Kaksi Iranista laukaistua ohjusta kohti Arabiemiraatteja – Hormuzin kriisi kärjistyy

Mitä ohjustapauksessa tapahtui?

Arabiemiraattien virallinen kuvaus koskee havaittua ja torjuttua ohjusuhkaa, ei kaupunkiin tai muuhun maalla sijaitsevaan kohteeseen osunutta iskua. Molemmat ohjukset päätyivät mereen, vaikka toinen putosi Arabiemiraattien aluevesille. Saatavilla olevissa lähteissä ei kerrota ohjusten mahdollisista tarkoitetuista kohteista, tarkemmista laukaisupaikoista Iranin ulkopuolella tai siitä, mitä torjuntajärjestelmiä käytettiin.

Sisäministeriön puhelinhälytys oli varotoimi: asukkaita kehotettiin suojautumaan lähimpään turvalliseen sisätilaan. Kun viranomaiset olivat arvioineet, ettei kumpikaan ohjus ollut osunut maalle, hälytys poistettiin.

Puolustusministeriö kehotti lisäksi kansalaisia luottamaan viranomaisten tiedotteisiin ja välttämään huhujen levittämistä. Samassa yhteydessä se ilmoitti asevoimien olevan täysin valmiita torjumaan uhkia ja suojelemaan maan suvereniteettia, turvallisuutta, etuja ja kansallisia voimavaroja.

Miksi ajankohta on merkittävä?

Ohjustapaus sattui tilanteessa, jossa pyrkimykset vakauttaa laajempaa Yhdysvaltojen ja Iranin välistä konfliktia olivat menettämässä vauhtiaan. Kesäkuun 17. päivänä solmitun yhteisymmärryspöytäkirjan oli tarkoitus käynnistää rauhanneuvotteluille varattu ajanjakso. Siihen sisältyi myös määräyksiä Hormuzinsalmen avaamisesta uudelleen. Sopimus kuitenkin raukesi, kun osapuolet syyttivät toisiaan sen rikkomisesta.

Reuters kertoi 17. elokuuta iranilaisviranomaisen sanoneen, että Teheran oli siirtynyt puolustuksellisesta asennosta ”täysin hyökkäykselliseen” toimintatapaan diplomatian pysähdyttyä. Samassa raportissa neuvottelujen pysyvästä rauhanratkaisusta ja tankkeriliikenteen palauttamisesta Hormuzinsalmelle kerrottiin ajautuneen umpikujaan.

Siksi Arabiemiraattien ohjustapaus ei näyttäydy vain yksittäisenä ilmapuolustushälytyksenä. Se tapahtui laajemman kärjistymisen keskellä, jossa ovat kietoutuneet yhteen Persianlahden turvallisuus, kaupallinen merenkulku ja strateginen salmi, jonka kautta kulkee merkittävä osa maailman energiavirroista.

ADNOC-aluksiin kohdistuneet iskut hidastivat liikennettä

Arabiemiraatit kertoi 14. elokuuta, että kahta Abu Dhabi National Oil Companyyn eli ADNOCiin liittynyttä alusta vastaan oli hyökätty niiden kulkiessa Hormuzinsalmessa. ADNOC ilmoitti tilanteen olevan hallinnassa, Al Jazeeran siteeraaman raportoinnin mukaan.

Salmen liikenne hidastui tämän jälkeen voimakkaasti. Reuters kuvasi liikenteen lähestyneen pysähdystilaa uusien iskujen jälkeen. Lloyd’s List Intelligence -yhtiön merenkulkudata puolestaan osoitti, että liikenne jatkui vähentyneenä eikä salmi ollut täysin suljettu: alustavien tietojen mukaan 3.–9. elokuuta salmessa tehtiin 78 läpikulkua, kun edellisellä viikolla niitä oli 95.

Ero on olennainen. Saatavilla oleva näyttö tukee väitettä vakavasta häiriöstä ja liikenteen huomattavasta vähenemisestä, mutta ei sitä, että Hormuzinsalmi olisi ollut koko ajanjakson ajan jatkuvasti ja täydellisesti suljettu.

