robottia. Ennen Shanghain pörssidebyyttiä yhtiön arvoksi arvioitiin noin 9 miljardia dollaria.

Luvut kertovat vahvasta kaupallisesta vedosta. Ne eivät kuitenkaan tarkoita, että Unitreen humanoidit olisivat saavuttaneet yleiskäyttöisen tai ”yli-inhimillisen” autonomian.

Laajempi opetus ei ole se, etteikö Yhdysvalloissa olisi osattu kehittää tarvittavaa teknologiaa. Pennsylvanian yliopiston ja MIT:n tutkijat tekivät merkittäviä edistysaskelia, ja tutkimus julkaistiin avoimesti. Yhdysvaltojen heikkous oli kuilu keksinnön ja mittakaavan välillä: julkiseen tutkimukseen ei aina yhdistynyt riittävästi kasvupääomaa, valmistuskapasiteettia, tuotantotyövoimaa, kotimaista kysyntää ja toimitusketjun syvyyttä, jotta vastaavia tuotteita olisi voitu valmistaa yhtä edullisesti.

Unitreen Superman-humanoidien esittelyihin kannattaa siksi suhtautua tuoteväitteinä ja demonstraatioina, kunnes riippumattomat vertailut osoittavat, mihin laitteet käytännössä pystyvät. Myyntimäärät, korkea arvostus ja vaikuttavat videot kertovat markkinavauhdista – eivät yksinään yleiskäyttöisestä autonomiasta.

Riittävätkö Yhdysvaltojen rajoitukset?

Reutersin mukaan Pentagon lisäsi Unitreen kiinalaisia sotilasyrityksiä koskevalle listalleen. Merkintä ei itsessään ole pakote, mutta se voi rajoittaa Unitreen teknologian tulevaa sotilaskäyttöä Yhdysvalloissa. Unitree on sanonut robottiensa olevan siviilituotteita.

Reuters kertoi myös Yhdysvaltain viestintäviranomaisen FCC:n estäneen tulevien ulkomailla valmistettujen humanoidi- ja nelijalkaisten robottimallien tuonnin. Kielto koskee myös Unitreen malleja, ja Kiina uhkasi vastatoimilla.

Toimet voivat vähentää Yhdysvaltain hallinnon altistumista, vastata toimitusketju- ja turvallisuushuoliin sekä rajoittaa pääsyä Yhdysvaltain markkinoille. Ne eivät kuitenkaan rakenna uudelleen toimittajaverkostoja, valmistusosaamista, tuotannon mittakaavaa tai kustannusrakennetta, joiden avulla Unitree nousi menestykseen. Ne eivät myöskään estä yhtiötä palvelemasta asiakkaita Kiinassa ja muilla markkinoilla.

Johtopäätös on siten käytännöllisempi kuin väite siitä, että avoin tutkimus olisi itsessään aiheuttanut turvallisuusongelman. Jos Yhdysvallat haluaa julkisesti rahoitetun robotiikan synnyttävän yhdysvaltalaisia, maailmanlaajuiseen mittakaavaan kasvavia yrityksiä, rajoitusten rinnalle tarvitaan kaupallistamisrahoitusta, valmistusinvestointeja, julkisia hankintoja ja toimitusketjupolitiikkaa.

Kilpailijan estäminen voi vähentää altistumista. Se ei kuitenkaan rakenna teollista perustaa, jolla kilpailu voitetaan.