Kiinan vientibuumi saa uuden muodon – tekoäly, koneet ja sähköistyminen vetävät kasvua

Kiinan vienti on muuttumassa nopeasti. Kasvu ei nojaa enää yhtä vahvasti perinteisiin, matalan jalostusarvon tuotteisiin, vaan yhä suurempi osa viennistä koostuu teknologiaintensiivisistä laitteista, koneista, elektroniikasta, ajoneuvoista ja vihreän teollisuuden tuotteista. Tämä on auttanut Kiinaa selviytymään kauppakiistoista ja toimitusketjujen epävarmuudesta, mutta samalla se lisää painetta maan tärkeimpiin vientialoihin.

Tavaravirrat kasvoivat voimakkaasti

Kiinan tullitietojen mukaan tavarakaupan kokonaisarvo nousi tammi–heinäkuussa 30,13 biljoonaan juaniin, mikä oli 17,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vienti kasvoi 14 prosenttia 17,44 biljoonaan juaniin. Tuonti kasvoi vielä nopeammin, 22 prosenttia, ja oli arvoltaan 12,69 biljoonaa juania.

Myös heinäkuu oli vahva. Vienti kasvoi Yhdysvaltain dollareissa mitattuna 23,9 prosenttia vuodentakaisesta ja ylitti ekonomistien ennusteet. Osa kasvusta liittyi siihen, että viejät kiirehtivät Yhdysvaltoihin suuntautuvia toimituksia ennen mahdollisia tullien korotuksia.

Elektroniikka ja koneet ovat viennin ytimessä

Viennin rakenteellinen muutos näkyy erityisen selvästi koneiden ja sähköteknisten tuotteiden kohdalla. Niiden vienti nousi tammi–heinäkuussa 11,12 biljoonaan juaniin, 21,2 prosenttia vuodentakaista suuremmaksi. Ryhmän osuus koko viennistä oli 63,8 prosenttia.

Korkean teknologian vienti kasvoi lähes 41 prosenttia. Elektroniikan ja koneiden vienti lisääntyi 26 prosenttia, ja ajoneuvojen vienti 55 prosenttia.

Erityisen nopeasti kasvoi integroitujen piirien eli sirujen vienti, jonka arvo lähes kaksinkertaistui vuoden takaisesta seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana. Kehitys heijastaa maailmanlaajuista kysyntää, jota tekoälysovellusten ja niitä palvelevien datakeskusten rakentaminen on kiihdyttänyt.

Tekoäly tarjoaa lyhyen aikavälin vetoapua

Tekoälyinfrastruktuuriin tehdyt investoinnit ovat lisänneet sirujen, tietokoneiden ja muiden teknologiaan liittyvien komponenttien tilauksia. Korkean teknologian tuotteiden vahva kysyntä on siten pitänyt Kiinan tehtaat kiireisinä, vaikka maailmantalouden kasvu on hidastunut ja kauppasuhteet ovat kiristyneet.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että koko vientikasvu olisi tekoälyn varassa. Laajempi tarina liittyy Kiinan teollisuuden kehittymiseen: maan yritykset vievät kulutustavaroiden lisäksi myös elektroniikkaa, koneita, ajoneuvoja ja vihreän siirtymän vaatimaa tuotantoteknologiaa.

Vihreä teknologia vahvistaa rakennemuutosta

Sähköautot, litiumakut ja tuulivoimaloiden laitteet kuuluvat nopeasti kasvaviin vientituotteisiin. Niiden kysyntää tukevat teollisuuden sähköistyminen ja vähähiiliseen energiantuotantoon liittyvät investoinnit.

Kiinan kilpailukykyä tukevat suuri tuotantomittakaava, tiheät alihankintaverkostot ja jatkuvat investoinnit valmistavaan teollisuuteen. Tämä on auttanut vientiä pysymään vahvana myös tilanteessa, jossa juanin vahvistuminen tavallisesti heikentäisi hintakilpailukykyä.

Vahvuus lisää myös kauppapoliittisia riskejä

Monipuolisempi ja korkeamman jalostusarvon vienti on aiempaa kestävämpi kasvun lähde, koska tekoälyyn liittyvillä elektroniikkatuotteilla, koneilla ja sähköistetyllä liikenteellä on kysyntää eri puolilla maailmaa. Kiinan viennin menestys kasvattaa kuitenkin myös muiden maiden huolia.

Kiinan kauppataseen ylijäämä oli heinäkuussa 112,5 miljardia dollaria, ja se oli jo kolmas peräkkäinen kuukausi, jolloin ylijäämä ylitti 100 miljardia dollaria. Useat suuret kauppakumppanit pyrkivät rajoittamaan kiinalaisten tuotteiden kasvavaa virtaa markkinoilleen.

Seurauksena voi olla lisää tulleja, vientivalvontaa ja muita kaupan suojatoimia. Erityisen herkkiä ovat alat, joilla Kiinan tuotantokapasiteetti on suuri ja joiden tuotteilla on strategista merkitystä, kuten sähköajoneuvot, akut, koneet ja puolijohteet.

Kotimainen kysyntä on edelleen heikompi lenkki

Kiinan vientiä tukee vahva ulkomainen kysyntä, mutta kotimainen kysyntä on pysynyt suhteellisen heikkona. Maailmanpankin mukaan teknologiaintensiivisten tuotteiden vienti on auttanut kompensoimaan kotimaisen kysynnän puutetta.

Tämä tukee talouskasvua lyhyellä aikavälillä, mutta tekee Kiinan taloudesta samalla riippuvaisemman ulkomaisista ostajista. Jos tullit, vientirajoitukset tai maailmantalouden heikkeneminen vähentävät kysyntää, paine kohdistuu nopeasti tuotantoon ja työpaikkoihin.

Kiina ei vetäydy maailmankaupasta vaan hajauttaa sitä

Tiedot viittaavat siihen, että Kiinan strategia ei ole yksinkertainen vetäytyminen globalisaatiosta. Yritykset pyrkivät myymään useille ulkomaisille markkinoille ja rakentamaan samalla tuotanto-, jakelu- ja palvelukykyä myös ulkomaille.

Saatavilla oleva aineisto ei kuitenkaan riitä vahvistamaan yksityiskohtaisia maa- tai yrityskohtaisia muutoksia. Niiden arvioiminen edellyttäisi erillisiä tullitietoja sekä yritysten ensisijaisia tietoja ulkomaisista investoinneista.

Kasvun haaste on tasapainon löytäminen

Kiinan vientiluvut osoittavat, että innovaatioihin ja korkean jalostusarvon tuotantoon perustuva teollisuuden uudistuminen voi ylläpitää kasvua kaupparajoituksista huolimatta. Samalla menestys lisää kiistoja ylikapasiteetista, markkinoillepääsystä, tukiaisista ja turvallisuusherkästä teknologiasta.

Poliittisesti tärkeäksi kysymykseksi nousee siksi kotimaisen kysynnän vahvistaminen. Jos kasvu perustuu tasapainoisemmin sekä vientiin että kotitalouksien kulutukseen, Kiinan haavoittuvuus ulkoisille kauppatoimille pienenee. Viennin päivittäminen teknologia- ja vihreän teollisuuden tuotteisiin on tuonut Kiinalle uuden kasvumoottorin – mutta se on samalla tehnyt maan kauppakumppaneista entistä valppaampia.