Konfliktin aiempi vaikutus Arabiemiraatteihin

Konfliktin laajuus on muuttunut uusien iskujen myötä, joten kuolonuhreja ja torjuntoja koskevat luvut on sidottava niiden ilmoitusajankohtaan. Arabiemiraattien viranomaiset kertoivat 1. maaliskuuta, että maan joukot olivat käsitelleet helmikuun 28. päivänä alkaneiden iskujen jälkeen 165 ballistista ohjusta, kaksi risteilyohjusta ja 541 iranilaista lennokkia. Tuolloin julkaistun raportoinnin mukaan kuolleita oli kolme ja loukkaantuneita 58.

Arabiemiraattien hallituksen 3. maaliskuuta järjestämässä tiedotustilaisuudessa luvut olivat jo suuremmat: havaittuja ballistisia ohjuksia oli 186 ja lennokkeja 812. Samassa yhteydessä kerrottiin kolmesta kuolleesta ja 68 lievästi loukkaantuneesta. Erot osoittavat, miksi konfliktin alkuvaiheen lukuja ei pidä esittää koko sodan lopullisena uhrimääränä.

Nämä ovat eri ajankohtien tilannekuvia, eivätkä ne muodosta varmennettua kumulatiivista kokonaismäärää 18. elokuuta tapahtuneeseen ohjustapaukseen saakka. Ne osoittavat kuitenkin, että viimeisin tapaus tapahtui pitkään jatkuneen ballististen ohjusten, risteilyohjusten ja lennokkien kampanjan taustalla.

Saudi-Arabian johtama meripuolustusyhteistyö

Saudi-Arabia ja 13 muuta maata ilmoittivat 30. heinäkuuta monikansallisen meripuolustusliiton perustamisesta. Sen ilmoitettu tarkoitus on vahvistaa yhteistä meripuolustusta sekä turvata merenkulun vapaus, kauppareitit ja energiatoimitukset Bab al-Mandabin salmessa, Punaisellamerellä ja Adeninlahdella.

Saudi-Arabia ilmoitti myöhemmin liiton institutionaalisen ja operatiivisen toiminnan käynnistymisestä. Saudi-Arabian hallitus tuomitsi 18. elokuuta myös toistuvat iranilaisiskut kaupallisia aluksia ja tankkereita vastaan.

Saatavilla oleva raportointi ei kuitenkaan osoita, että liitto olisi aktivoitu nimenomaan Arabiemiraatteihin suunnattujen kahden ohjuksen vuoksi. Liiton tehtävä liittyy alueelliseen meriturvallisuuteen, kun taas 18. elokuuta sattunut tapaus oli ensisijaisesti Arabiemiraattien lähialueen ilmapuolustustilanne.

Mitä ei ole vahvistettu?

Kaikki tapaukseen liitetyt väitteet eivät perustu saatavilla olevaan näyttöön. Lähteet eivät vahvista, että Iran olisi virallisesti nimennyt juuri tämän Arabiemiraatteihin liittyneen tapahtuman operaatioksi ”True Promise 4”. Ne eivät myöskään osoita, että Saudi-Arabia olisi julkaissut erillisen lausunnon, joka tuomitsisi nimenomaan tämän ohjustapauksen eikä yleisesti kaupallisiin aluksiin kohdistuneita hyökkäyksiä.

Iranin kanta Hormuzinsalmen avaamiseen on paremmin tuettu, mutta ehdollisempi kuin ilmaus ”avoin kaikille paitsi vihollisille” antaa ymmärtää. Raportoinnin mukaan iranilaisviranomaiset ovat sitoneet salmen täyden avaamisen Yhdysvaltojen myönnytyksiin, kuten sodan päättämiseen ja muihin vaatimuksiin. Reutersin mukaan Iranin suunnitelma estäisi lisäksi yhdysvaltalaisten ja israelilaisten alusten kulun salmessa.

Varmin johtopäätös on siten rajattu: Arabiemiraattien mukaan maa neutraloi kaksi Iranista laukaistua ballistista ohjusta, joista kumpikaan ei osunut maalle. Viranomaiset antoivat asukkaille väliaikaisen suojautumiskehotuksen, nostivat sotilaallista valmiutta ja lupasivat vastata uhkiin päättäväisesti. Tapaus korosti samalla, kuinka tiiviisti Arabiemiraattien ilmapuolustus liittyy ratkaisemattomaan diplomaattiseen ja merelliseen kriisiin Iranin ja Hormuzinsalmen ympärillä.